Hei taas pienen tauon jälkeen. Kuten aiemmin kirjoitin, näin kotona ollessani postaan tänne hieman harvemmin kuin yleensä, mutta toivottavasti ymmärrätte. Kerrottavaa ei ole läheskään yhtä paljon kuin reissuilla ja aikaa kirjoittamiseenkin tuntuu olevan vähemmän. Yritän kuitenkin pitää edes jonkinlaista tahtia yllä. :)

Takanani on nyt kropan kipeästi kaipaama kevyempi viikko, johon sisältyi muutama harjoitus ja myös yksi ottelu Lahden SM-liigassa. Pelasin seurani HVS:n ykköspelaajana voittaen LVS:n Jani Jankkilan 6-2, 6-3. Peli oli ihan hyvätasoista ja pystyin nauttimaan pelaamisesta siitäkin huolimatta, että jouduin jo toisen kerran tänä kesänä takaisin massalle luvattuani pelata enää vain kovilla kentillä. Toivottavasti pystyn tämän jälkeen kuitenkin olemaan sanojeni mittainen mies ja jättämään massakentät taakseni tältä vuodelta.

Pidimme tämän viikon alussa valmentajieni kanssa palaverin loppuvuoden suunnitelmista ja kisakalenterista. Päädyimme siihen, että seuraava kisani on siis Ranskan St. Remyn challengerin karsinnat 5.9. alkaen, jonka jälkeen harjoittelen vielä viikon Suomessa ennen lähtöäni Kiinaan. Pelaan Kiinassa kaksi "viisitoistatonnista" ja joko Pekingin tai Tokion ATP-kisan karsinnat, jos en ole enää mukana jälkimmäisessä futuressa ja pääsen jompaankumpaan karsinnoista mukaan. Kovasti houkuttelisi vielä jäädä Kiinaan kokeilemaan Shanghain Masters-kisan karsintoja, jossa cut oli viime vuonna yli 800, mutta sovimme alustavasti Ollin kanssa, että pelaan samaan aikaan kaksi "viisitoistatonnista" joko Kuwaitissa tai Japanissa riippuen siitä, kumman osallistujalista näyttää sopivammalta. Olli tulee valmentajakseni mukaan Ranskaan sekä joko Kuwaitiin tai Japaniin, mikä on oikein mukavaa.

Nyt kun matka vie jälleen Aasiaan päin, viisumiasiat pitää taas hoitaa kuntoon. Kiinan viisumi on suhteellisen yksinkertainen hakea, kun pitää vain lähettää viestiä kisajärjestäjille ja pyytää heiltä "Invitation letter", jonka vie suurlähetystöön Suomessa parin täytetyn lomakkeen kanssa, mutta Japanin työviisumin saaminen on kyllä tehty hankalaksi. Lähetin tällä viikolla pitkän täyteyn lomakkeen postissa Japan Openin kisajärjestäjille monen passikuvan ja passin kopion kanssa. Kun kirjeeni pääsee perille, järjestäjät vievät paperini Japanin oikeusministeriöön, jossa niitä tutkitaan 2-3 viikkoa. Jos oikeusministeriössä katsotaan, että minut uskaltaa päästää maahan, kisajärjestäjät lähettävät minulle takaisin postissa "Certificate Of Eligibility" -nimisen paperin ja muita tarvittavia dokumentteja, jolloin voin vasta hakea viisumia Japanin suurlähetystöstä. Kaikki tämä vie siis aikaa yli kuukauden, joten ajoissa täytyy olla liikkeellä. Ei voi vain ilmoittautua kisaan ja päättää viime hetkellä lähteä Japaniin, koska viisumia on pitänyt alkaa hakea jo kuusi viikkoa aikaisemmin. Ihmettelen vain, että miten pelaajat, jotka ovat koko ajan reissunpäällä ehtivät hakea näitä viisumeja, koska hehän tarvitsevat passiaan koko ajan matkustaessaan. Ilmeisesti voisi olla mahdollista hakea toista passia, jolloin toista voisi aina käyttää matkustamiseen toisen ollessa suurlähetystöissä jumissa, mutta siinäkin on varmasti omat ongelmansa.

Teimme valmentajieni kanssa tarkan suunnitelman näiden meneillään olevien kolmen treeniviikon ohjelmasta, joten ajattelin, että miksi en voisi laittaa sitä myös tänne esille. Toivottavasti tästä kuvasta saa jotain selvää, koska excel-taulukon suora esittäminen ei tällä sivustolla onnistu. Tennistreenit vedän Talissa ja fysiikkatreenit fysiikkavalmentajani Erikin kanssa Liikuntamyllyssa Myllypurossa, mutta omatoimiset koordinaatioharjoitukset yritän tehdä aina säiden salliessa ulkona yleisurheilukentällä.

