Moikka taas! Treenasimme vielä eilen samaisessa massakuplassa kuin lauantaina, mutta tänään pääsimme äsken kokeilemaan viimein myös itse matsikenttää. Vedimme eilen Timon kanssa aamulla parin tunnin perustreenin ja muutaman pisteen. Illalla kun muu porukka saapui, muut paitsi minä kävivät pelaamassa kevyen fiilistelyn. Tässä jonkin näköinen kuva tuosta kuplasta, jossa oli yllättävän mukava pelata; kenttä oli hyvässä kunnossa, valot hyvät ja lämpötilakin miellyttävä.

Eilinen ilta meni aika myöhäiseksi, kun pääsimme vasta kymmeneltä syömään, ja tänään aamulla herätyskellon soidessa kahdeksalta olo oli kuin kuolleista heränneellä. Suuntasimme aamupalan jälkeen kuitenkin areenalle heti yhdeksältä ja vedimme puolentoista tunnin kevyen treenin. Tsekkiläiset massakenttäekspertit olivat eilen aloittaneet kentän rakentamisen, eikä kentän pinta ollut vielä ehtinyt kovettua tarpeeksi, joten jätimme liikkumisen aika vähiin. Vaikutti kuitenkin siltä, että viikonloppuun mennessä kenttä tulee olemaan huippukunnossa. Pomppu oli toistaiseksi märällä kentällä vielä aika hidas, mutta eiköhän kenttä tuosta vielä jonkin verran nopeudu. Kentän kummallakin sivulla on isot katsomot, mutta päädyissä taitaa olla vain kaksi riviä penkkejä. Tässä kuvatus kentästä, kattovalot ovat aika kirkkaat, joten yritän iltapäivällä ottaa vähän parempia kuvia.

Vaikka peli oli kullakin vielä vähän hakusessa uudella alustalla, fiilis ensimmäisten massatreenien jälkeen oli koko porukalla kuitenkin loistava. Tässä kuvassa näkyy Niemiset ja Kimi juomatauolla. :)

Mukana täällä Ljubljanassa on myös alkuperäiseen joukkueeseen nimetty, mutta loukkaantumisen takia pelaavasta kokoonpanosta pois jäänyt H. Kontinen, joka on luvannut pitää koko viikolta videoblogia. Henkka laittoi ensimmäisen videon jo youtubeen, joten hänen kanavaansa kannattaa tuolta sivustolta pitää silmällä. Nyt on lounaan aika!

http://www.youtube.com/user/henkon2

Terveiset Ljubljanasta! Lähdimme Timon kanssa eilen Zagrebista junalla rajan yli tänne Sloveniaan, jonne saavuimme viiden aikaan iltapäivällä. Asetuimme Best Western Slon hotelliin aivan kaupungin keskustassa hienoon kulmahuoneeseen, jossa sänkyni on leveämpi kuin pitkä. Meillä on Timon kanssa molemmilla omat telkkarit ja onpa kylpyhuoneessa kaksi lavuaariakin. :)

Emme vielä eilen menneet treenaamaan, mutta tänään halusimme aloittaa totuttelemisen massakenttiin. Ensi viikonloppuna käytettävä matsikenttä valmistuu kuitenkin vasta maanantaina, joten jouduimme etsimään kaupungista massakuplan, jossa pääsimme siellä järjestettyjen kisojen jälkeen pelaamaan vasta seitsemältä illalla. Saimme vedettyä siellä kuitenkin hyvät puolentoista tunnin treenit, ja nyt on kaikki kamat saatu tuttuun tapaan aivan oransseiksi. :)

Kävelimme tänään päivällä hetken aikaa Ljubljanan keskustassa kierrellen kauppoja ja katsellen maisemia. Kaupungin läpi kulkevan joen rannalla on vanha kaupunki, josta on tässä pari kuvaa. Nuo lukot sillan kaiteeisa taitavat olla naimisiin menneiden ihmisten kiinnittämiä lukkoja. Aika hauska tapa mielestäni tuollainen.

Huomenna meidän on tarkoitus treenata Timon kanssa vielä aamulla kaksistaan, mutta muiden saapuessa tänne iltapäivällä pääsemme toivottavasti treenaamaan koko porukalla illalla. Hyvää yötä!

