lauantai 6. marraskuuta 2010

Heliövaara - Klein 1-6, 4-6

Harmin paikka, mutta en tänään pystynyt enää jatkamaan voittokulkuani tämän viikon kisassa. Kolme voittoa ja semifinaaliin eteneminen on kuitenkin ihan hyvä saavutus, ja tästä on hyvä jatkaa tulevien viikkojen kisoihin.

Klein aloitti tänään ottelun todella terävästi, ja vaikka minulla olikin heti ensimmäisessä gamessa yksi murtopallo, olin alussa aika pahasti altavastaajan roolissa. Klein oli ilmeisesti valinnut taktiikakseen lyödä palloa todella kovaa, mikä yllätti minut aika pahasti, ja vaikka Kleinin lyönnit näyttivät aika riuhtomiselta, hän teki todella vähän virheitä. Hän mursi minut ensimmäisen erän toisessa ja kuudennessa pelissä, ja erä kirjattiin hänelle aika nopeasti. Jalkatyöni ei ollut riittävää pystyäkseni vastaamaan Kleinin pommeihin, mikä näkyi niin minun virheideni kuin Kleinin läpilyöntien määrässä.

Toisessa erässä aloin päästä hieman paremmin mukaan peliin saadessani paremmin sotkettua Kleinin peliä. Sain pudotettua pelin tempoa selvästi ja pystyin pitämään pari ensimmäistä syöttövuoroani. 2-2 -tilanteessa Klein kuitenkin mursi minut, mutta pystyin vastaamaan siihen kuitenkin murtamalla heti takaisin. 3-3 -tilanteessa minulla oli yksi pitopallo, mutta hävisin taas syöttöni, mutta löin seuraavassa gamessa kolme palautusta läpi peräkkäin ottaen murron toistamiseen takaisin. 4-4 -tilanteessa minun olisi viimeistään pitänyt pystyä pitämään syöttöni jommallakummalla pitopallollani, mutta niin vain Klein sai taas aikaiseksi murron. 4-5 -tilanteessa en enää kolmatta kertaa pystynyt vastamurtoon ja matsi oli ohi reilun tunnin pelin jälkeen.

Ensimmäisessä erässä minulla ei juurikaan ollut jakoa Kleinin pelatessa todella hyvin, mutta toisen erän häviäminen kyllä harmittaa. Pääsin hyvin mukaan peliin ja huomasin Kleinin pelin alkavan hajota, mutta epäonnistuin pisteen ratkaisuyrityksissäni liian monta kertaa. Olin juuri oikein saanut Kleinin alkamaan peruutella ja varomaan lyöntejään, jolloin minun olisi itse pitänyt pystyä astumaan sisään ja ottaa peli haltuuni, mutta nyt vain tein virheitä virheiden perään. Olen saattanut ennenkin valittaa täällä kämmenestäni, mutta minua kyllä ihmetyttää miten totaalisesti joku lyönti voi joskus kadota. Valehtelematta en pystynyt tänään lyömään kolmea kämmentä peräkkäin kenttään, vaikka kuinka yritin lyödä keskelle kenttää ja hiljaa. Pokat kolisivat ja osumat suhahtelivat verkkoon sillä tahdilla, että ihme oli, että toinen erä pysyi edes näinkin tasaisena. Toisen erän peliä kuvasi hyvin Kleinin kommentti hänen murtaessaan 5-4 -johtoon toisessa erässä, eli voittaessaan pisteen Klein kommentoi "this is the worst tennis ever".

No joo, täytyy kyllä myöntää, että Klein palautti tänään todella hyvin, mikä teki minun hyökkäyspelistäni paljon tavallista vaikeampaa. Hän sai kovat pommiykkösenikin takaisin jatkuvasti todella painavina ja hyvällä pituudella, jolloin jouduin itse puolustusasemaan hyvän ykkösen jälkeen. Yritin vaihdella syöttöjeni kierteitä ja suuntia, mutta Klein palautti tänään kokonaisuudessaan kyllä todella virheettömästi. Hänen syöttöpelinsä sen sijaan oli hieman tehokkaampaa, vaikka palautukseni kulkikin ihan ok. Pääsin hyvin hyökkäämään hänen kakkosistaan, mutta valitettavasti niitä kakkossyöttöjä tuli aika harvoin Kleinin syöttäessä fiksusti ykköstä hyvällä prosentilla kenttään. Kokonaisuutena täytyy siis sanoa, että Klein oli tänään se parempi pelaaja kentällä, mutta toivottavasti saan otettua hänestä revanssin parempana päivänä vielä tulevien viikkojen aikana. Sitten katsotaan taas kuka on kuka! :)