Palailen luultavasti ensi viikolla kertomaan lisää treenitunnelmistani ja kropan tuntemuksista, mutta nyt jatkan kuitenkin vapaaillan viettoa kotona kaikessa rauhassa.

Heliövaara/Paukku - Leonardi/Marchegiani 6-1, 6-4

Jes! Voitimme Juhon kanssa jo neljännen futuremme tänä kesänä. Tämän päivän peli oli meiltä ehkä tämän viikon paras. Teimme vähän virheitä, palautimme ja syötimme hyvin sekä saimme verkon hallintaamme. Emme hävinneet yhtään omaa syöttöämme ja mursimme vastustajat kolme kertaa. Voimme jälleen olla nelinpeliesityksestämme ylpeitä ja tyytyväisiä.

Pidän nyt muutaman päivän lepoa ennen kuin pidämme tiistaina valmentajieni kanssa palaverin, jossa hiomme seuraavien viikkojen treeniohjelman kuntoon. Tarkoitukseni on siis seuraavat kolme viikkoa treenata hyvin niin fysiikkaa kuin lajipuoltakin, jotta olen taas hyvässä kunnossa seuraavien kisojen alkaessa. Päivitän tätä blogia tänä kolmena viikkona ehkä hieman harvemmin kuin yleensä, mutta yritän tuoda esille treeniohjelmaani ja fiiliksiäni. Nyt nautin kuitenkin ensin parista lomapäivästä!

Heliövaara/Paukku - Kontinen/Sekulic 6-4, 6-1

Ihan ensiksi pahoitteluni blogini laiskasta päivittämisestä viime aikoina. Olen ollut iltaisin hieman kiireinen ja pieni jet-lagikin on vielä painanut Kiinan reissulta, joten en ole ollut tietokoneen ääressä oikeastaan kertaakaan viime päivinä. Lisäksi huomaan, että matkoilla blogin kirjoittaminen iltaisin on jo selkeä päivärutiini, mutta kotona ollessani ajan löytäminen on hankalampaa. Yritän kuitenkin siis nyt vähän paikkailla tilannetta. :)

Aloitin VIerumäen kisat sunnuntaina kahdella karsintaottelulla, jotka sujuivat aika mukavasti suuremitta ongelmitta. Karsintafinaali oli jopa oikein hyvä ottelu ja lyönnit tuntuivat painavilta ja varmoilta. Valitettavasti pääsarjan ensimmäisessä ottelussa vastustaja oli jo ihan eri tasoa, enkä pystynyt parhaimpaani tuossa ottelussa. Ensimmäisen erän sain lähes lahjana Erikssonin tehdessä todella paljon virheitä, mutta toiseen erään en saanut murtoa ensimmäisessä gamessa breikkipalloista huolimatta ja hävisin oman syöttöni perään pitopallojen jälkeen. Terästäydyin kuitenkin tämän jälkeen ja voitin neljä gamea putkeen, mutta sitten en tiedä mitä tapahtui, kun hävisin 4-2 -tilanteesta seitsemän peliä peräkkäin niin, että sain kolmessa omassa syöttövuorossani yhteensä yhden pisteen.

Kolmannessa erässä taistelin kuitenkin tasoihin 4-4 -tilanteeseen ja pelastin kaksi Erikssonin ottelupalloa 4-5 -tilanteessa. Toisessa niistä rystyni meni yli verkkonauhan kautta, mikä harmitti Erikssonia mukavasti. Sain hyvällä fiiliksellä murrettua 5-5 -tilanteessa ja sain omassa syötössäni ottelupallon 6-5, 40-30 -tilanteessa. Tuo piste jää varmasti kaivelemaan takaraivoon joksikin aikaa, koska pääsin kahdesti tappamaan palloa iskulyönnillä, mutta sähläsin toisen niistä verkkoon. En saanut pidettyä, joten edettiin tie breakiin, jossa Eriksson hyökkäsi onnistuneesti kakkossyötöistäni ja pelasi aavistuksen virheettömämmin. Tällä kertaa kävi siis niin, että hävisin.

En pelannut missään nimessä kovin hyvin ja varsinkin syöttötyöskentelemiseni oli heikkoa. Ykköseni prosentti oli huono ja kakkossyöttöni jäivät aika hiljaisiksi ja kierteettömiksi. En oikein päässyt hyökkäämään niin paljon kuin olisin halunnut, mutta varmasti massakentälläkin oli osuutta tähän asiaan. Yritän kuitenkin unohtaa tuon pelin ja keskittyä duppeliin ja tulevien viikkojen harjoitteluun.

Duppelit Juhon kanssa ovat sujuneet jälleen aika mukavasti. Ensimmäisessä pelissä olimme selvästi parempia, toisessa hieman haparoimme toisessa erässä, mutta kolmannessa eli semissä tänään pelasimme hyvällä tasolla alun jälkeen ja osoitimme olevamme se parempi pari kentällä. Yhteispelimme toimii hyvin, ja uskon, että huomenna täydellä keskittymisellä olemme vaikea pari voitettavaksi. Vastustajaksi saamme italialaisen parin Leonardi/Marchegiani. Juho pelaa aamulla kaksinpelinsä, jonka jälkeen Timo ja Micke pelaavat omansa ja sen jälkeen on duppelimme vuoro. Toivottavasti saamme futureiden voittoputkeemme jatkoa huomenna!

Heliövaara/Paukku - Ask/Brydolf 6-2, 7-6(5)

Heliövaara - Eriksson 6-1, 4-6, 6-7(5)

Heliövaara/Paukku - Marfia/Rovetta 6-3, 6-2

Heliövaara - Tuompo 6-1, 6-1 Heliövaara - Bazunov 6-1, 6-2

Terveisia Hong Kongin lentokentalta. Odottelen taalla parhaillaan Finnairin lentoani Helsinkiin, ja nakojaan Kiinan nettisensuuri ei toimi Hong Kongin alueella, koska paasin itse katsomaan omaa blogiani taas viikon tauon jalkeen. :) Koneeni lahtee parin tunnin paasta 00.25 ja sen pitaisi laskeutua Helsinkiin aikaisin huomenaamuna.

Niskani on jo hieman parempi kuin eilen, joten tein paatoksen seuraavan neljan viikon kisakalenterin osalta. Tama saattaa kuulostaa hieman kummalliselta, mutta koettakaa ymmartaa. Soitin Vierumaen kisan kilpailunjohtajalle Heikki Sirkalle ja sain sovittua itselleni villinkortin karsintoihin, joten pelaan seuraavan kisamatsini jo huomenna. En ollut alunperin ajatellut pelaavani Vierumaella, joten en ilmoittautunut, mutta meinaan nyt joka tapauksessa osallistua. Duppelia pelaan Juho Paukun kanssa.

Vierumaen kisan jalkeen pidan kolmen viikon kisatauon, johon sisaltyy muutaman paivan huili seka hyva treenijakso kovilla kentilla. Olen nyt pelannut viimeisen yhdentoista viikon aikana yhdeksan kisaa, joten seka kroppani etta pelini kaipaa nyt huolto- ja treenitaukoa. Ajattelin palata kisoihin syyskuun alussa St. Remyn challengeriin, joka pelataan Ranskassa kovilla kentilla. Sen jalkeen pelaan mahdollisesti Ruotsin kaksi futurea tai vaihtoehtoisesti lahden Kiinaan futureihin ja Pekingin ATP-kisan karsintaan. Nama vaihtoehdot ovat kuitenkin siis viela auki.

Joka tapauksessa minut loytaa tanaan illalla ilmestyvasta Vierumaen futuren karsintakaaviosta ja toivottavasti sunnuntaina myos paasarjasta. Sain jarjestettya itselleni taas business-luokan penkin koneesta kohteliaasti kysymalla, joten nukkumisen koneessa pitaisi luonnistua ongelmitta. :) Palataan asiaan taas Suomesta!

Heliövaara - Jun 3-6, 4-6

Voihan hemmetti! Tänään ei ollut minun päiväni. Jo matsin alkupallottelussa ihmettelin, kun vasemman jalkani varpaat puutuivat ihan tunnottomiksi, että mitäs nyt tapahtuu, mutta sain jumpattua tunnon takaisin. Muutaman gamen jälkeen aloin kuitenkin tuntea pitävää kipua niskassani vasemmalla puolella kääntäessäni tai taivuttaessani päätä vasemmalle. Pari gamea odottelin, että kipu hälvenisi, mutta 3-4 –tilanteessa päätin sitten kutsua trainerin kentälle. Tuomari sanoi kuitenkin, että pelataan nämä kaksi gamea loppuun ja pidetään medikaali vasta seuraavassa puoltenvaihdossa, koska trainerin tulo kentälle kestää jopa 10 minuuttia. Hävisin siihen kohtaa sitten syöttöni ja Jun piti omansa perään päättäen ensimmäisen erän 3-6.

