Otteluiden alku lähestyy ja fiilis nousee. Sade ei kuitenkaan vielä tänäänkään päästänyt pelaajia helpolla, sillä heti aamutreenieni jälkeen alkoi sataa, ja jouduin jättämään päivän toiset treenit väliin. Sain kuitenkin onneksi pelattua edes tunnin australialaisen Dane Propoggian kanssa, ja lyöntini alkavat taas olla ihan hyvässä iskussa. Kentillä tuuli tänään eilisen tapaan aika kovaa, mutta huomisesta eteenpäin tuulen on ennustettu kuitenkin tyyntyvän ja sateenkin vähentyvän, joten pääsarja saataneen käyntiin hyvissä olosuhteissa.

Ensimmäisen kierroksen vastustajakseni arpoutui tällä viikolla australialainen Nima Roshan. Olen nähnyt hänen pelejään oikeastaan vain sivusilmällä, mutta hänen pelityylinsä on niin selkeä, että sitä ei ole voinut olla huomaamatta. Roshan on nimittäin yksi harvoista puhtaasti syöttö-volleyta pelaavista pelaajista ammattilaiskentillä. Pelityylinsä takia hän on kuitenkin vaarallinen pelaaja, jonka kanssa tulee olla tarkkana. Roshan syöttää parhaimmillaan hyvin ja hoitaa volleyt eleettömästi, mutta omissa syöttövuoroissani minun pitäisi peruspelilläni olla vahvoilla. Tärkeässä roolissa huomisessa ottelussa tuleekin olemaan palautukseni, jolla minun tulisi saada painetta Roshanin syöttöön ja saada hänet yrittämään syötöllään liikaa. Olen kuitenkin aina tykännyt pelata syöttö-volley -pelaajia vastaan, joten lähden huomiseen otteluun luottavaisella, mutta nöyrällä asenteella.

Nelinpelissä sain italialaisen Riccardo Sinicropin viime hetken feidauksen jälkeen sovittua parikseni australialaisen Yuri Bezerukin, mutta saamme ensimmäisellä kierroksella vastaamme pahaakin pahemman 2-sijoitetun australialaisparin Ebelthite/Feeney. He voittivat kolmen tämän syksyn aikaisemman kisan lisäksi viime viikon kisan, minkä lisäksi he olivat finaalissa Kalgoorliessa ja Esperancessa. Voimme Yurin kanssa lähteä kuitenkin pelaamaan siis aika paineettomasti, ja duppelissahan erot ovat sen verran pieniä, että mitä vain voi tapahtua.

Pääsin tänään treenaamaan siis vain kerran sateen takia, mutta en anna sen häiritä huomenna. Otin tänään kävellessäni kenttien ja hotellin väliä pari kuvaa matkalta ja ajattelin laittaa niitä taas esille. Tässä kaupungissa kulkee jäänteenä viime vuosisadan alusta edelleen yksi ratikkalinja, joka toimii kuitenkin ilmeisesti lähinnä vain sightseeing-kulkuneuvona kuljettaen turisteja kultakaivoksille keskustan ulkopuolelle. Tässä kuva yhdestä näkemästäni ratikasta.

Joku oli myös parkkeerannut ihan klubin lähelle toiselle puolella katua tällaisen vähän keskimääräistä kalliimman auton. Kuvassa on siis Lamborghini Gallardo rekkarilla BART. :-)

Lisäksi aika läheltä hotelliani sijaitsee myös toinen tennisklubi, jonka kuusitoista ruohokenttää eivät kuitenkin valitettavasti näyttäneet olevan ainakaan tällä hetkellä ihan parhaassa pelikunnossa.

Aloin tässä myös jopa ihan huolestua, että kuinka kukaan jaksaa enää lukea blogiani, kun en ole pitkään aikaan laittanut yhtään ruokakuvaa! :-D Nyt täytyy äkkiä korvata vääryys laittamalla kerralla kaksi kuvaa illallisestani intialaisessa ravintolassa. Olen viime aikoina kovasti tykästynyt intialaiseen ruokaan, ja hyvähän se on siihenkin totutella, kun ei sitä tiedä vaikka lähtisin sinne jossain vaiheessa uraani kisoihin. Intian kisamatkasta voi joutua kuitenkin taas hieman keskustelemaan kotopuolessa ennen kuin lupa irtoaa, jos irtoaa. :-P Alkupalaksi otin Chicken tikka -annoksen, johon kuulunut jogurttikastike oli erinomaista.

Pääruoaksi otin tällä kertaa Lamb masala -annoksen, jossa kastike oli oikein hyvää, mutta lammasta oli kyllä ehkä kypsytetty hieman liikaa. Sahramiriisi ja naan-leipä täydensivät mukavasti annosta.

Illallisen jälkeen olin aika täynnä, joten kävelin verkkaisesti hotellille, jossa olen nyt levännyt ja tankannut huolella huomista varten. Kaksinpelini on ohjelmassa heti kymmeneltä ja nelinpeli pian kolmantena matsina samalla kentällä. Nyt vain hyvä tsemppi päälle ja reissun viimeinen puristus alkakoon!