Heliövaara - Bjelica 1-6, 4-6 Heliövaara/Nieminen - Hizak/Pavic 6-7(8), 7-5, 11-13

Tästä päivästä ei tullut ainakaan tenniksessä mitään suurta suomalaista urheilujuhlaa. Lähdimme Timon kanssa hyvällä fiiliksellä ja itseluottamusta puhkuen aamulla hallille, mutta seitsemän tunnin päästä paluumatkalla fiilis oli kyllä niin kaukana aamuisesta kuin olla ja voi. Joskus näitä huonoja päiviä vaan tulee eteen, mutta tavoitteena on tietysti saada tällaisten päivien määrä niin pieneksi kuin mahdollista. Näistä päivistä ei tule masentua, vaan niistä pitää sisuuntua treenaamaan jatkossa entistäkin kovempaa.

Kaksinpelini lähti ihan kohtuullisesti käyntiin minun osaltani, mutta Bjelica sen sijaan oli heti alusta alkaen aika tulessa. Hän mursi minut toisessa gamessa lyöden samaan gameen viisi läpilyöntiä, joista viimeisen vielä breikkipallossa suoraan ykkössyötönpalautuksesta. 0-3 -tilanteessa hän mursi minut vielä uudestaan, ja 0-5 -tilanteessa sain vain kaunisteltua erälukemia yhdellä syötönpidolla.

Toiseen erään sain huomattavasti paremman alun, kun pidon jälkeen otin ottelun ensimmäisen murron toisessa gamessa. 2-0 -tilanteessa Bjelica pelasi kuitenkin jälleen hyvän gamen ja onnistui jälleen murtamaan minut suoralla ykkössyötön palautuswinnerillä. Sama tahti jatkui ja hän teki ykkössyötön palautuswinnerin vielä kolmannen kerran 2-2 -tilanteen breikkipallossa. Sain 2-4 -tilanteessa pidettyä ja 3-4 -tilanteessa taistelin itseni takaisin peliin 40-15 -tilanteesta luudaamalla kovan ähkimisen ja puhkimisen jälkeen breikin takaisin kolmannella breikkipallollani. Ajattelin tuossa tilanteessa päässeeni vihdoin kunnolla peliin mukaan, mutta mitä vielä, sain seuraavassa kahdessa gamessa yhden pisteen ja senkin virhetuomiolla.

Timo osasi hyvin kuvailla oloani kentällä tämän päivän ottelussa. Olisin niin toivonut pystyväni painamaan jotain nappia ja räjähtämään. Toivoton virheiden määrä sai minut lähestulkoon pakahtumaan sisäisesti, kun vaikka mitä tein, pallot eivät löytäneet tietään verkon yli rajojen sisään. Muistan saman tunteet tasan vuoden takaa USA:n kiertueeltani. Oli vaan merkillistä, kun lyönti tuntui ennen matsia niin hyvältä, että miten matsin alkaessa en pystynyt tekemään juuri mitään muuta kuin virheitä. Tekniikkani oli jotenkin ihan sekaisin, enkä saanut edes palloa lähtemään kovaa, saati saamaan vastustajaani ahdinkoon. Löin koko matsissa kaksi winneriä takakentältä. Tähän kun yhdistää vielä huonosti kulkeneen syöttöpelin ja vastustajan hyvän päivän, niin periaatteessa viisi gamea oli aivan maksimi, mihin tänään pystyin. Mutta onneksi tällaiset päivät ovat aika harvinaisia.

Päivän nelinpelissäkään onni ei meitä hirveästi suosinut. Meillä oli Timon kanssa eräpallo kaikissa kolmessa erässä, mutta silti voitimme niistä vain yhden. Super tie breakissakin saimme erinomaisen alun, kun otimme heti kaksi peräkkäistä minibreikkiä siirtyen 6-1 -johtoon, mutta sen jälkeen vastustajamme voittivat jokaisen pisteen omilla syötöillään. Meillä oli yksi ottelupallo 10-9 -tilanteessa heidän syötössään, mutta se ei tällä kertaa riittänyt. Duppelissa pelintasoni oli sentään hieman parempi kuin singelissä, mutta ei duppelikaan nyt varsinaisesti mitään hyvää peliä minulta ollut.

