Jippii, sadealue suostui vihdoin ja viimein väistymään Bendigon päältä, ja pääsin tänään taas hakemaan tuntumaa tenniksen pelaamiseen parin päivän tauon jälkeen. Ihan helppoa se ei kuitenkaan ollut, kun saapuessani aamulla klubille kysymään mahdollisuutta päästä treenaamaan referee pahoitteli, että karsintoja pelataan kaikilla kentillä, ja treenaamaan pääsisi luultavasti vasta iltapäivällä neljän aikoihin. Sekä naisten että miesten sarjassa on täydet 64 pelaajan karsinnat, joten eilisen sateen takia tälle päivällä oli ohjelmassa huikeat 96 ottelua. Klubilla on onneksi kuitenkin juuri tällaisia tilanteita varten peräti 30 kenttää, joilla kaikilla on sama Australian avoimista tuttu sininen Plexicushion alusta. Tässä on alueesta pari yleiskuvan tapaista, koska ymmärrettävistä syistä kaikkia 30 kenttää oli hieman vaikea mahduttaa samaan otokseen.

Päätin kävellä takaisin hotellille sovittuani treenit, koska en jaksanut jäädä klubille odottelemaan treenejä koko päiväksi. Kävelin suorimman reitin sijasta keskustan kautta hakeakseni lounasta jostain ravintolasta ja otin muutaman kuvan myös Bendigon keskusta-alueesta. Ilmeisesti tämä Australian futures-kiertue on jonkinlainen Gold rush -tutustumiskiertue, koska Bendigo on ensimmäisen kisapaikan Kalgoorlien jälkeen Australian toiseksi eniten kultaa tuottava kaupunki. Bendigo perustettiin 1850-luvulla, ja kaupungissa on jäljellä paljon rakennuksia ja puistoja 1800-luvulta. Ilmeisesti juuri tämän kulttuuriperinnön ja kulta-ajan kiinnostavuuden takia kaupunki onkin ihan suosittu turistikohde. Tämä kuva on Rosalind Parkista kaupungin keskustassa, etualalla näkyy sotamuistomerkki ja rakennus kuvan keskellä on tietääkseni kaupungin pääposti, vaikka se kovasti kirkkoa muistuttaakin.

 

Kävellessäni hotellille päin ohitin myös tällaisen aika ylellisen näköisen sairaalan hotellini lähellä. Katujen varsilla on hienoja vanhoja huviloita, mutta tämä on kyllä ihan omassa luokassaan.

Lepäsin hotellilla telkkaria katsellen ennen kuin lähdin käppäilemään takaisin klubille päin puoli neljän hujakoilla. Treenasin aussi Adam Feeneyn kanssa tunnin perussetin kovassa tuulessa, minkä jälkeen jäin klubille katsomaan kisan toisen pohjoismaalaisen edustajan, norjalaisen Emma Floodin peliä. Floodin kanssa koko tämän viisi viikkoa on matkustanut hänen ruotsalainen valmentaja/poikaystävänsä Nikola Vuckovic, joka on minulle tuttu jo junioripeleistä. Olen jutellut heidän molempin kanssa aikaisemminkin tällä reissulla, mutta nyt näin ensimmäisen kerran matsinkin. Keskustelumme ovat aika hauskan kuuloisia, kun Emma puhuu norjan sekaista ruotsia, serbialaistaustainen Nikola "maahanmuuttajaruotsia" ja minä suomenruotsia. Ihan hyvin olemme kuitenkin kaikki onnistuneet saamaan toisistamme selvää, ja on ollut mukava keskustella myös naapurimaiden edustajien kanssa, kun näkemyksemme Australiasta ja maailmasta yleensä ovat ainakin suunnilleen samanlaiset! :)

Kävelin illalla hotellille jälleen takaisin keskustan kautta hakien illallista tällä kertaa intialaisesta ravintolasta. Ilta sujui tuttuun tapaan hotellilla telkkarin ja tietokoneen ääressä, ja nyt alkaakin taas olla aika käydä nukkumaan. Kirjoittelen taas lisää huomenna, kun ensimmäisen kierroksen vastustaja selviää!