Tämä kisa on nyt siis ohi, joten tarkoitukseni olisi siirtyä huomenna seuraavalle kisapaikalle vajaan viidensadan kilometrin päähän Esperancen rannikkokaupunkiin. Ainoa suora yhteys Esperanceen on seitsemän tuntia kestävä bussi kolme kertaa viikossa(!), ja seuraava bussi olisi ollut vasta maanantai-iltana, joten päätin, että vaikka lentolippu Perthin kautta tulee hieman kalliimmaksi ja reitti ei ole suoraa nähnytkään, antaa se minulle enemmän aikaa valmistautua ja mukavemman matkustuskokemuksen. Sain lipun huomisaamun ensimmäiselle lennolle Perthiin kello 8 aamulla, josta jatkan edelleen ja olen perillä Esperancessa alkuiltapäivästä. Mielestäni tuo on aika paljon parempi aika saapua kuin myöhään maanantai-iltana, koska matsithan alkavat jo tiistaina.

Lähden täältä Kalgoorliesta siis aikaisin huomenaamuna, joten päätin käydä tänään illalla katsomassa kaupungin kuuluisinta nähtävyyttä, Australian suurinta avolouhosta, josta kaivetaan vuodessa 25 tonnia kultaa. Matkaa kaivokselle oli noin kuusi kilometriä suuntaansa, joten matka oli juuri sopiva pienelle ketutuksenpurkujuoksulenkille. Kello oli lähtiessäni jo puoli kuusi, joten jouduin pitämään reipasta vauhtia, ettei pimeä ehtisi laskeutua ennen perille päästyäni. Tästä kuvasta ei ehkä aivan erotu kaivoksen suuri koko, mutta uskokaa tai älkää, se oli VALTAVA. Pituus 3,5 kilometriä, leveys 1,5 kilometriä ja syvyys lähes 400 metriä. Minulle tuli näköalatasanteelle astuessani ihan sellainen fiilis, kun katselisin 3D-leffaa! :-D


Kaivoksessa työskentelee vuorokauden ympäri vajaat 600 ihmistä ja suurimmat kaivurit painavat käsittämättömät 685 tonnia. Kiviä kaivoksesta ylös tuovat 166 tonniset rekat tuovat joka kerta ylös tullessaan mukanaan 225 tonnia kiveä, josta 450-500 grammaa on kultaa. Rekoilla kestää jopa puoli tuntia päästä syvältä kaivoksesta takaisin maanpinnan tasolle. Kaivos oli siis vaikuttava kokemus ja ehdottomasti käymisen arvoinen kohde.

Takaisintulomatkalla otin pari kuvaa paikallisesta luonnosta, joka on aika kuivaa ja karua. Viime talvi (eli siis meidän kesä) oli kuulemma mittausajanjakson kolmanneksi kuivin, mutta en silti usko sateisenkaan talven jälkeen maan hirveästi täällä vihertävän.


Näkyy täällä kuitenkin sentään talojen pihalla hieman vihreämpääkin kasvustoa, mutta en muista ikinä ennen nähneeni tällaista puuta, jossa on tähän aikaan vuodesta lehtien sijasta pelkästään sinisiä kukkia. Aika hienon näköinen puu mielestäni.


Tähän loppuun voisin vielä laittaa yleiskuvan Kalgoorlien kaupungista kaivoksen näköalatasanteelta nähtynä. Kaupunki ei siis tosiaan ole kovin iso, mutta ensi viikon kaupunki Esperance on vielä selvästi pienempi kuin tämä. Mielenkiinnolla sitä odottaen lähden nyt tästä viimeistä kertaa tässä kaupungissa syömään. En tiedä minkälaisen nettiyhteyden päässä olen taas ensi viikolla, mutta yritän päivittää blogiani tuttuun tapaan aina iltaisin jos se vain on mahdollista!
 


1 kommentti: