Ihan ensiksi pahoitteluni blogini laiskasta päivittämisestä viime aikoina. Olen ollut iltaisin hieman kiireinen ja pieni jet-lagikin on vielä painanut Kiinan reissulta, joten en ole ollut tietokoneen ääressä oikeastaan kertaakaan viime päivinä. Lisäksi huomaan, että matkoilla blogin kirjoittaminen iltaisin on jo selkeä päivärutiini, mutta kotona ollessani ajan löytäminen on hankalampaa. Yritän kuitenkin siis nyt vähän paikkailla tilannetta. :)
Aloitin VIerumäen kisat sunnuntaina kahdella karsintaottelulla, jotka sujuivat aika mukavasti suuremitta ongelmitta. Karsintafinaali oli jopa oikein hyvä ottelu ja lyönnit tuntuivat painavilta ja varmoilta. Valitettavasti pääsarjan ensimmäisessä ottelussa vastustaja oli jo ihan eri tasoa, enkä pystynyt parhaimpaani tuossa ottelussa. Ensimmäisen erän sain lähes lahjana Erikssonin tehdessä todella paljon virheitä, mutta toiseen erään en saanut murtoa ensimmäisessä gamessa breikkipalloista huolimatta ja hävisin oman syöttöni perään pitopallojen jälkeen. Terästäydyin kuitenkin tämän jälkeen ja voitin neljä gamea putkeen, mutta sitten en tiedä mitä tapahtui, kun hävisin 4-2 -tilanteesta seitsemän peliä peräkkäin niin, että sain kolmessa omassa syöttövuorossani yhteensä yhden pisteen.
Kolmannessa erässä taistelin kuitenkin tasoihin 4-4 -tilanteeseen ja pelastin kaksi Erikssonin ottelupalloa 4-5 -tilanteessa. Toisessa niistä rystyni meni yli verkkonauhan kautta, mikä harmitti Erikssonia mukavasti. Sain hyvällä fiiliksellä murrettua 5-5 -tilanteessa ja sain omassa syötössäni ottelupallon 6-5, 40-30 -tilanteessa. Tuo piste jää varmasti kaivelemaan takaraivoon joksikin aikaa, koska pääsin kahdesti tappamaan palloa iskulyönnillä, mutta sähläsin toisen niistä verkkoon. En saanut pidettyä, joten edettiin tie breakiin, jossa Eriksson hyökkäsi onnistuneesti kakkossyötöistäni ja pelasi aavistuksen virheettömämmin. Tällä kertaa kävi siis niin, että hävisin.
En pelannut missään nimessä kovin hyvin ja varsinkin syöttötyöskentelemiseni oli heikkoa. Ykköseni prosentti oli huono ja kakkossyöttöni jäivät aika hiljaisiksi ja kierteettömiksi. En oikein päässyt hyökkäämään niin paljon kuin olisin halunnut, mutta varmasti massakentälläkin oli osuutta tähän asiaan. Yritän kuitenkin unohtaa tuon pelin ja keskittyä duppeliin ja tulevien viikkojen harjoitteluun.
Duppelit Juhon kanssa ovat sujuneet jälleen aika mukavasti. Ensimmäisessä pelissä olimme selvästi parempia, toisessa hieman haparoimme toisessa erässä, mutta kolmannessa eli semissä tänään pelasimme hyvällä tasolla alun jälkeen ja osoitimme olevamme se parempi pari kentällä. Yhteispelimme toimii hyvin, ja uskon, että huomenna täydellä keskittymisellä olemme vaikea pari voitettavaksi. Vastustajaksi saamme italialaisen parin Leonardi/Marchegiani. Juho pelaa aamulla kaksinpelinsä, jonka jälkeen Timo ja Micke pelaavat omansa ja sen jälkeen on duppelimme vuoro. Toivottavasti saamme futureiden voittoputkeemme jatkoa huomenna!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti