Voihan hemmetti! Tänään ei ollut minun päiväni. Jo matsin
alkupallottelussa ihmettelin, kun vasemman jalkani varpaat puutuivat ihan
tunnottomiksi, että mitäs nyt tapahtuu, mutta sain jumpattua tunnon takaisin.
Muutaman gamen jälkeen aloin kuitenkin tuntea pitävää kipua niskassani
vasemmalla puolella kääntäessäni tai taivuttaessani päätä vasemmalle. Pari
gamea odottelin, että kipu hälvenisi, mutta 3-4 –tilanteessa päätin sitten
kutsua trainerin kentälle. Tuomari sanoi kuitenkin, että pelataan nämä kaksi gamea
loppuun ja pidetään medikaali vasta seuraavassa puoltenvaihdossa, koska
trainerin tulo kentälle kestää jopa 10 minuuttia. Hävisin siihen kohtaa sitten
syöttöni ja Jun piti omansa perään päättäen ensimmäisen erän 3-6.
Traineri tuli kentälle, ja selitin hänelle millaisesta
ongelmasta on kyse, minkä jälkeen hän hoiti minua sen sallitun kolme minuuttia.
Hän hieroi ja yritti avata hartia- ja niskanseudun lihaksiani, jotka olivat
aika kireinä ja levitti myös jotain geeliä iholle. Hän sanoi, että olisin saattanut
”pulled a muscle”, mutta itse epäilen, että jokin hermo on vain pahasti
puristuksissa ja aiheuttaa kivun. Toisen erän ensimmäisessä pisteessä lähdin
syöttämään ja yritin nostaa palloa, mutta niskaan teki todella kipeää
nostaessani vasempaa kättä. Ilmeisesti trainerin hoito oli lähinnä ärsyttänyt
niskaa lisää, ja menetin syöttöni heti toisen erän alkuun. Pikkuhiljaa kipu- ja
kylmägeeli kuitenkin alkoi hieman helpottaa kipua ja pystyin syöttämään melkein
normaalisti. En valitettavasti saanut kuitenkaan breikkiä enää takaisin ja Jun
vei toisen erän tuon yhden breikin turvin 4-6.
En oikein voi uskoa kuinka iso ero peliesityksilläni oli
eilisen ja tämän päivän välillä. Tein tänään virheitä kuin liukuhihnalta ja
osuin todella suuren osan lyönneistäni huonosti palloon. Liikkumisen ja lyönnin
rytmi oli aivan kateissa. Rystypelaamiseni oli lähes luokatonta ja tein
rystyltäni varmasti enemmän kakkossyötön palautusvirheitä kuin mitä sain palautuksia
kenttään. Rystyyn vaikutti kyllä se, etten pystynyt kääntämään päätäni
kunnolla, mutta tekniikkakin oli ihan solmussa. En ymmärrä miksi asia oli niin
kuin oli, mutta lyöntini eivät tuntuneet tänään omiltani edes
alkupallottelussa. Syöttöpelini kulki kuitenkin hyvin ja sain sen avulla
pidettyä numerot tasaisina, mutta en tosiaan pystynyt kertaakaan murtamaan
Junin syöttöä. Joskus peli ei vain kulje, ja umpisolmu pysyy päällä koko
ottelun ajan.
Harmittaa todella paljon, koska tunsin, että peruspelilläni
olisin ollut matsissa niskan päällä. Nyt pelini ei lähtenyt oikein missään
vaiheessa käyntiin, ja sitten tuli vielä tuo niskavamma häiritsemään.
Toivottavasti kyseessä ei ole kuitenkaan mitään vakavaa ja oireet paranevat
nopeasti. Tästä kisasta jäi kovin kaksijakoiset tunnelmat. Ensimmäisellä
kierroksella pelasin loistavasti ja otin urani parhaimman voiton, mutta
toisella kierroksella jäin kauas omasta tasostani ja hävisin. Täytyy minun
kuitenkin olla tyytyväinen, koska voitin täällä urani ensimmäisen ottelun
challengerin pääsarjassa ja tiedän nyt, että pystyn hyvällä pelillä haastamaan
kovia pelaajia. Kokemuksena tämä oli hyvä matka, ja tulinpa samalla
tutustuneeksi kisapaikkaan, jolla pelataan Pekingin ATP-Tourin kisa, johon
saatan tulla parin kuukauden päästä karsimaan.
Lennän huomenna takaisin Suomeen ja katson mikä on niskan
tilanne, minkä jälkeen teen päätöksen tulevista kisoista. Kisakalenterini tämän
jälkeen on siis aikalailla avoin. Postaan tänne kuitenkin tietoa, kun selviää
missä pelaan seuraavaksi.
Laitan tähän loppuun vielä pari fiilistelykuvaa tältä
reissulta.
Ja viimeisimpänä kevennykseksi kuva siitä, montako
kiinalaista tarvitaan vaihtamaan yksi lamppu. Kymmenen ei ole kovin paljon
liioiteltu arvio.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti