Heliövaara - Duckworth 3-6, 7-6(6), 5-7

No niin, tämänpäiväinen tappio veti minut jotenkin sanattomaksi. Pelasin mielestäni selkeästi parhaan pelini tällä reissulla, mutta se ei vain tänään riittänyt voittoon asti. En tiedä onko tuo hyvä vai huono asia, mutta jos joku on varma, niin se on aivan varma, että nyt harmittaa. Eilisiltaisen huoltavan harjoituksen ja tämänaamuisten nopeusjuttujen jälkeen jalkani olivat kuin uudestisyntyneet, minkä lisäksi syöttöni kulki suurimman osan matsista hyvin. Oikeastaan ainoa asia, mihin en ole tyytyväinen on se, että en oikein itse saanut tehtyä tarpeeksi pisteitä varsinkaan Duckworthin syöttövuoroissa. Varsinkin kakkossyötönpalautuksilla minun olisi ehkä pitänyt saada enemmän aikaan, mutta toisaalta Duckworth osasi kyllä hyvin vaihdella kakkossyöttöjensä kierteitä ja suuntaa.

Ihan ottelun alussa olin hieman hätiköivä ja hävisin syöttöni heti ensimmäisen erän toisessa pelissä. Tämän jälkeen pelini kuitenkin parani, mutta Duckworth syötti sen verran hyvin, etten päässyt yrittämään murtoa hyvästä yrityksestä huolimatta. Ensimmäinen erä meni siis vastustajalle tuolla alun yhdellä breikillä. Tunsin kuitenkin pääseväni koko ajan paremmin mukaan peliin ja olin luottavainen toisen erän suhteen, mutta kuinkas kävikään, Duckworth löi pari uskomatonta rystyä ja yhden tuuripalautuksen, ja menetin syöttöni  heti toisen erän ensimmäisessä gamessa. En kuitenkaan luopunut toivosta, vaan laiton itseni tosissani likoon yrittäessäni saada murtoa takaisin. Pääsin 15-40 –tilanteeseen 1-2 –tilanteessa ja uudestaan 2-3 –tilanteessa, mutta tein molemmissa gameissa jälkimmäisessä breikkipallossani helpohkon virheen, ja murto antoi vielä odottaa itseään. Pidin samanaikaisesti kuitenkin syöttöni ilman suurempia ongelmia, joten sain pidettyä toivoa vastamurrosta yllä.

3-4 –tilanteessa Duckworth pelasi jälleen gamen lopun hyvin, enkä enää pystynyt pitämään rauhallisen keskittynyttä olemustani yllä, vaan kiskaisin mailan takaverkkoon varoituksen arvoisesti. Puolustan käytöstäni nyt kuitenkin sen verran, että sain tuosta tilanteesta sopivan raivon päälle ja pidettyäni oman syöttöni pienten vaikeuksien jälkeen, sain vihdoin aikaiseksi viimeisellä mahdollisella hetkellä sen kauan kaivatun vastamurron kolmannella breikkipallollani. Olen sitä mieltä, että jatkuva kiukuttelu ei auta pelaamista ollenkaan, mutta joskus yksittäinen vihanpurkaus saattaa rentouttaa peliä tai saada esiin sen tarvittavan raivotsempin. Erän loppuun molemmat pitivät syöttönsä, joten edessä oli tie break, jossa kumpikin syötti todella hyvin. Sain minibreakin onnekkaasti 3-3 –tilanteessa verkkonauhan kautta, mutta seuraavassa kahdessa pisteessä tein kaksi virhettä ja etu kääntyikin Duckworthille. 4-5 –tilanteessa löin kuitenkin yhden ottelun parhaista juoksuohituksistani kämmeneltä pahasta ahdingosta ja tasoitin tilanteen. Duckworth sai seuraavan pisteen hyvällä syötöllä, mutta selvitin 5-6 –tilanteessa ottelupallon myös hyvällä syötöllä. 6-6 –tilanteessa syötin tie breakin ainoan kakkossyöttöni, jonka suuntasin kuitenkin sen verran hyvin suoraan Duckworthia kohti, että sain sillä suoran pisteen. Eräpallossani löin rystykrossini pienellä riskillä jyrkkänä lähelle linjaa niin, ettei Duckworth enää pystynyt sitä palauttamaan ja pääsin tuulettamaan toisen erän voittoa yli tunnin väännön jälkeen.