Traineri tuli kentälle, ja selitin hänelle millaisesta ongelmasta on kyse, minkä jälkeen hän hoiti minua sen sallitun kolme minuuttia. Hän hieroi ja yritti avata hartia- ja niskanseudun lihaksiani, jotka olivat aika kireinä ja levitti myös jotain geeliä iholle. Hän sanoi, että olisin saattanut ”pulled a muscle”, mutta itse epäilen, että jokin hermo on vain pahasti puristuksissa ja aiheuttaa kivun. Toisen erän ensimmäisessä pisteessä lähdin syöttämään ja yritin nostaa palloa, mutta niskaan teki todella kipeää nostaessani vasempaa kättä. Ilmeisesti trainerin hoito oli lähinnä ärsyttänyt niskaa lisää, ja menetin syöttöni heti toisen erän alkuun. Pikkuhiljaa kipu- ja kylmägeeli kuitenkin alkoi hieman helpottaa kipua ja pystyin syöttämään melkein normaalisti. En valitettavasti saanut kuitenkaan breikkiä enää takaisin ja Jun vei toisen erän tuon yhden breikin turvin 4-6.

En oikein voi uskoa kuinka iso ero peliesityksilläni oli eilisen ja tämän päivän välillä. Tein tänään virheitä kuin liukuhihnalta ja osuin todella suuren osan lyönneistäni huonosti palloon. Liikkumisen ja lyönnin rytmi oli aivan kateissa. Rystypelaamiseni oli lähes luokatonta ja tein rystyltäni varmasti enemmän kakkossyötön palautusvirheitä kuin mitä sain palautuksia kenttään. Rystyyn vaikutti kyllä se, etten pystynyt kääntämään päätäni kunnolla, mutta tekniikkakin oli ihan solmussa. En ymmärrä miksi asia oli niin kuin oli, mutta lyöntini eivät tuntuneet tänään omiltani edes alkupallottelussa. Syöttöpelini kulki kuitenkin hyvin ja sain sen avulla pidettyä numerot tasaisina, mutta en tosiaan pystynyt kertaakaan murtamaan Junin syöttöä. Joskus peli ei vain kulje, ja umpisolmu pysyy päällä koko ottelun ajan.

Harmittaa todella paljon, koska tunsin, että peruspelilläni olisin ollut matsissa niskan päällä. Nyt pelini ei lähtenyt oikein missään vaiheessa käyntiin, ja sitten tuli vielä tuo niskavamma häiritsemään. Toivottavasti kyseessä ei ole kuitenkaan mitään vakavaa ja oireet paranevat nopeasti. Tästä kisasta jäi kovin kaksijakoiset tunnelmat. Ensimmäisellä kierroksella pelasin loistavasti ja otin urani parhaimman voiton, mutta toisella kierroksella jäin kauas omasta tasostani ja hävisin. Täytyy minun kuitenkin olla tyytyväinen, koska voitin täällä urani ensimmäisen ottelun challengerin pääsarjassa ja tiedän nyt, että pystyn hyvällä pelillä haastamaan kovia pelaajia. Kokemuksena tämä oli hyvä matka, ja tulinpa samalla tutustuneeksi kisapaikkaan, jolla pelataan Pekingin ATP-Tourin kisa, johon saatan tulla parin kuukauden päästä karsimaan.

Lennän huomenna takaisin Suomeen ja katson mikä on niskan tilanne, minkä jälkeen teen päätöksen tulevista kisoista. Kisakalenterini tämän jälkeen on siis aikalailla avoin. Postaan tänne kuitenkin tietoa, kun selviää missä pelaan seuraavaksi.

Laitan tähän loppuun vielä pari fiilistelykuvaa tältä reissulta.

Ja viimeisimpänä kevennykseksi kuva siitä, montako kiinalaista tarvitaan vaihtamaan yksi lamppu. Kymmenen ei ole kovin paljon liioiteltu arvio.

Heliövaara - Sergeyev 6-4, 7-5 Heliövaara/Jun - Kadir/Raja 4-6, 1-6

Vamos! Otin tänään urani selkeästi kovimman voiton ja vielä erittäin hyvällä peliesityksellä. Koko aamupäivän satoi, joten ottelun alku venyi kaksi tuntia, mutta pääsimme viimein aloittamaan kello 17. Segeryev aloitti ottelun syötön pidolla, minkä jälkeen hän mursi minut 40-15 –johdostani huolimatta. Hänellä oli alussa pari kertaa hieman onnea mukana, kun omassa murtopallossaan hän löi stopparihaun verkkonauhan kautta niin, etten ehtinyt reagoida ja 1-2 –tilanteessa minun murtopallossani puolestaan stopparini pomppasi verkkonauhan kautta juuri ja juuri takaisin omalle puolelleni. 2-3 –tilanteessa pelasin kuitenkin hyvän gamen ja sain aikaiseksi vastamurron, ja kun kerran pääsin vauhtiin otin myös toisen murron perään. Pidin syöttöni helposti 4-3 ja 5-4 –tilanteissa ja vein ensimmäisen erän 6-4.  

