keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Heliövaara - McKenzie 7-6(1), 6-1 Heliövaara/Thompson - Lindner/Reid 2-6, 4-6


Jep, tämänviikkoinen kaksinpeli lähti hyvin käyntiin voitolla hyvästä vastustajasta. Sanoisin, että pelasin tänään parasta peliäni tällä reissulla ja odotan tulevia matseja luottavaisin mielin. Nelinpelissä jouduimme tänään kuitenkin harmittavasti tunnustamaan viime viikon voittajaparin paremmaksemme, joten nelinpelin osalta otteluni jäivät vain yhteen otteluun.

Kaksinpelini McKenzietä vastaan alkoi siis aamun ensimmäisenä pelinä, joten oli tärkeää olla heti alussa terävänä. Molemmat pelasivat ensimmäisessä erässä hyvää syöttö- ja jatkopeliä, minkä seurauksena molemmilla oli koko erässä vain yksi murtopallo. Minulla oli mahdollisuus murtoon 3-3 –tilanteessa, ja McKenziellä yksi eräpallo 4-5 –tilanteessa, mutta erässä edettiin lopulta siis ilman murtoja tie breakiin. Tie breakissa onnistuin pelaamaan lähes virheetöntä peliä ja sain pakotettua McKenzien virheisiin varsinkin hänen kämmenpuoleltaan, joten tie break kirjattiin minulle selkein numeroin 7-1.

Toiseen erään sain parhaan mahdollisen alun murtamalla McKenzeen syötön heti oman pitoni jälkeen, ja niin kuin usein tuossa tilanteessa käy, pystyin lähes kuulemaan naksahduksen, kun vastustajan selkäranka katkesi, minkä jälkeen ottelun loppu oli lähinnä pelailua. Pidin syöttöni 2-0-tilanteessa ja mursin uudestaan 3-0 –tilanteessa, mutta seuraavassa gamessa 4-0 –tilanteessa McKenzien tankkilyönnit upposivat ja hän sai toisen murroista takaisin kolmella peräkkäisellä läpilyönnillä. Tuollaiset tilanteet ovat yllättävän ikäviä, kun toinen lyö lähes jokaisen lyönnin ”kaikki tai ei mitään” –asenteella, koska pisteen voittaminen tai häviäminen on aika paljolti vain vastustajan käsissä. Pitää vain asennoitua niin, että hyvin suurella todennäköisyydellä vastustaja tekee enemmän virheitä kuin läpilyöntejä, mutta on kuitenkin hyvä pitää mielessä, ettei anna oman pelin passiovoitua liikaa. Sain helpottavan murron 4-1 –tilanteessa, minkä jälkeen pidin oman syöttöni ottelun loppuun ja pääsin tuulettamaan voittoa tunnin ja 45 minuutin pelin jälkeen.

Peruslyöntini olivat tänään mielestäni paremmassa iskussa kuin viime viikolla, mikä antoi minulle mahdollisuuden pelata monipuolisempaa peliä. Löin paljon lyhyitä krosseja, slaisseja ja hyvin kulkeneita painavia yläkierteitä takarajan tuntumaan, jolloin McKenzie joutui liikkumaan sivuttaissuunnan lisäksi paljon myös syvyyssuunnassa, joka ei ole hänelle kovin luontaista. Pelasin juuri sopivassa suhteessa hyökkäys- ja puolustuspisteitä, ja sain luultavasti McKenzielle tunteen, että hänen oli vaikea tietää miten pelaan tulevan pisteen. Syötin ykköstä hyvällä prosentilla hieman hiljempaa, mutta tarkasti, mikä tuntui toimivan hyvin. Ensimmäisessä erässä palautuspelini ei ollut ihan parhaalla tasollaan, mutta toisessa erässä sekin osa-alue alkoi toimia paremmin. Kaiken kaikkiaan päivän ottelu oli siis hyvä ja ehjä kokonaisuus.

Seuraava kaksinpelini on ohjelmassa huomenna kolmantena otteluna, ja saan siinä vastaani toisen karsijan, Australialaisen Matthew Bartonin, joka hänkin on varmasti vaarallinen vastustaja. Näin muutaman gamen hänen peliään tänään, ja hänen aseensa on syöttö, jota hän pommittaa ihan reilusti. Peruslyönnit ovat ihan tasaiset, joskin uskon, että sekoitteleva pelityylini voi olla huomenna myrkkyä hänen tasaisen lyöntirytminsä rikkomisessa. Yritän kuitenkin pelata varsinkin omat syöttövuoroni mahdollisimman eteenpäin menevällä pelityylillä, jotta saan sen kulkiessa hyvän paineen vastustajani syöttövuoroihin. Pelini tuntuu nyt hyvältä, joten lähden huomiseen otteluun luottavaisena.