Lähdin kolmanteen erään hyvällä henkisellä otteella, mutta Duckworth selvitti harmittavasti kaikki kolme breikkipalloani ensimmäisessä gamessa hyvillä syötöillä, enkä saanut vapauttavaa murtoa alkuun. Jouduin itsekin seivaamaan seuraavassa gamessa yhden murtopallon, mutta 1-2 –tilanteessa pelasin sen verran huonon gamen, että Duckworth pystyi murtoon. Sain kuitenkin seuraavassa gamessa taas kaivettua tarvitun raivon esiin ja ohitin Duckworthin kolme kertaa murtaessani takaisin tilanteeksi 2-3. Seuraavat gamet edettiin ilman murtopalloja 35 asteen helteen alkaessa vaikuttaa kumpaankin pelaajaan. Oloni ei ollut kolmannen erän lopussa enää kovin hyvä ja tuntui kuin olisin voinut oksentaa hetkenä minä hyvänsä, minkä seurauksena jouduin hieman löysäämään ruuveja. Taas tuli kuitenkin huomattua, että siihen ei näissä peleissä ole varaa, ja 5-6 –tilanteessa hain pari kertaa liian nopeaa ratkaisua, joiden epäonnistuttua Duckworth sai murrettua syöttöni toisella ottelupallollaan, ja suureksi pettymyksekseni se oli hän, joka pääsi juhlimaan voittoa kolmen tunnin pelin jälkeen.

Oloni oli matsin jälkeen harvinaisen masentunut, enkä päässyt helpolla hotellille päästyänikään. Käytyäni suihkussa romahdin sängylle lepäämään, mikä oli iso virhe. Ensin vatsalihakseni alkoivat krampata, sitten niitä venyttäessäni takareisi ja lopulta takareittäni venyttäessäni vielä niiden lisäksi samanaikaisesti etureisi, minkä jälkeen en pystynyt enää liikkumaan mihinkään ja jouduin vain makaamaan tuskissani odottaen kipujen hellittämistä. Isojen lihasten kramppaaminen on todella kivuliasta varsinkin, kun niitä ei pysty venyttämään vastakkaisten lihasten alkaessa tällöin välittömästi krampata. Onneksi krampit lopulta kuitenkin hellittivät, mutta vieläkään en ole uskaltanut mennä makuulle tuon jälkeen.

Päivän otteluni oli siis mielestäni paras matsini tällä reissulla. Syöttöni ja peruslyöntini kulkivat hyvin, ja lisäksi jalkani olivat pitkästä aikaa taas parhaassa iskussaan. En voi siis kai muuta kuin antaa tunnustusta vastustajalle, joka pelasi tänään erinomaisesti. Duckworth syötti tänään todella hyvin, minkä lisäksi hän pelasi todella hyvin päästessään syöttöjensä jälkeen painostamaan vähänkin lyhyeksi jääneiden palautuksieni jälkeen. Hän pelasi tasaisen hyvällä tasolla koko ottelun ajan, ja minun olisi vain pitänyt pystyä nostamaan tasoani kolmannessa erässä vielä lisää, jotta olisin pystynyt voittamaan. Myös breikkipallojen voittoprosenteissa ero oli liian suuri vastustajan hyväksi (3/5 vs. 2/12). Joka tapauksessa pelasin tänään siis hyvin, mutta se ei vain riittänyt. Tästä täytyy kai siis vain sisuuntua lisää ja taistella ensi viikolla vieläkin kovemmin.