Heliövaara - Ignatik 6-7(2), 1-6

Harmin paikka. Pelasin tänään pistettä vaille erän verran hyvää omaa peliäni, mutta yksi piste ensimmäisen erän lopussa käänsi pelin täysin päälaelleen. Keskittymiseni hieman herpaantui tuossa tilanteessa, enkä enää löytänyt tie breakin alettua missään vaiheessa pelivirettäni takaisin. Suoraan sanottuna hävisin ottelun täysin henkisellä puolella. Tulimme ottelun jälkeen Johanin kanssa siihen tulokseen, että pelillisesti saatoin olla jopa hieman Ignatikia parempi, mutta mentaalipuolella olin paljon häntä jäljessä.

Olin tänään heti alussa hyvin mukana ottelussa ja onnistuin hankkimaan itselleni yhteensä kolme breikkipalloa heti ensimmäisessä gamessa. Ignatik selvitti niistä jokaisen kuitenkin hyvillä syötöillä saaden lopulta pidettyä. Minäkin jouduin heti ensimmäisessä syöttövuorossani selvittämään kaksi breikkipalloa, mutta sen jälkeen syöttäjät saivat pelin paremmin hallintaan. 3-4 –tilanteessa olin kuitenkin uudestaan selkä seinää vasten 0-40 –tilanteessa, mutta onnistuin nousemaan uudestaan pitoon asti kolmella peräkkäisellä onnistuneella verkolle nousulla. 5-5 –tilanteessa pelattiin hieman pidempi game, joka päättyi lopulta Ignatikin kämmenvirheeseen, ja näin ollen pääsin syöttämään erävoitosta.

Minulla ei ole ollut viimeisen vuoden aikana tapana hävitä syöttöjäni näissä tilanteissa, mutta niin vain tällä kertaa kävi. Pelasin gamen alkupuolella kolme hyvää pistettä ja sain eräpallon 40-30 –tilanteessa. Tästä pallosta tuli ottelun ylivoimaisesti paras; se kesti varmasti lähemmäs 40 lyöntiä ja sisälsi lukemattomia hyökkäys- ja puolustustilanteita. Löin pallon viisi viimeistä lyöntiäni oikeastaan täysillä, koska halusin saada pisteen ratkeamaan, mutta niin vain Ignatik haki nekin takaisin kenttään, ja lopulta kämmeneni karkasi leveäksi yrittäessäni nostaa korkeata yläkierrettä tempoa vaihtaakseni. Jostain syystä pääni ei tänään kestänyt tuota yhtä takaiskua, vaan tein sen perään ensin kaksoisvirheen ja breikkipallossa mokasin helpon syötönjälkeisen stopparin. En pystynyt nollaamaan ajatuksiani kunnolla tie breakissakaan, vaan tein siihen pari turhaa virhettä, mitkä Ignatik käytti vastustamattomasti hyväkseen. Hänen pelinsä rentoutui samalla, kun minun pelini meni lukkoon.

Toisessa erässä sain pidettyä ensimmäisen syöttövuoroni, mutta en enää yhtään sen jälkeen. Ignatik sai väännettyä murron pitkän gamen jälkeen 1-1 –tilanteessa, minkä jälkeen hän paransi peliään entisestään. Minun henkinen tasoni puolestaan laski entisestään, minkä seurauksena en pystynyt enää kunnolla haastamaan vastustajaani. Toinen erä valui siten Ignatikille aika (liian) helposti.

Kävimme Johanin kanssa ottelua kohta kohdalta läpi kahden tunnin ja 15 minuutin ajan matsin jälkeen, joten en millään kyllä pysty nyt muistamaan ja kirjoittamaan kaikkea tähän blogiini. Mutta ottelun selkeästi heikoin osa-alueeni oli Johanin mielestä siis henkinen kovuus. En pystynyt vastaamaan takaiskuun oikeastaan millään lailla. Olisin tarvinnut enemmän kärsivällisyyttä, jotta olisin jaksanut tehdä tosissani hommia pallon laittamiseksi kenttään. Nyt tein eräpalloni jälkeen aivan liikaa virheitä, ja pelinkuva muuttui. Alussa hallitsin hienokseltaan takakentän ralleja; pelasin rauhassa itselleni paikkoja, jotka käytin hyvin hyödykseni. Vaihtelin sopivasti oikeissa tilanteissa tempoa jyrkillä krosseilla ja slaisseilla ja sain näin pidettyä Ignatikin hänelle epämukavassa tilanteessa. Heti kun hänen lyöntinsä jäivät lyhyiksi, tulin rohkeasti vastaan ja löin hyviä hyökkäyksiä joko suoraan läpi tai siten, että Ignatik ei päässyt kunnolla ohittamaan. 

Pelasin myös varsin tuloksekasta puolustuspeliä ohitusteni löytäessä mukavasti rakoja verkolle nousseen Ignatikin kummaltakin puolelta.

Ignatik pysyi ensimmäisessä erässä pelissä mukana paljolti hyvän syöttönsä turvin. Hän sai paljon suoria syöttöpisteitä kovilla ja tarkoilla ykkösillään, jotka tulivat myös aika hyvällä prosentilla kenttään.  Tuntui, että voitin todella ison osan pisteistä, kun sain palautuksen kenttään, mutta se ei tänään ollut kovin helppoa. Oma syöttöpelini oli tänään myös tarkoituksella hieman erilaista kuin yleensä. Syötin tarkoituksella paljon syöttöjä Ignatikin kämmenelle ja otin tietoisesti hieman vauhtia pois ykkösestäni, jotta olisin saanut prosenttia hieman nostettua. En varsinaisesti yrittänyt syöttää tänään ollenkaan ässiä, vaan tarkoitukseni oli pelata järkevillä syötöillä itselleni sopiva paikka hyökätä seuraavasta lyönnistä. Valitettavasti hienoinen vauhdin tiputtaminen syötössä ei kuitenkaan nostanut ykkössyötön prosenttia ihan haluamalleni tasolle, vaikka syötin paljon ”varminta” syöttöäni eli sivukierrettä vastustajan kämmenelle. Tein myös muutaman kaksoisvirheen enemmän kuin yleensä, ja ne sattuivat vielä tulemaan aika huonoihin paikkoihin. Silloin kun syöttöni onnistuivat, pelasin kuitenkin syötönjälkeistä peliä juuri haluamallani tavalla aggressiivisesti ja eteenpäin suuntautuvasti. Voitin paljon pisteitä hyvillä verkolle nousuillani ja sain vastustajan olon varmasti epämukavaksi.

Tennis on henkisesti helppoa silloin kun kulkee, mutta silloin kun ei kulje, ajatustyö voi olla hyvinkin haastavaa ja kuluttavaa. Minun pitää pyrkiä systemaattisesti parantamaan keskittymistäni ja valmiuttani kaikilla tennikseen kuuluvilla osa-alueilla. Keskittymisen pitää olla täysin omistettu kulloinkin tärkeimmälle asialle, olkoon se sitten seuraava piste ottelussa tai loppujäähdyttely treenin jälkeen. Matsissa keskittymiseni pitää olla vain ja ainoastaan nykyhetkessä ja seuraavassa pisteessä. Minun pitää olla ennen jokaista pistettä valmis tekemään kaikkeni tuon pisteen voittamiseksi, sillä mikään muu kuin pisteen voitto ei ole tyydyttävä tulos. Tämä koskee ihan yhtälailla treenejä kuin matsejakin. Jos en treeneissä ole 100 % keskittynyt, miten voisin yhtäkkiä matsissa olla paremmin fokusoitunut? Fokuksen ylläpito ja keskittymisen suuntaaminen olennaiseen on tämän vuoden suurin tavoitteeni. Olen Johanin kanssa samoilla linjoilla, että henkisellä puolella minulla on vielä suuria voimavaroja käytettävänä. Ja sehän on tietenkin vain positiivista.