Toisen erän alku edettiin ilman murtoja, vaikka Sergeyevillä oli 0-1 –tilanteessa kaksi murtopalloa ja minulla seuraavassa gamessa myös kaksi. Pidin syöttöni 2-3 –tilanteessa vaikeuksien kautta, mutta 3-4 –tilanteessa minulle tuli pieni huono hetki, jonka Sergeyev käytti hyväkseen. Tilanteen ollessa 3-5 en kuitenkaan suostunut antamaan erää hänelle, vaan taistelin puoliväkisin breikin takaisin. Olin ollut täysin viilipyttynä tähän asti ottelua, mutta murron tultua ”come on” –huuto pääsi ilmoille suoraan sydämestä. Pidin seuraavan syöttöni kolmella syöttöpisteellä ja yhdellä Sergeyevin virheellä ja taistelin itselleni toisen murron 5-5 –tilanteessa Sergeyevin pitopalloista huolimatta pelaten gamen lopun rohkean päättäväisesti. 

6-5 –tilanteessa syöttäessäni otteluvoitosta pelasin todella hyvän gamen. Aloitin ässällä, mutta toisessa pisteessä kämmeneni oli hieman jäykkä ja karkasi pokalla pitkäksi. 15-15 –tilanteessa syötin kuitenkin toisen ässän ja kaksi viimeistä pistettä päätin hyvien hyökkäysten perään verkolta onnistuneilla iskulyönneillä. Fiilis oli aika korkealla ottelun ratkettua. Sergeyevillä ei niinkään, kun hän pisti ottelupallon jälkeen jo matsin toisen mailansa säpäleiksi. Hän löi mailan kentän pintaan sen verran reippaasti, että kun hän yritti lyödä uudestaan, vain kahva oli enää jäljellä kädessä.  Olin tahallani täysin hiljaa ja reagoimatta mihinkään lähes ottelun loppuun asti, koska halusin antaa Sergeyevin raivota rauhassa ja olla myös ärsyttävän rauhallinen. Tiedän kokemuksesta, että kun itseä ottaa rajusti päähän ja toinen lähestulkoon vain viheltelee verkon toisella puolella myös omien virheidensä jälkeen niin raivo sen kuin vain kasvaa. Rauhallinen olemukseni tuntui toimivan, sillä Sergeyev kävi koko ottelun ajan todella todella kuumana ja haittasi sillä vain omaa peliään pelaten siis vain ja ainoastaan minun pussiini. 

Kaiken kaikkiaan tämän päivän peli oli myös pelitaktisesti yksi urani parhaista. Osasin oikeissa paikoissa pistää palloa tarpeeksi monta kertaa kenttään ja oikeissa paikoissa sitten hyökätä armotta. Hyökkäyspelini toimi tänään todella hyvin ja voitin lähes kaikki hyökkäyspisteeni. Myös syöttöni oli vireessä; ässiä tuli mukavasti ja sain myös kakkossyötölläni mukavan monta pisteitä syöttäessäni todella voimakkaasti pomppaavaa kickiä. Sergeyevin ykkössyöttö oli myös ihan toimiva, mutta lähes joka kerta kun pääsin palloon käsiksi, sain aikaiseksi hyvän, syvän palautuksen, mikä selvästi sai Sergeyevin ärsyyntymään. Hän syötti aika paljon ässiä, mutta rokotin häntä armotta hänen kakkossyötöistään, joka ei puolestaan ollut ihan niin hyvä. 

Treenipäiväksi tämä päivä oli oikein mukava. Lähdin aamulla jälleen kello kymmenen kuljetuksella kentille heti aamupalan jälkeen ja vedin reilun tunnin treenit duppeliparini Junin kanssa. Löimme lyönnit läpi krossit mukaan luettuna ja pelasimme loppuun muutaman gamen. Treenin jälkeen söin suihkun jälkeen lounaaksi jo tutuksi tulleen aterian eli kananuudelia ja kolmioleivän. Syötyäni otin kuvan pelaajien loungesta, jossa sijaitsee muun muassa kahdeksan tietokonetta palaajien käyttöön. Lisäksi kuvassa takaoikealla näkyvällä tiskillä voi hoitaa kaikki harjoitteluun liittyvät asiat ja kuvan ulkopuolelta löytyy vielä pelaajien ravintola.

Suihkutiloistakin otin kuvan, kun siellä ei näkynyt kuvaushetkellä muita pelaajia. Ihan siistissä pukuhuoneessa on yli kymmenen tyylikästä lasikoppia hienoilla suihkuilla varustettuina. Ja huvittavaa on minusta myös se, että pukuhuoneessa on kaksi eri työntekijää, toinen joka antaa puhtaan pyyhkeen sisään tulijalle ja toinen joka ottaa likaisen pyyhkeen käytön jälkeen takaisin. 

