Tänään oli taas hyvä päivä kentällä. Voitin korealaisen karsijan Hyun-Joon Kimin 64 61. Vastustajani oli yksi niistä kolmestatoista pelaajasta tässä kisassa, jonka sukunimi oli Kim. Aamulla satoi, joten kilpailunjohtaja päätti ehkä hieman yllättäen siirtää matsini sisälle jo heti kymmeneltä. Se ei onneksi minua haitannut, koska olen tottunut koko elämäni pelaamaan sisällä. Aloitin matsin hyvin; voitin ottelun ensimmäset kuusi pistettä ja minulla oli kaksi murtopalloa heti vastustajan ensimmäisessä syötössä. En kuitenkaan vielä siinä vaiheessa onnistunut, vaan sain murron aikaiseksi kuudennessa pelissä. 5-3 -tilanteessa Kimin onnistui murtaa minut, mutta sain onneksi murrettua heti seuraavassa pelissä erän kotiin. Toinen erä meni nopeasti 5-0 -tilanteeseen, jossa Kim sai pidettyä. Hän sai vielä kaksi murtopalloa minun viimeisessä syöttövuorossa, mutta sain selvitettyä ottelun kotiin ensimmäisellä ottelupallollani.


Pelasin mielestäni taas paremmin kuin edellisissä otteluissani. Varsinkin syöttö ja palautus olivat kovassa iskussa. Sain paljon syöttöpisteitä ja ykkössyöttöprosenttini oli korkea. Tein myös hyvin vähän palautusvirheitä. Pelasin koko ottelun taas aivan takarajan tuntumassa ja sain näin ollen kiireen aikaiseksi vastustajalleni. Vaikka Kim oli pelityyliltään selkeä shot-maker, oli minulla ottelussa Ollin laskujen mukaan noin puolet enemmän voittolyöntejä kuin hänellä. Tulin verkolle noin kymmenen kertaa ja voitin pisteen lähes joka kerta. Ainoa asia, missä jäi selkeää parantamisen varaa oli rystypelaamiseni. En mennyt aina ihan tarpeeksi palloa vastaan, jolloin jouduin hieman kiskomaan saadakseni palloon vauhtia. Silloin tuli vähän huonoja osumia ja pallot jäivät verkkoon. Toisessa erässä paransin kuitenkin rystypeliäni paljon, ja pelini tuntui olevan erittäin hyvin kokonaisuutena kasassa. Vastustajakin sen varmaan huomasi, koska hän hermostui yhä enemmän ja enemmän mitä pidemmälle ottelu eteni. Seuraavalla kierroksella eli semeissä vastaani tulee minua kolme päivää vanhempi 3-sijoitettu japanilainen Junn Mitsuhashi. Hän on hyvin lyhyt (163 cm), mutta erittäin sähäkkä ja nopea. Hänen peruslyöntinsä ovat tasaiset molemmin puolin, vaikka ehkä kämmentä hän lyö aggressiivisemmin kuin rystyä. Syöttö hänellä ei lyhyenä pelaajana ole kovin hyvä, mutta hän korvaa sen hyvällä palautuksella. Yritän saada huomenna sekoitettua hänen peliänsä vaihtelemalla paljon tempoa ja lyönnin korkeutta. Jos saan hänet houkuteltua verkolle, olen myös ohitustilanteessa varmasti niskanpäällä.

Halli, missä pelasimme oli paikalliseen tapaan taas erittäin hieno. Kolme kenttää, jotka olivat pinnoitteeltaan samoja kuin ulkokentät. Myös hallissa oli katsomo ja omat pukuhuonetilat. Läpikuultava katto ja sivuseinien ikkunat toivat halliin myös mukavasti luonnonvaloa. Tästä hallista voitaisiin Suomessakin ottaa mallia.

Päiväohjelmamme alkaa toistaa itseään jo aika paljon, mutta niin siinä aina meinaa käydä, kun pärjää kisoissa. Silloin se ei myöskään haittaa ollenkaan. Heräsimme taas ajoissa ja lähdimme kentille yhdeksän kuljetuksella. Löin tänään aamupallottelun australialaisen Adam Feeneyn kanssa, jonka kanssa sovimme myös pelaavamme ensi viikolla nelinpeliä. On hienoa saada noin hyvä pari, hänen ennätysrankinginsahan nelinpelissä on tasan 100. Pelasin otteluni, minkä jälkeen jäimme katselemaan hieman tulevan vastustajani peliä. Söimme myös tänään lounaan klubilla. Ruokana oli riisiä ja melko tulista kanakastiketta, jonka seassa oli perunaa ja porkkanaa. Nam!

Täällä Koreassa kastikkeissa lihanpalat on monasti kypsytetty luineen, jolloin lihan maku on ainakin minusta parempi ja voimakkaampi. Ainoa haaste on saada syötyä ruoka siististi, kun taaskaan ei ollut veistä saatavilla. Tulimme kahden aikaan takaisin hotellille, jossa lepäilimme iltapäivän. Illalla kävimme taas syömässä Mr. Pizzassa, tällä kertaa kanansiipiä ja pastaa, jonka jälkeen tulimme takaisin hotellille, jotta pääsisimme aikaisin nukkumaan ennen huomista tärkeää peliä.