Jään tänne Zagrebiin vielä huomiseksi, ja lähdemme Timon kanssa yhdessä täältä pois vasta perjantaina. Timo lentää kotiin, ja minä matkustan kaksi tuntia junalla Ljubljanaan, jossa aloitan ajoissa valmistautumisen massalla pelattavaan Davis Cupiin. Odotan mielenkiinnolla, minkälaisen sisämassan slovenialaiset ovat Tivoli-areenalle rakentaneet, koska kenttä voi olla lähes miten nopea tai kova tahansa. Tavoitteeni on kuitenkin treenata ensi viikko kovaa ja osoittaa pystyväni pelaamaan hyvin myös massalla, jotta olen valmis pelaamaan niin kaksin- kuin nelinpelissä jos kapteeni niin valitsee.

Heliövaara/Nieminen - Bilic/Franjicevic 6-3, 6-3

Tämän päivän nelinpelistä ei jäänyt käteen juuri mitään muuta kuin voitto. Vastustajamme pelasivat koko ottelun ajan aivan liian isoa peliä taitoihinsa nähden, eikä pelissä ollut minkäänlaista rytmiä. Välillä he löivät hienon ohituksen linjaa pitkin, mutta seuraavat kolme palloa saattoivat heti perään päättyä karkeisiin virheisiin. Pääasia oli kuitenkin se, että voitimme, joten nelinpelitkin jatkuvat huomenna. Vastaamme kvartseissa tulee kroatialaispari Hizak/Pavic.

Kaksinpelissä saan huomenna vastaani serbialaispelaaja Ivan Bjelican. Näin hieman hänen ensimmäisen kierroksen otteluaan tänään ja uskon saaneeni tuon perusteella ihan hyvän kuvan hänen pelitstää. Hän on selvästi parhaimmillaan massalla hyvän kämmenensä turvin, ja kovilla kentillä varsinkin hänen rystynsä on aika virhealtis. Aionkin huomenna painostaa sitä puolta ihan reilusti, koska pääsen sitä kautta myös itse pelaamaan enemmän rystyä, josta pidän. Yritän saada syöttööni hyvän tuntuman alusta alkaen keskittymällä osumakohdan saamiseen mahdollisimman korkealle. Ottelumme on aamun ensimmäisenä otteluna kello 10, ja koska ainakin tänään lämpötila oli tuohon aikaan hallissa +2 astetta, hyvä valmistautuminen otteluun on tärkeää. Koko vartalon pitää olla ekstrahyvin lämpimänä, jotta jalat liikkuvat alusta asti hyvin.

Ohjelmassani oli tänään hotellin vaihto, kun Timon kanssa asunut Micke lähti kotiin, ja minä pääsin vaihtamaan samaan huoneeseen Timon kanssa. Uusi hotellihuoneeni ei kuitenkaan ole kisahotellissa, vaan Best Western -hotellissa Zagrebin keskustassa hyvällä paikalla. Hotellilta pääsee hallille kuitenkin kätevästi bussilla, joten hieman pidempi välimatka ei aiheuta suurempia ongelmia. Katsoin aamulla Timon näytöksen bosnialaista Basicia vastaan, minkä jälkeen tulimme hotellille ja kävimme syömässä lounasta kiinalaisessa ravintolassa. Timo on pyöritellyt täällä treeneissä mm. huomisen vastustajansa Lejnieksin 6-0 häviten 4 pistettä ja espanjalaisen sijoitetun Bruguesin 6-0, 4-0 häviten 10 pistettä, joten hän on kovassa kunnossa. Illalla kävimme syömässä erinomaisessa italialaisessa ravintolassa pastaa ja lihaa, ja otimme jälkiruoaksi vielä suussa sulaneet tiramisut, jotka eivät maksaneet juuri mitään. Muutenkin täällä on ollut mukavaa syödä ravintolassa, kun voi ottaa useamman annoksen hintojen olleessa kohdallaan.

Huomenna ohjelmassani on siis sekä kaksinpeli kello 10 että nelinpeli kolmantena otteluna ei ennen kello 13. Hallilla ei oikein ole nettiä, joten pystyn mahdollisesti päivittämään tulokseni tänne blogiini vasta iltapäivällä.