Pidin taas lounaan jälkeen pienen ruokalevon kirjan parissa, mutta en jaksanut lukea kuin parikymmentä sivua, kun silmät alkoivat mennä kiinni ja torkahdin hetkeksi. Treenasin vielä iltapäivällä uudestaan Junin kanssa noin 45 minuuttia ennen hänen matsiaan, minkä jälkeen katsoin vielä hieman muiden pelejä ja tulin takaisin hotellille. Otin loppuillan rauhassa huoneessa leväten ja huomiseen matsiin valmistautuen ja hyvin tankaten.

En vielä tiedä tässä vaiheessa huomisen ottelun aikaa, mutta vastustajan siis tiedän. Ukrainalainen Ivan Sergeyev on sijoitettu turnauksessa kakkoseksi ja hän saapui paikalle vasta tänään voitettuaan viime viikolla challengerin Venäjällä. Tuo turnaus pelattiin kuitenkin massalla, joten muutaman päivän pidempi valmistautumisaikani antaa minulle toivottavasti pienen edun huomenna. Sergeyev ei ole kovin isokoinen pelaaja, mutta hän liikkuu hyvin ja kiertää hyvillä jaloillaan paljon palloja kämmenelleen. Hänen kämmenensä on ehdottomasti hänen aseensa, joten lähden huomiseen peliin tutulla yllätystaktiikalla eli lyömällä aluksi paljon palloja hänen kämmenelleen ja aion käyttää paljon varsinkin painavaa rystylinjaani. Saan toivottavasti tällä taktiikalle Sergeyevin rystylle enemmän tilaa ja saan näin vaikeutettua hänen kämmenelle kiertoaan.

Heliövaara/Jun-Skugor/Grigelis 7-5, 6-3

Jeps, tämän viikon kisamatsit on avattu nelinpelin voitolla. Emme aloittaneet kovinkaan hyvin, ja varsinkin parini Jun tuntui olevan aika unessa. Hävisimme heti ensimmäisessä gamessa Junin syötön ja 1-3 –tilanteessa vielä toiseen kertaan, mutta sitten ottelun kulku muuttui. Saimme murrettua Skugorin syötön 1-4 –tilanteessa no-ad pisteellä ja pidimme perään minun syöttöni myös no-ad pisteen jälkeen. Grigeliksen peli meni näiden gamejen jälkeen aika pahaan takalukkoon ja hän teki seuraavassa syöttövuorossaan kolme tuplaa antaen meille toisenkin breikin takaisin. Seuraavat kolme gamea pidettiin syöttöjä kunnes me mursimme taas Grigeliksen syötön vieden ensimmäisen erän 7-5.

Toisessa erässä paransimme hieman peliämme ja saimme kolme breikkipalloa heti toisessa gamessa . Nämä Grigelis kuitenkin selvitti hyvillä syötöillä, ja edettiin ilman murtoja aina 3-2 –tilanteeseen asti, jolloin me onnistuimme ensimmäisellä breikkipallolla murrossa Grigeliksen syöttäessä. Pidin syöttöni siihen perään lyömällä täydellisesti onnistuneen kämmenlinjaohituksen no-ad pallossa vaikeasta asennosta, ja 5-3 –tilanteessa Jun piti tyylikkäästi syöttönsä ottelun päättyessä meille siis 7-5, 6-3.

Ottelu ei ollut helppo, mutta pystyimme selvittämään tukalat tilanteet ja voittamaan todella monta ottelun kannalta tärkeää pistettä. Minun pelini ei tänään ollut mitenkään kummoista, mutta Jun paransi alun jälkeen paljon ja pelasi loppumatsin oikein hyvällä tasolla. Hän on melko iso ja vahvarakenteinen pelaaja, joka saa helposti vauhtia palloon, mutta hänellä oli myös yllättävän hyvä tuntuma palloon varsinkin verkolta. Kisapallot ovat täällä erikoisia Princen palloja, joissa ei tunnu olevan juuri ollenkaan karvaa. Pallot muistuttavatkin hyvin paljon lähinnä kuulia ja kontrolli tuntui ajoittain olevan tänään hukassa vähän kaikilla. Pallot lentävät todella helposti pitkäksi, mutta silti pahinta mitä voi tehdä, on alkaa varomaan lyöntejään, koska silloin ajoitus katoaa ja pokat alkavat kolista. Täytyy uskaltaa lyödä rennosti lyönnit loppuun asti ja luottaa siihen, että pallo laskeutuu ennen takarajaa. Oli hyvä saada tänään tuntumaa myös matsikenttiin, jotka vaikuttivat aavistuksen hitaammilta kuin harjoituskentät, joilla olen tähän asti treenannut.

