Heliövaara-Moser 6-2, 4-6, 6-4

Jes! Kiinan matkan voittoputki sai tänään taas jatkoa! Matsista ei tullut ihan niin syöttöpainotteinen kuin olin ajatellut, vaan murtoja nähtiin jopa aika paljon. Ottelu alkoi Moserin syötöllä, jonka pystyin heti murtamaan. Se ilo ei kuitenkaan kauaa kestänyt, vaan Moser mursi syöttöni heti perään. Jatkoin kuitenkin vielä yhden gamen verran murtojen tiellä ja siirryin ottelun kolmannen murron turvin 2-1 –johtoon. Sen jälkeen sain pidettyä ensimmäisen erän loput syöttöni ja otin vielä varmuuden vuoksi toisen murron 4-2 –tilanteessa. Toisen erän alussa Moser alkoi valittaa verkon kunnosta, kun muutaman kerran ykkössyöttö meni verkon läpi, ja seurasi pieni tauko, kun verkkoa parsittiin kasaan. Tämä oli Moserilta ihan hyvä taktinen veto, koska hän sai sillä tavalla katkaistua minun hyvän otteeni pelistä, ja hän pääsikin tauon jälkeen paremmin mukaan peliin. Moser onnistuikin murtamaan minun syöttöni erän neljännessä pelissä, mutta minä sain jälleen murrettua heti takaisin. 4-4 –tilanteessa minulla oli yksi murtopallo, jota olisi voinut kutsua jopa minimatsipalloksi, mutta rystyohitukseni pysähtyi verkkonauhaan. Tuollaiset lyönnit jäävät joskus harmittamaan, kun näkee, että jos pallo olisi mennyt verkon yli, lyöntini olisi mennyt läpi. Moser sai pidosta lisää itseluottamusta ja veti seuraavassa minun syöttövuorossani kaksi ykkössyötön palautusta suoraan läpi ja pelasi myös kaksi muuta pistettä todella hyvin. Hän ei jättänyt minulle kovin isoa mahdollisuutta pitoon, ja toinen erä kirjattiin hänelle 6-4. Kolmas erä alkoi Moserin pidolla, mutta sitten olin ehkä hieman onnekas. Alkoi sataa ja ottelu keskeytettiin. Odottelimme vajaat puoli tuntia sateen loppumista, mutta kun siltä ei alkanut näyttää, kisan referee päätti siirtää ottelumme pelattavaksi loppuun sisällä. Sain hyvän alun sisällä ja voitin heti ensimmäiset kolme gamea siirtyen 3-1 –johtoon. Moser veti kuitenkin jälleen kuudennessa pelissä pari onnistunutta isoa palautusta, ja hänen onnistui murtaa takaisin. Hän piti omansa helposti uusilla palloilla ja hänen siirtyessä 4-3 –johtoon, olin aika varma, että en enää pystyisi tätä ottelua voittamaan. Ensimmäisen kerran tällä reissulla jalkani tuntuivat väsyneiltä enkä enää oikein päässyt kulmiin niin hyvin kuin yleensä. Syötin kuitenkin seuraavan gamen loistavasti pitäen nollille, ja 4-4 –tilanteessa taistelin minkä pystyin. Pelattiin pitkä game, jonka minä onnistuin kolmannella murtopallollani voittamaan. Tiesin, että en pystyisi enää väsymykseni takia puolustamaan ihan niin hyvin kuin aikaisemmin ottelussa, joten aloin ottaa isompia riskejä palautuksella. Moserin ykkössyöttö ei minun onnekseni pudonnut kenttään kovin isolla prosentilla, joten painoin päälle hänen kakkosestaan. Löin Moserin kakkosista kaksi palautusta suoraan läpi ja sain palautuksellani niiden lisäksi kolme pakotettua virhettä. Minun pitäisi ehkä useamminkin uskaltaa ottaa kunnolla riskiä toisen kakkosista. Tulen kyllä yleensäkin ihan hyvin vastaan, mutta pystyn lyömään lyönnin vielä paljon terävämmin. Viimeisessä gamessa sain kaksi syöttöpistettä alkuun, ja 30-15 –tilanteessa pistin kaiken likoon. Pisteessä lyötiin muutama rystykrossi, jonka jälkeen Moser käänsi kämmenlinjan. Ehdin hyvin pallolle ja käänsin onnistuneen kämmenkrossin, johon en uskonut Moserin enää ehtivän. Hän kuitenkin ehti ja löi ”kaikki tai ei mitään” kämmenkrossin, jota minä en ollenkaan odottanut. En olisi mitenkään enää ehtinyt juosten pallolle, koska en ensinnäkään odottanut Moserin ehtävän pallon, ja toisekseen hänen ehtiessä odotin Moserin lyövän linjaa pitkin, joten dyykkasin kohti kämmenkulmaa, ja onnistuin lyömään ilmassa onnistuneen matalana pysyneen kämmenslaissin keskelle kenttää. Piste siis jatkui, Moser hyökkäsi siitä rystylleni, ja yllätin kaikkien katsojien lisäksi itseni nousemalla ylös, ehtimällä palloon ja lyömällä liu’usta aivan mahdottoman rystylinjaohituksen ohi verkolle nousseen Moserin. Olin tuon pisteen jälkeen sen verran hengästynyt, että olisin seuraavassa pitkässä pisteessä varmasti hyytynyt pahemman kerran, joten päätin syöttää ässän matsipalloon. :D Vamos!


Olen erittäin tyytyväinen päivän voittooni. Moser pelasi huomattavasti paremmin kuin viime kerralla, mutta pystyin nostamaan oman pelini tasoani ja jälleen kerran taistelemaan otteluvoiton itselleni. En tiedä miten olen pystynyt viime aikoina kääntämään lähes kaikki kolmieräiset matsit kotiin, mutta jotenkin olen pystynyt viimeisissä gameissa nostamaan pelin tasoani entisestään. Olen saanut viime aikoina kolmansiin eriin hyvän tsemppihengen/-raivon päälle, mikä näkyy tuuletuksieni määrän kasvuna. Kun saan kunnolle tunteet peliin, saan itsestäni kaiken irti, enkä tällöin suostu häviämään. Kun saan tuollaisen oikean henkisen tilan päälle, jalkani liikkuvat todella hyvin enkä tee oikeastaan yhtään helppoa virhettä. Vastustajieni pitää pystyä pelaamaan todella hyvin jos he haluavat voittaa minut. Tämä kovaakin kovempi voitontahto on minusta yksi suurimmista vahvuuksistani, kun saan oikean henkisen tilan päälle. Syötimme Moserin kanssa tänään kumpikin hyvin, mutta sitäkin parempaa oli molempien palautuspeli. Moser löi ykkössyöttöjen palautuksia surutta lähes täysillä, ja sai minulle siten paineen syöttää ykköseni tarkasti. Päin-syöttöni eivät tänään menneet ihan tarpeeksi tarkasti Moserin vartaloa kohti, mutta onneksi sain paljon ässiä varsinkin ykkösruudun t-pisteeseen. Palautusvirheet sain tänään karsittua lähes minimiin. Ihan muutamaa palautusta lukuun ottamatta päästessäni käsiksi Moserin syöttöön, sain lähes aina aikaiseksi hyvän palautuksen. Varsinkin ensimmäisessä erässä Moserin ilmeestä näki ihmetyksen, kun hän syötti ykköstänsä täysillä, mutta minä vain blokkasin lyhyillä liikkeillä painavia yläkierrepalautuksia kuin minulle ei olisi kiirettä lainkaan. Sainkin hyvillä pitkillä palautuksillani paljon pisteitä, kun Moser halusi aina päästä painamaan päälle syöttönsä jälkeen, mutta hyvien palautuksieni takia hän joutui hakemaan hieman liian vaikeita ratkaisuja. Pelasin tänään oikein hyvin myös aina päästessäni hyökkäämään. Liikkuminen on Moserin heikkous, joten tiesin, että minun saada häntä liikkeelle ja uskaltaa ottaa pisteen ohjat käsiini, vaikka Moser hakee myös ahdingosta voittolyöntejä. Todennäköisyydet ovat näissä tilanteissa kuitenkin minun puolellani. Toisessa erässä Moser onnistui pari kertaa useammin riskilyönneissään kuin ajattelin, mutta ensimmäisessä ja kolmannessa erässä todennäköisyyksien mukaan hän ei onnistunut. Kaiken kaikkiaan pidän päivän esitystäni oikein hyvänä taisteluvoittona, ja olen erittäin ilahtunut, että pystyin voittoon, vaikka jalkani alkoivat kolmannessa erässä hieman painaa.

Huomenna saan kvartseissa vastaani 6-sijoitetun taiwanilaisen Yi Chu-Huanin. Pelasin Koreassa kahteen kertaan häntä vastaan duppelia, joten hän on minulle ihan suhteellisen tuttu pelaaja. Olen myös nähnyt monta hänen kaksinpeliään viimeisen parin kuukauden aikana. Hän on vasenkätinen ja hänen paras lyöntinsä on ehdottomasti syöttö. Hän tulee aika paljon syöttönsä perään verkolle, ja hän tykkää verkolla lyödä paljon kikkailuvolleyita ja stoppareita. Takaa hänen yhdenkäden rystynsä on varmasti se heikompi puoli, kämmeneltä hän pystyy tarvittaessa laittamaan palloon ihan reippaastikin vauhtia. Huomiseen peliin hyvä taktiikka voisi olla ihan rohkeasti lähteä haastamaan Yin kämmentä rystykrossillani. Olen aina tykännyt pelata vasureita vastaan, koska lähes kaikki heistä lyövät paljon kierteistä yläkierrekrossia kämmeneltään oikeakätisen rystylle, mutta tuo korkealta lyöty rysty on ihan minun lempilyöntejäni. Saan lyötyä rystykrossini matalana ja kierteettömänä, jolloin vasenkätinen joutuu nostamaan palloa kämmenellään reilusti ylöspäin saadakseen sen verkon yli, ja silloin minä pääsen iskemään. Lisäksi minulla ei yleensä ole mitään suurempia ongelmia vasureiden syöttöjen palauttamisessa. Ainoa vasurin syöttö mistä en kovin paljoa pidä, on hyvä kicki kämmenelleni ja tiedän, että Yi tykkää siitä syötöstä. Minun tulee kuitenkin vain rohkeasti tulla kickiä vastaan myös kämmenelläni ja antaa palaa, eikä se haittaa, vaikka pallo ei aina ihan sweet-spottiin osuisikaan. Pääasia kuitenkin on, etten ala varomaan kämmentäni, koska silloin se saattaa alkaa lähteä ihan minne sattuu.

Heräsin tänään 8.30 ja suuntasin aamupalan jälkeen kentille puoli kymmenen kuljetuksella. Lämmittelin hyvin itsekseni, ja pääsin vielä lyömään yhden korealaisen kanssa ennen matsiani, joka alkoi noin 11.30. Sadetauon viivyttävä matsi loppui vähän kolmen jälkeen, jonka jälkeen jäähdyttelin hyvin ja söin klubilla kanaa ja vihanneksia. Odotellessani kyytiä hotellille, minulle tuli jälleen kerran juttelemaan monta jotain kisan aputyöntekijää, jotka olivat kauhean kiinnostuneita minusta, kun olen länsimaalainen. He tahtovat harjoitella englanninkielentaitoaan ja aina ottaa myös kuvia minusta heidän kanssaan. Tällä kertaa päätin ilahduttaa heitä pyytämällä myös yhden kuvista itselleni. :)

Tulin takaisin hotellille vähän ennen viittä ja ajattelin ottaa myös muutaman kuvan hienosta hotellistani. Tässä on ensiksi kuva ulkoapäin. Merkitsin kuvaan myös oman huoneen sijainnin. :)

Otin kuvan myös hotellin lobbysta, jota koristaa täälläkin hieno banderolli.

Söin illalliseksi tänään kaksi pääruokaa, kun oli sen verran nälkä, ja valitsin spagetti bolognesen ja wienin-leikkeen. Otin illan muuten ihan rauhassa turhia hötkyilemättä, ja kun alkoi kymmenen jälkeen väsyttää, menin nukkumaan isoon sänkyyni.