Heliövaara - Torebko 6-3, 4-6, 6-3

Jes, Kroatian future lähti osaltani hyvin käyntiin, kun sain puristettua voiton kolmessa erässä hyvästä saksalaispelaajasta. Hän kohtasi täällä myös viime viikolla ensimmäisellä kierroksella kisan kakkossijoitetun pelaajan, mutta tällä kertaa sain pysäytettyä hänen etenemisensä heti ensimmäisessä ottelussa. Olen erittäin tyytyväinen päivän voittooni, varsinkin kun vastustajani oli pelannut viime viikolla hyvät kisat, ja hänellä oli viikko enemmän kokemusta näistä olosuhteista. Ensimmäinen ottelu hieman pidemmän treenitauon jälkeen ei ikinä ole helppo, joten ammennan tästä matsista paljon itseluottamusta seuraaviin otteluihin.

Aloitin ottelun tänään jopa aivan flow-tilassa, kun mursin heti ensimmäisessä gamessa Torebkon syötön neljällä winnerillä ja pidin omani perään helposti. Minulla oli vielä yksi murtopallo 3-0 -johtoon, mutta en pystynyt sitä hyödyntämään, ja Torebko pääsi hieman peliin mukaan. Ensimmäinen erä olisi voinut olla myös jatkossa paljon selvempi, kun sain jälleen yhden murtopallon 3-1 -tilanteessa ja vielä kaksi lisää 4-2 -tilanteessa. Onnistuin toisessa murrossa kuitenkin vasta 5-3 -tilanteessa ja vein erän siis 6-3. Minulla oli siis ensimmäisessä erässä Torebkon jokaisessa syöttövuorossa breikkipallo, mikä on aika hyvä suoritus sisäkentällä hyvää syöttäjää vastaan. Tosin olisihan niistä voinut hieman useamman hyödyntää! :)

Toisen erän alkuun minulle tuli pieni notkahdus, kun hävisin ensimmäisessä gamessa oman syöttöni 30-0 -johdosta huolimatta. Tein pari huolimatonta virhettä, mistä Torebko välittömästi rankaisi. Hänen syöttöpelinsä alkoi murron jälkeen kulkea ihan uudella tavalla, enkä enää päässyt mukaan jokaiseen häneen syöttövuoroonsa. 1-3 -tilanteessa nousin omassa syötössäni 0-40 -tilanteesta tasoihin ja pelastin vielä kaksi murtopalloa hyvän taistelugamen jälkeen. Pari come on -huutoa tuossa gamessa viestittivät Torebkolle, että en tosiaankaan ollut vielä luovuttanut erää hänelle, ja vaikka en toista erää tällä kertaa voittanutkaan uskon, että viestitin tuossa gamessa hänelle taistelevani aina loppuun asti, millä saattoi olla pieni ratkaiseva vaikutus koko ottelunkin kannalta. Aikaisemmin olisin saattanut tehdä helpon virheen breikkipallossa ja päästää vastustajani pelaamaan erän lopun paineettomasti, mutta nyt halusin vimmatusti pitää eron yhdessä breikissä, jotta pystyisin vielä nousemaan toisen erän voittoon. Pääsinkin 3-4 -tilanteessa kerran pisteen päähän breikkiä, mutta kakkossyötön palautukseni jäi tuossa pisteessä tyhmästi verkkoon. 4-5 -tilanteessa Torebko piti syöttönsä 30-30 -tilanteesta huolimatta melko vaivatta.

Kolmas erä alkoi tasaisesti molempien pitäessä syöttönsä suuremmitta ongelmitta, mutta 3-2- tilanteessa aloitteellinen pelini tuotti tulosta ja sain murron erän ensimmäisellä breikkipallollani Torebkon rystyslaissin karatessa leveäksi. Tiesin tuon breikin olevan erittäin tärkeä, ja tuuletinkin sitä ihan avoimesti. Pidin syöttöni perään helposti ja siirryin 5-2 -johtoon. Minulla oli seuraavassa Torebkon syötössä pienet mahdollisuudet 40-40 -tilanteessa, mutta hän syötti siihen kohtaan hyvin, ja jouduin lopettamaan ottelun omalla syöttövuorollani 5-3 -tilanteessa. Ensimmäisessä pisteessä rystyni napsahti verkkonauhaan ja toisessa samoin teki stopparini, joten jouduin hieman pulaan tilanteen ollessa 0-30. Syötin tähän kohtaan kuitenkin ässän ja seuraavassa pisteessä nousin onnistuneesti verkolle. 30-30 -tilanteessa pelattiin pitkä piste, jonka päätteeksi Torebkon kämmen karkasti pari senttiä pitkäksi. Ensimmäinen matsipallo ei vielä tuottanut tulosta, mutta sain hankittua toisen 40-40 -tilanteessa hyvällä syötöllä. Toisessa matsipallossa minulla oli vähän onneakin mukana, kun löin verkolle noustuani smashini kenttään verkkonauhan kautta hyvin lähelle sivurajaa. Silloin tällöin tässä pelissä pitää kuitenkin olla vähän onneakin mukana, joten olin kahden ja puolen tunnin pelin jälkeen erittäin tyytyväinen voittooni, vaikka se tuolla tavalla ratkesikin.

Pelini ei ollut tänään ensimmäisten kahden tai kolmen gamen jälkeen mitenkään erikoista, vaan hyvää peruspeliä. Kukaan ei voi olettaa, että peli kulkisi aina kuin unelma, joten on ilahduttavaa huomata kuinka perustasoni riittää hyvin kaatamaan koviakin vastustajia. Syöttöni oli tänään ehkä hieman normaalia vaisumpi, mutta en toisaalta tiedä kuinka paljon parempi syöttäminen olisi tänään peliäni muuttanut, kun hävisin nytkin vain yhden oman syöttöni koko ottelussa. Ehdottomasti parhaiten kulkenut osa-alue oli verkkopeli, joka on kehittynyt viimeisen vuoden aikana huimasti. On mukava pelata, kun voi aina paikan saatuaan hyökätä hyvällä itseluottamuksella verkolle, koska tiedän voittavani sieltä paljon pisteitä. Löin paljon hyviä volleyita ja smashejä, mutta toki huonompiakin volleyita tuli sekaan. Verkolla liikkuminen ja ohitussuuntien peittäminen on kuitenkin se juttu, millä pärjää pitkälle.

Peruslyöntipelini oli tänään ihan hyvää, ja varsinkin rystyltä sain ihan mukavasti myös suoria läpilyöntejä etenkin linjaa pitkin. Kämmeneltäni olin ajoittain hieman myöhässä ja toisessa erässä tein muutaman virheen liikaa, mutta uskon kämmenpelini parantuvan paljon jo seuraavaan otteluun mennessä. Siinä on kyse kuitenkin ennen kaikkea itseluottamuksesta ja uskalluksesta lyödä, joten seuraavassa ottelussa osaan, haluan, uskallan lyödä sitä rohkeammin. Liikkumiseni oli kovan fysiikkajakson jälkeen kiitettävää, varsinkin siinä valossa, että herkistely jäi ennen tätä kisaa aika vähiin. Olin muutaman pitkän pallon jälkeen ehkä hieman hengästyneempi kuin yleensä, mutta en tuntenut oloani missään vaiheessa ottelua kuitenkaan yhtään väsyneeksi. Jaksoin tsempata koko ottelun ajan kaikkiin palloihin, ja se tuotti tulosta. Tästä on hyvä jatkaa toisen kierroksen otteluun, joka pelataan huomisen välipäivän jälkeen keskiviikkona. Vastaani siinä tulee joko serbialainen Bjelica tai slovenialainen Zitnik.

Huomisessa ohjelmassa minulle on merkitty ainoastaan nelinpeli Timon kanssa paikallista kroatialaisparia Bilic/Franjicevic vastaan. Tuo ottelu on vasta päivän viimeisenä viidentenä otteluna. Timo pelaa oman kaksinpelinsä ensimmäisenä otteluna kello 10 ja tulevat vastustajani kolmannen ottelun ei ennen kello 13.

Heräsin tänään hyvin nukkuneena kello 9 ja suuntasin aamupalan jälkeen hallille katsomaan Micken karsintafinaalia ranskalaispelaajaa vastaan. Löin Timon kanssa kello 11, minkä jälkeen söin kevyen lounaan hallin kahviossa ja odottelin matsini alkua. Pääsin kentälle noin puoli kahdelta ja lopetin hieman neljän jälkeen. Halissa ei tänäänkään ollut lämmitys päällä, ja kun ulkona oli sen verran kylmä, että satoi lunta, ei pelatessakaan kovin kova hiki päässyt yllättämään. Järjestäjät sanovat, että lämmitys tulee niin kalliiksi, että sitä ei viitsitä pitää päällä edes kisojen aikana. Matsin jälkeen suuntasin läheiseen ostoskeskukseen toiselle lounaalle ja kävin paluumatkalla vielä kaupassa ostamassa hieman välipaloja ja juotavaa illalle ja huomiselle. Söin illalla vielä kerran hotellin ravintolassa, ja nyt lepäilen rauhassa huoneessani. Laitan tähän loppuun vielä kaksi kuvaa lähiseudulta, ensimmäisessä on lounaspaikkana toimiva ostoskeskus ja toisessa hotellini lähellä oleva erikoisen mallinen talo, jonka käyttötarkoituksesta minulla ei ole harmainta aavistusta. :-O

Ensimmäinen treenipäivä täällä Kroatiassa on nyt takana, ja fiilis ennen huomista varsin hyvä. Söin aamupalan hotellilla, minkä jälkeen suuntasin hallille tapaamaan Timoa ja katsomaan Micken karsinnan toisen kierroksen ottelua. En ole ollut kummankaan heistä kanssa samoissa kisoissa sitten viime vuoden elokuun, ja Timon kanssa ollaan törmätty treeneissäkin sen jälkeen vain kertaalleen. Oli siis mukava vaihtaa pitkästä aikaa kuulumisia ja kuulla tarinat viime viikon peleistä.

Treenasin Timon kanssa tunnin kello 11-12. Saimme vain puolikkaan kentän käyttöömme, joten löimme huolellisesti lyönnit läpi keskeltä, krossina ja volleyna, minkä jälkeen syöttelimme kymmenisen minuuttia. Micke lopetti oman matsinsa juuri sopivasti hieman ennen treeniemme loppua, joten suuntasimme yhdessä Micken valmentajan kanssa läheiseen ostoskeskukseen lounaalle. Micke ja Timo olivat käyneet paikassa jo aiemmin, joten he tiesivät sen jo entuudestaan. Otin salaattia, pastaa ja hedelmäsalaattia, ja mielestäni annos näyttää tässä kuvassakin ihan terveelliseltä! :)

Lounaan jälkeen kävelin takaisin hotellilleni hieman lepäämään ja levättyäni jonkin aikaa suuntasin kolmen jälkeen takaisin klubille treenaamaan. Halli on varmaankin rakennettu aika kauan sitten, mikä näkyy sekä sisä- että ulkopuolella. Ulkoa päin rakennusta ei välttämättä ihan ensimmäiseksi edes tunnista tennishalliksi, mutta ehkä kattorakennelmat sen kuitenkin lopulta paljastavat.

Hallissa on kuusi tavallista kenttää ja kolme kenttää, joilla on vain kaksinpelirajat. Näillä kolmella kentällä tila rajojen ja seinän välissä on niin pieni, että matseja voidaan kuitenkin pelata vain kuudella normaalilla kentällä. Hallin valaistus on suorastaan surkea, varsinkin kun noin joka kolmas kenttien lampuista on rikki. Parilla kentällä kentän yksi kulma on niin varjossa, että se häiritsee selvästi myös pelaamista. Seuraavat kuvat on otettu auringon paistaessa ulkona, jolloin valoa on hieman enemmän, mutta varsinkin iltaisin hallissa on kyllä erittäin pimeää. Myöskään lämpötila hallissa ei ole kovin miellyttävä, Timo kertoi että viime viikolla matseja oltiin pelattu jopa selvästi alle 10 asteessa, mutta tänään onneksi ulkona oli sen verran lämmintä, että sisällä tarkeni pelata ilman pitkiä vaatteita. Oli muuten kiva myös kävellä ulkona keväisessä seitsemän asteen lämpötilassa viime aikojen kotiolojen jälkeen!

Treenasimme iltapäivällä Timon kanssa puolitoista tuntia hyvällä sykkeellä, kun päsimme vetämään koko treenit koko kentällä. Löimme lyönnit läpi ja pelasimme yhden alakautta-pelin jälkeen treenierän. Timo oli hyvässä kunnossa ja voitti minut tällä kertaa 7-6(5). Oma pelini tuntui paranevan mitä pidemmälle erä eteni ja lopussa aloin päästä jo hyvin sinuiksi olosuhteiden kanssa. Kentät täällä ovat ihan mukavat, keskinopeat plexit. Kevyiden Babolat Gold -pallojen ansiosta winnereiden lyöminen on kuitenkins suhteellisen helppoa, mutta varsinkin slaissilla puolustaminen näillä kentillä kyllä myös onnistuu. Syöttöpelaaminen on täällä muiden sisäkenttien tapaan korostuneessa roolissa.

Kisan kaaviot tehtiin tänään iltapäivällä, ja arpa heitti ensimmäisen kierroksen vastustajakseni saksalaisen Peter Torebkon. En ole ikinä nähyt hänen pelaavan, mutta Timo kertoi, että hänen vahvuutensa on ehdottomasti kämmen, ja rystyltä hän pelaa hyvin vaihtelevaa hiljaista lyöntiä myös alakierteellä. Pidän siitä, että minulla on ottelussa selkeä puoli, jota painostan, mutta yritän silti saada Torebkoa liikkeelle lyömällä varsinkin alussa paljon palloja myös hänen kämmenelleen. Yritän pitää keskittymiseni mahdollisimman hyvänä koko ottelun ajan ja varsinkin omissa syöttövuoroissani haluan päästä dominoimaan itse peliä. Fiilikseni ja itseluottamukseni on hyvällä tasolla, joten lähden luottavaisena huomiseen otteluun, joka on kolmantena otteluna kentällä 3. Nelinpelissä olemme Timon kanssa 3-sijoitettuja ja kohtaamme ensimmäisellä kierroksella tiistaina kroatialaisen parin Bilic/Franjicevic

Söin tänään illalla hotellillani yhden elämäni parhaan risotoista ja pääruoaksi kalkkunaa kinkku-mozzarellatäytteellä. Viimeiset pari tuntia olen viettänyt hotellihuoneessani leväten ja tankaten huomiseen otteluun. Tärkeä osa valmistautumista on myös hyvät yöunet, joten nyt on aika siirtyä untenmaille. Huomiseen!

Terveisiä Zagrebista! Matka tänne sujui oikein mukavasti, kun ensimmäinen lentoni Helsingistä Wieniin oli ylibuukattu turistiluokassa, ja minut upgreidattiin lähtöportilla business-luokkaan! Ensikosketukseni Austrian Airlinesiin oli siis hyvin miellyttävä. Odottelin tuon lennon jälkeen kolmisen tuntia Wienin lentokentällä ennen Croatian Airwaysin lentoani tänne Zagrebiin, jonne saavuin puoli yhdeksältä paikallista aikaa. Otin taksin kisahotelliin, joka osoittautui ihan kohtuulliseksi vastoin muilta kuulemieni kommenttien luomia pelkoja. Huoneeni on aika pieni, mutta siellä on langaton netti ja telkkarissa Eurosport. Kelpaa minulle siis vallan mainiosti! Tässä kuvassa näkyy osa huoneestani ja valtava TV:ni. :)

Timo Nieminen laittoi minulle tänään viestiä, ja saimme sovittua huomiselle kahdet treenit. Lisäksi hän ilmoitti, ettei pelaakaan nelinpeliä Micke Kontisen kanssa tällä viikolla, joten me pelaamme yhdessä tulevan kisan. Se oli kannaltani mukava uutinen, sillä en ollut löytänyt tähän mennessä itselleni ketään pariksi, ja juuri ennen sign-inin umpeutumista huomenna klo 12 nelinpeliparin löytäminen on useimmiten aika hankalaa.

Kirjoittelen huomenna lisää, kun tiedän, miltä pelikentät tuntuvat ja näyttävät. Nyt toivotan kaikille hyvää yötä!

Moi! Viimeinen ilta kotona menossa ennen seuraaviin kisoihin lähtöä. Olen treenannut kovaa ja huolella tennistä ja fysiikkaa koko kahden ja puolen viikon mittaisen jakson ajan, ja tunnenkin nyt olevani erittäin hyvässä fyysisessä kunnossa. Teimme tälle harjoitusjaksolle tarkan treenisuunnitelman fysiikkavalmentajani Erikin kanssa, ja pystyimme pitämään siitä erinomaisesti kiinni. Teimme viime viikolla ja tämänkin viikon alussa monta treeniä, joissa keskityimme jalka- ja keskivartalovoiman parantamiseen, ja nyt viimeiset kaksi fysiikkatreeniä olemme keskittyneet tuon voiman irti saamiseen nopeilla ja räjähtävillä harjoitteilla.

Lihakseni ovat tuntuneet monen treenin jälkeen todella väsyneiltä, mikä on toki vain hyvä juttu, ja uskonkin, että voimatasoni ovat tämän jakson aikana nousseet. Viimeiset kaksi päivää olemme kuitenkin kovan harjoittelun jälkeen ottaneet hieman kevyemmin, jotta en olisi enää jumissa ensi viikon kisojen alkaessa. Tennistä olen harjoitellut kerran tai kaksi kertaa lähes joka päivä, pääasiassa Juho Paukun kanssa, mutta mahtuu mukaan myös treenejä Jarkko Niemisen ja HVS:n akatemian junioreiden kanssa. Myös tuntumani palloon tuntuu olevan kohdallaan, ja useiden hyvin menneiden treenierien ansiosta myös matsituntumani pitäisi olla kohdallaan.

Lähden siis seuraavaan kisaani $15 000 futureen Kroatiaan jo huomenna, jotta ehdin paremmin totutella paikallisiin olosuhteisiin ja kuulemma ihan nopeisiin kenttiin. Lennän iltapäivällä Austrian Airlinesilla Wieniin ja sieltä Croatian Airwaysilla eteenpäin Zagrebiin. Minun pitäisi olla perillä kahdeksan jälkeen illalla, joten minulla on koko sunnuntai aikaa treenata ennen kisoja. Alunperin ajattelin vetää huomenna vielä kokonaisen treenipäivän Suomessa, mutta päädyin tällä viikolla lopulliseen ratkaisuuni lähteä matkaan jo huomenna myös sen takia, että näin minulla on paremmin aikaa yrittää löytää nelinpelipari tulevaan kisaan.

Olen saanut pienen kirjoitustaukoni aikana mukavasti kommentteja, joista pari käsittelee pelaamiseni taloudellista puolta. Voin sanoa sen verran, että olemme setäni kanssa tehneet viimeiset pari kuukautta paljon töitä saadaksemme tarpeeksi rahaa kasaan uuden valmentajan palkkaamiseksi, ja asiat ovatkin nyt ilahduttavan hyvällä mallilla. Palaan tähän asiaan kuitenkin tarkemmin tulevaisuudessa, kun kuviot tästä selkeytyvät.

Jätin myös osittain tämän valmentaja-asian takia Kioton Challengerin 7.3. alkavalla viikolla väliin, sillä tarkoituksenamme on tuolla viikolla viimeistellä Johanin sopimus ja lähteä sen jälkeen suoraan täältä Suomesta Kiinaan, jossa pelataan kaksi Challengeria 14.3. alkaen. Kiinan challengereista näyttäisi tulevan ihan kovatasoiset, mutta elättelen vielä toiveita suorasta pääsarjapaikasta, mikä tekisi valmistautumisestani kisaan helpomman. Kisan ilmoittautumisten takaraja on maanantaina, ja olen laskujeni mukaan tällä hetkellä viimeinen suoraan pääsarjaan mahtuva pelaaja, joten tiukalle voi mennä.

Palailen totuttuun kirjoitusrytmiini jälleen huomenna tai ylihuomenna, kunhan pääsen perillä Zagrebiin ja löydän siellä hotellilleni. Nyt hyvää yötä kaikille!

Heipä hei! Palasin tasan viikko sitten tiistaina takaisin Suomeen parin päivän matkustamisen jälkeen ja olen nyt alkanut päästä taas hyvään harjoittelurytmiin. Kävin viime keskiviikkona hieronnassa, jossa keskityttiin varsinkin jalkoihin ja selkään, ja tuo hieronta teki lihaksistolleni erittäin hyvää. Hieronnan jälkeen aloittelin treenaamisen rauhassa, mutta nyt viimeiset kolme päivää olen vetänyt jo ihan täydellä teholla. Olemme Erikin kanssa tehneet pari fysiikkaharjoitusta yhdessä ja saaneet varsinkin takareiteni aivan jumiin, minkä lisäksi olen tehnyt itsenäisesti fysiikkaa ja pelannut tennistä muunmuassa Jesper Saarnin kanssa.

Seuraavan kymmenen päivän ohjelmani sisältää lisää fysiikkaa ja jonkin verran tennistä. Odotan jo innolla lähtöä seuraaviin kisoihin, mutta tiedostan kyllä harjoittelun tärkeyden. Ohjelmassani on myös urheilupsykologin tapaaminen nyt torstaina, ja odotan mielenkiinnolla, mitä se tuo tullessaan. Kirjoittelen lisää kuulumisia tuon tapaamisen jälkeen!