Heräsin tänään jälleen yhdeksältä aamulla, tosin hieman väsyneempänä kuin eilen. Lähdin aamupalan jälkeen kentille kello kymmenen kuljetuksella ja treenasin tunnin japanilaisen Hiroki Kondon kanssa. Söin tämän jälkeen lounaaksi klubilla samanlaisen aterian kuin eilenkin ja lepäsin pari tuntia kirjan parissa. Sovimme Junin kanssa menevämme lyömään vielä vartiksi juuri ennen peliä, joten suuntasin kentille puoli kolmen aikaan hakien samalla mailani jännityksestä. Täällä on hieman eritason jännityspalvelu kuin kisoissa mitä olen tottunut pelaamaan, ja minulla menikin vähän sormi suuhun kun vein aamulla mailani jännittäjälle. Täällä saa valita kilojen lisäksi kaiken maailman pre-strech ja string pattern optioita, joista minulla ei ole juuri mitään hajua mitä ne edes tarkoittavat. Logojakaan ei tarvitse itse maalata, kun jännittäjä hoitaa senkin. Ja hauska yksityiskohta on muuten sekin, että tämän kisan jännittäjät kuuluvat ”China Racquet Stringers Association” nimiseen järjestöön. Onkohan meillä Suomessa vastaavaa järjestöä? J

Matsin jälkeen juttelin hetken aikaa Junin ja hänen taustajoukkojensa kanssa ennen kuin suuntasin takaisin hotellille. Matkalla onnistuin ottamaan jonkinlaisen kuvan Olympialaisten päänäyttämöstä sekä uimastadionista, jotka sijaitsevat ihan lähellä tenniskenttiä. 

Päästyäni hotellille kävin ostamassa kioskilta purkillisen nuudelia ja lepäsin huoneessa muutaman tunnin. Nälän alkaessa uudestaan hiipiä esille päätin lähteä pienelle kävelylle. Löysin jokusen sadan metrin päästä hotellilta mukavan ravintolan, jossa söin kanaa ja riisiä. Annos oli hieman pienehkö, joten tilasin vielä lisäksi muutaman chicken wingsin, jotka olivat niin tulisia, että suuta poltteli vielä viidentoista minuutin jälkeen syömisestä. Paluumatkalla löysin eräästä rakennuksesta myös ison supermarketin, jossa myytiin lähestulkoon kaikkea aivan pilkkahinnalla. Mielenkiintoisena yksityiskohtana oli muun muassa kalatiski, josta kalat ostettiin elävinä isoista akvaarioista. Kalojen seassa akvaarioissa oli myös eläviä kilpikonnia ja simpukoita, jotka olivat ilmeisesti myös myynnissä. Ja kanathan myytiin tietenkin kokonaisina päineen kaikkineen… Tulin takaisin toista reittiä ja matkan varrelta löytyi vielä myös tällainen hieno paikallinen ilmeisesti ylikulkusilta.

Ostin hotellin alakerrasta vielä yhden jäätelön suun polttelun lopettamiseksi ennen kuin palasin takaisin huoneeseeni. Huoneessakin joutuu tekemään vaikeita päätöksiä, kun asun yksin kahdenhengen huoneessa. Ensimmäisen yön nukuin kuvassa lähempänä olevalla sängyllä ja toisen kauempana, mutta nyt herää vaikea kysymys, millä nukun seuraavan. J

En löytänyt huomisesta ohjelmasta omaa nimeäni, joten ilmeisesti pelaan Sergeyeviä vastaan vasta keskiviikkona. Hänhän pelasi eilen finaalissa Venäjän Challengerissä toisella mantereella ja on näin oikeutettu keskiviikkoaloitukseen, joten huomisesta tulee minulle treenipäivä.

Niihao!

Niihao! Olen taas Kiinassa muutaman viikon Euroopassa oleilun jälkeen. Lensin siis myöhään perjantai-iltana Finnairin koneella Hong Kongiin ja sain nukuttua koneessa yli seitsemän tuntia. Hong Kongissa minulla oli aika tiukka vaihto, joten riensin suoraan Dragonairin lennolleni Pekingiin. Kiinan ilmatila oli kuitenkin parin kovan ukkosen takia pahasti ruuhkautunut, joten jouduimme odottamaan koneessa istuen lähtölupaa lähes kolme tuntia. Lentoemännät pitivät kuitenkin matkustajista hyvää huolta tarjoten juotavaa, muffinsseja ja Häagen-Dazs –jäätelöä. Lentoyhtiöiden palvelukulttuuri täällä Aasiassa on aivan eri sarjassa muun maailman kanssa. Lopulta laskeuduimme 2,5 tuntia myöhässä Pekingin lentokentälle, josta nappasin taksin hotellille. Olin perillä vasta 22.30 lauantai-iltana, joten hain vain pikaisesti kupillisen nuudelia kioskista ja kävin nukkumaan.

