Heliövaara - Bega 6-4, 6-0 Heliövaara/Becker - Bettink/Thompson 6-2, 6-1

Hei taas ja terveiset lähes maapallon vastakkaiselta puolelta! Pahoittelut pienestä hiljaiselosta, mutta olen päässyt viime päivien aikana vähän huonosti netin ääreen. Aloitin tänään siis pelit täällä Wellingtonissa voitokkaasti sekä singelissä että duppelissa, vaikka olosuhteet eivät suosineet ainakaan kaikkia pelaajia. Lämpötila on pyörinyt nyt pari päivää viidentoista asteen tuntumassa, ja tänään tuuli yltyi aina myrskyksi asti saaden ilman tuntumaan todella kylmältä. Myrskyisä tuuli teki jo pelkästään alkupallottelusta haastavaa, saati sitten matsien pelaamisesta. Ja siis jos Suomessa ulkona tuulee välillä kovaa, niin voin vakuuttaa että täällä tuulee kaksi kertaa kovempaa. Pallot vierivät ja lentävät minne sattuu, tuolit lähtevät lentoon ja kenttä täyttyy läheisistä puista irtoavista oksista ja lehdistä. Mutta minä tykkään kyllä pelata kovassa tuulessa, koska silloin saa pelata erikoisempaa tennistä ja lyöntivaihtoehtoja on niin paljon enemmän. Ja lisäksi aika moni vastustaja inhoaa sitä! J

Aloitin tänään matsini Begaa vastaan vähän haparoiden, mutta onnekseni vastustajani oli vielä selkeästi enemmän pihalla tuulen kanssa. Yritin vain saada pallon kenttään ja siirryin nopeasti parin murron turvin 4-0 –johtoon. Sitten pelintasoni hieman laski samalla kun Bega tajusi myös alkaa lyödä enemmän palloja kenttään, minkä seurauksena en saanut murrettua enää kolmatta kertaa ja hävisin syöttöni 4-1 –tilanteessa. Mursin kuitenkin pitkän gamen jälkeen heti uudestaan enkä häkeltynyt toisesta syötönmenetyksestäni 5-2 –tilanteessa, vaan syötin vakuuttavasti erän kotiin 5-4 –tilanteessa yhden huikean pisteen ja parin hyvän hyökkäyksen avustamana. Toinen erä ei kovin kauaa ehtinyt vanhentua ennen loppua, kun sain parannettua pelintasoani ja pystyin tuulesta huolimatta pelaamaan hyvää aggressiivista peliä. Erän lopussa Began tahtotila ei enää ollut parhaimmillaan, ja voitin ottelun reilun tunnin pelin jälkeen melko selvin numeroin.

Peli oli siis tuulesta johtuen tänään hyvin hämärää ja rytmitöntä, joten olen tyytyväinen selvittyäni kunnialla jatkoon. Kämmeneni oli alussa vähän kateissa, ja tein siltä puolelta jonkin verran helppoja virheitä, mutta löysin kuitenkin ottelun edetessä paremman lyöntirytmin, ja osumakin alkoi löytyä. Syöttö toimi tänään oikein kiitettävästi hyvällä prosentilla, ja sain sillä aikaan mukavasti pisteitä varsinkin toisessa erässä. Jalat olivat alussa hieman tukossa viikonlopun matkustamisen ja turisteilun jäljiltä, mutta aion huomenna vetää aamulla pienen nopeustreenin, jotta saan jalat paremmin liikkeelle seuraavassa ottelussa. Toisella kierroksella vastaani tulee nuori australialainen Benjamin Mitchell, joka pääsi kesällä Wimbledonin juniorisarjassa aina finaaliin asti. Tuo ottelu on kuitenkin ohjelmassa vasta torstaina, joten palaan siihen lähemmin huomenna.

Tarkoitukseni oli pelata tällä viikolla nelinpeliä saksalaisen Rieschickin kanssa, mutta hän ei harmittavasti ehtinyt viime viikon finaalin jälkeen paikalle kuin vasta tänään illalla, joten jouduin hankkimaan itselleni toisen parin. Sain sovittua Rieschickin avustuksella kuitenkin pelaavani toisen saksalaisen, Rickhard Beckerin kanssa, ja urakkamme alkoi tänään perustyylikkäällä voitolla paikallisesta parista. Saamme toisella kierroksella huomenna vastaamme kolmossijoitetun Sitak/Venus –parin, joka on varmasti jo kovempi testi.

Matkani tänne Wellintoniin alkoi siis jo lauantaiaamuna lennolla Esperancesta Perthiin, jossa vietin loppupäivän ja lauantain ja sunnuntain välisen yön. Olin yötä lentokentän lähellä sijaitsevassa hotellissa, mutta otin heti saavuttuani bussin keskustaan, jossa kiertelin paikkoja ja tutustuin Perthin kaupunkiin aina iltaan asti. Aikaisin sunnuntaiaamuna jatkoin matkaani kello 5.45 lähteneellä Qantasin lennolla Sydneyyn, jonne laskeuduimme viisi tuntia myöhemmin. Minulla oli viiden tunnin odotus ennen seuraavaa lentoa, ja junamatkan keskustaan kestäessä vain 20 minuuttia, päätin edellisenä iltana, että voisihan sitä käydä vähän katselemassa paikkoja myös Sydneyssä, kun kerran siellä päin olin. Kävelin keskustassa pari tuntia ja kävin myös hienossa Sydney Aquariumissa katsomassa haita ja muita merenasukkeja ennen kuin oli aika palata takaisin lentokentälle. Viimeisen reilun kolmen tunnin siivun Wellingtoniin lensin jälleen Qantasilla, ja saavuin perille pienestä myöhästymisestä (ei siis moottoriongelmista ;D ) johtuen vasta puolenyön jälkeen.

Tämä on ensimmäinen kertani Uudessa-Seelannissa, joka vaikuttaa ihan viihtyisältä maalta. Ainakin täällä Wellingtonin seudulla maasto on aika vuoristoista, mutta sateisen ilmaston aikaansaama luonnon vihreys ja kukoistus saa minut kyllä aina hyvälle mielelle. Vedin eilen pari treeniä hienolla Renouf Tennis Center –klubilla, jossa on yhteensä kaksitoista plexipave-kenttää. Pomppu on vähän korkeampi kuin kahdella edellisellä viikolla, mikä sopii minulle kuitenkin hyvin. Sisäkenttiä klubilla on kuusi ja onpahan kahdella kentällä myös iso katsomo kuten tästä yleiskuvasta saattaa nähdä.

Huomenna ohjelmassani on siis aamulla vähän treeniä ja iltapäivällä duppeli. Yritän saada nyt alle hyvät yöunet, koska olen tänään ja eilen herännyt todella väsyneenä viiden tunnin aikaerosta johtuen. Huomiseen!