Tämä päivä alkoi siis aikaisella herätyksellä kuudelta ja sen jälkeisellä happihyppelyllä ulkona. Löin aamupallottelun Joel Lindnerin kanssa, minkä jälkeen pelasin varusteiden kunnossapitohetken jälkeen otteluni yhdeksältä alkaen. Singelin jälkeen tulin noin tunniksi takaisin hotellille ennen kuin lähdin lounaalle Subwayhyn ja sieltä takaisin kentille. Pallottelin ennen duppelia vielä uudestaan parini Kierenin kanssa, ja duppelimme alkoi lopulta hieman ennen kolmea. Sen jälkeen tulin jälleen takaisin hotellille syömään välipalanuudelin ennen kuin lähdin vielä kerran klubille pelaamaan tie break shoot outia, joka alkoi siis tänään. Arvonta suosi minua aika mukavasti, kun sain ensimmäisellä kierroksella byen ja toisella kierroksella pelasin paikallista junioria vastaan voittaen 7-3. Tunnelma kentillä oli loistava yleisön ollessa äänekkäästi mukana, ja pelin koostuessa vain minuutin lämmittelystä ja yhdestä tie breakista, pelin intensiivisyys on huipussaan. Oli hauskaa, kun mukana kisassa olivat kaikki pallopojista ja klubipelaajista refereihin! J

Hain illalla klubilta takaisin tullessani jälleen kiinalaista ruokaa mukaani ja nyt värjöttelen huoneessani toivoen, ettei äsken alkanut hurjan kova ukkonen katkaise sähköjä tai aiheuta muuta tuhoa. Pari minuuttia sitten jyrisi niin kovaa ja lähellä, että huoneeni ulko-ovi avautui pamahduksen voimasta sepposen selälleen. Vettäkin ulkona tulee siihen malliin, että saa nähdä ehtivätkö kentät kuivua ennen huomisen ensimmäisiä pelejä. Yritän tästä kuitenkin nyt päästä pikkuhiljaa nukkumaan, joten kirjoittelen taas kerran huomenna lisää!

Voisin tähän loppuun laittaa vielä kuitenkin kuvan päivän tunnelmasta klubilla.



2 kommenttia:

  1. Hienoa, että pelit ovat lähteneet kulkemaan.
    Jos jossain välissä ehdit ja inspiroidut, niin olisi kiva kuulla, millaisella filosfialla itse lähdet tie break -matseihin. Toiset pelurithan ovat jotenkin muita parempia korjaamaan katkaisupelit itselleen. Esimerkiksi Isompi Kontinenhan voittaa lähes järestään Future-tason katkaisupelit, vaikka erät olisivat tasaisia.

    VastaaPoista
  2. Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi.

    Tie breakit ovat tosiaankin aika omanlaisensa osa tätä peliä, joissa toiset ovat vain parempia kuin toiset. Tie breakissa toiset pelaavat aggressiivisemmin kuin yleensä, kun taas toiset ottavat taktiikakseen mahdollisimman varman päälle pelaamisen. Itse pelaan usein itseäni ennakolta "heikompaa" vastustajaa vastaan mielummin varman päälle pelaten ehkä pari pistettä sopivissa kohdissa aggressiivisesti. Itseäni ennakolta parempaa pelaajaa vastaan taas otan mielummin usein hieman rohkeamman asenteen käyttöön, jolla yritän saada itse ratkaistua suuremman osan pisteistä.

    Tie breakeissa mahdollisimman hyvä keskittyminen ja huolellisuus on kaiken a ja o, ja varsinkin syöttö- ja palautuspeliin tulee kiinnittää paljon huomiota. Lisäksi on tärkeää, että pystyy tiukoissakin paikoissa paineen alla suoriutumaan niin helpoista kuin vaikeistakin palloista ilman pahempaa kipsaamista, joka paljastuu vastustajalle kyllä nopeasti. Tie breakin alku on aina tärkeä, joten siihen kannattaa kiinnittää myös erityistä huomiota.

    Toivottavasti tämä vastaukseni tyydyttää! Tie breakit ovat kuitenkin aika paljon henkisen puolen asioita ja jokaisella on niihin varmasti omanlaisensa lähestymistapa.

    VastaaPoista