Tänään heräsin aamulla paikallista aikaa kello 9 jopa pirteänä ja menin aamupalalle. Aamupala Holiday Inn Express hotellillani koostuu pääasiassa paikallisista ruoista, mutta sehän ei minua onneksi haittaa. Otin itselleni tämän näköisen annoksen.

Lähdin pian aamupalan jälkeen kentille kello kymmenen kuljetuksella. Kuljetukset lähtevät puolen tunnin välein, joten jokaiselle löytyy varmasti sopiva aika. Matka kentille kesti noin 15 minuuttia, ja perille saapuessa näky ei ollut hassumpi. En tiennyt millaisella klubilla tämä kisa pelattaisiin, mutta en usko kovin monen Challenger-pelaajan löytävän tästä hirveästi valittamisen aihetta. Klubi on vaatimattomasti sama, jolla pelattiin olympialaiset ja jolla pelataan ensi kuussa miesten 500 pisteen ATP-kisa. Kaikki palaajien tilat ovat tietysti näiden kisojen mukaiset, joten nyt joutuu kyllä väkisinkin pienen hemmottelun uhriksi. Kahdella isoimmalla stadion-kentällä ei tätä kisaa pelata, mutta eivätköhän nuo muutkin kentät riitä. Tässä kuvassa on tämän kisan ajan keskuskenttänä toimiva kenttä 1.

Tässä puolestaan näkyy neljä matsikenttää sekä taustalla olympialaisten keskuskenttä, jota ei valitettavasti päässyt sen kummemmin ihailemaan, kun kaikki portit olivat lukossa.

Keskuskentän toiselta puolelta löytyy vielä kuusi harjoituskenttää, joista kolme näkyy tässä kuvassa.

Saavuttuani klubille hain ensin akkreditointi-passin, jolla pääsee kulkemaan paikasta toiseen ja jatkoin suoraan refereen toimistoon selvittämään mahdollista nelinpeliparia. Sain sovittua parikseni korealaisen Jun Woong-sunin, jonka tunnen parin kuukauden takaa Korean reissulta. Junin kämmen ja syöttö ovat aivan identtiset kuin Federerillä ja vain hänen kahdenkäden rystynsä sekä aasialainen ulkonäkönsä erottavat heidät toisistaan. Junilla on hyvä peli ja hän on voittanut urallaan todella kovia pelaajia, joten meillä voi olla ihan hyvät saumat huomisessa duppelissa liettualais-kroatialaista Grigelis/Skugor paria vastaan. Matsimmme on huomenna päivän ensimmäisenä otteluna kentällä seitsemän kello 15.

Selvitettyäni duppelikuviot sain sovittua treenit Nikolaus Moserin kanssa, joten me treenasimme reilun tunnin puoliltapäivin. Kentän pinnoite on sama kuin US Openissa enkä oikein tiedä miten kenttään pitäisi suhtautua. Kovat yläkierteen pomppaavat voimakkaasti ylöspäin kentän ottaessa spinniä hyvin, mutta lyödessä painavia kierteettömiä tai alakierteisiä lyöntejä pallo liukuu kentän pinnasta todella nopeasti. Yläkierreveivaajaa vastaan kenttä on siis hidas ja suorahkoja lyöntejä lyövää vastaan nopea. Toisaalta syöttäminen on helppoa, kun sekä flätti että kicki toimivat hyvin. Hitaissa palloissa pitää muistaa tulla runsaasti vastaan, jotta palloa pääsee painamaan kunnolla ja saa lyöntiin tarpeeksi painoa.

Treenien jälkeen söin klubilla lounaaksi tämän näköisen annoksen. Kulhossa on nuudelia ja kanaa, ja sivussa on tonnikala-sandwich.

Pidin pienen ruokalevon kirjan parissa ennen kuin oli toisen treenin aika. Sain tällä kertaa kaverikseni japanilaisen Hiroki Moriyan, jonka kanssa oli ilo lyödä krosseja ja volleyta ihan pitkän kaavan mukaan löydettyämme todella hyvän rytmin lyömiseen. Pelasimme vielä muutaman gamen loppuun, minkä jälkeen suuntasin takaisin hotellille. Kello lähenteli suihkun jälkeen jo kuutta, joten menin illalliselle hotellin alakertaan, jossa oli tarjolla parin lämpimän ruoan buffet. Ruoka oli oikein hyvää, vaikka varsinkin kana oli maustettu aika voimakkaasti. Loppuillan otin rauhassa huoneen viileydestä nauttien.

Huomenna ohjelmassa on siis duppelin ensimmäinen kierros kello 15. Kaksinpelin ensimmäinen otteluni 2-sijoitettua ukrainalaista Ivan Sergeyeviä vastaan on vasta tiistaina.