Heliovaara/Ryderstedt - Sharan/Singh 6-1, 6-3

Alé! Lähti todella mukavasti käyntiin tämä Ranskan kisa duppelivoitolla. Intialaispari oli meille täysin tuntematon, mutta he osasivat kyllä pelata ihan hyvää duppelia. Pelasimme tänään erinomaisen ottelun emmekä jättäneet vastustajillemme juuri mahdollisuuksia. Mursimme heidät kolmesti ensimmäisessä erässä ja kerran toisessa, eivätkä he saaneet koko ottelussa kuin yhden murtopallon, jonka Ryderstedt selvitti hyvällä syötöllä. Meillä oli kentällä hauskaa ja hyvä fiilis koko ottelun ajan. En voi myöskään olla ihailematta Ryderstedtin loistavaa asennetta ja tsemppihenkeä kentällä oli vastassa kuka tahansa. Seuraavalla kierroksella luultavasti torstaina saamme vastaamme ykkössijoitetun englantilaisparin Delgado/Marray, mutta uskon meillä olevan heitäkin vastaan ihan hyvät mahdollisuudet voittoon.

Huomenna pääsen vihdoin aloittamaan urakkani myös kaksinpelin osalta, neljä päivää myöhemmin kuin olin ennen matkaa ajatellut. Vastustajani on siis nelinpeliparini, vasenkätinen ruotsalainen Michael Ryderstedt. Pelasin häntä vastaan kaksi kuukautta sitten massalla Tallinnassa, jolloin hävisin 6-3, 6-2. Nyt pelataan kuitenkin kovalla kentällä, minkä uskon olevan minulle eduksi. Ryderstedtillä ei ole ihan niin paljon aikaa kiertää kämmentään, ja rystyni pomppaa matalampana ja nopeampana aiheuttaen vastustajilleni kiirettä. Syöttöpelini ja liikkumiseni toimivat myös paremmin kovalla kentällä, joten odotan huomista positiivisin mielin. Tavoitteeni on pitää oma pelini hyvin kasassa ja saada Ryderstedtiä ahdinkoon mahdollisimman paljon. Ottelumme on huomenna toisena tai kolmantena pelinä kentällä 2.

Nukuin tänään pitkään, koska sateen takia emme päässeet aamulla treenaamaan, ja löin Ryderstedtin kanssa yhdeltä puoli tuntia. Tämän jälkeen söin lounaaksi samanlaisen pasta ja jauhelihapihvi –annoksen kuin eilen ennen kolmelta alkanutta duppeliamme. Matsin jälkeen otin rauhassa hotellilla pari tuntia ennen kuin kävimme Ollin kanssa kaupassa ja illallisella. Löysimme tänään vahingossa hotellin telkkaristamme Canal+ -kanavan, joten loppuilta sujuikin rattoisasti US Openia katsellen. Sitähän voisi vaikka ottaa huomiseen peliin vähän mallia telkkarissa pelaavilta pojilta! :-)

Eilinen oli taas hyvä treenipäivä. Nukuimme pitkään ja söimme aamupalan rauhassa ennen puolilta päivin alkanutta harjoitusta Janowiczin kanssa. Pääsimme pääklubille treenaamaan puolelle kentälle 45 minuutiksi, minkä aikana ei juuri muuta ehtinyt kuin lyödä lyönnit läpi. Tässä on kuva klubin keskuskentästä, jonka katsomot ovat ihan mukavan kokoiset kummallakin puolella sijaitsevine aitiopaikkoineen.

Treenin jälkeen söimme klubin pelaajaravintolassa lounasta, johon sisältyi pastaa bolognese-kastikkeella, jauhelihapihvi, hedelmä ja jogurtti. Tulimme lounaan jälkeen ruokalevolle hotellille lukemaan kirjoja. Sain loppuun reissun ensimmäisen kirjani, Jari Tervon Koljatin, joka sisälsi paljon oivaltavia ajatuksia ja lausahduksia, mutta jonka viimeiset sata sivua menivät minulta kyllä aika pahasti ohi. Seuraavaksi lukuvuorossa on täältä hankkimani David Baldaccin Split second englanniksi.

Iltapäivätreeneissä halusin vähän enemmän aikaa ja tilaa kuin mitä pääklubilla oli tarjolla, joten suuntasimme toiselle off-site harjoituskentistä vähän matkan päähän. Siellä saimme Ollin kanssa rauhassa vetää puolentoista tunnin hyvän treenin, jossa keskityimme krossista-linjaan ja linjasta-krossiin kääntöihin sekä syöttöön. Syöttöni tuntuu olevan hyvässä ja tarkassa kunnossa, joten odotan matseissa pystyväni pelaamaan hyvää syöttöpeliä. Illalla kävimme vielä syömässä salaatin ja pizzan vanhassa kaupungissa sijaitsevassa ravintolassa.

Tämän päivän ohjelmassa minulle oli merkitty vain nelinpeli, joten kaksinpelin ensimmäinen otteluni on vasta huomenna. Nelinpelissä saimme parini Ryderstedtin kanssa vastaamme intialaisen villikorttiparin, joista meillä ei ole sen kummempaa tietoa. Viime yönä satoi ja ukkosti oikein toden teolla, joten matsien alku venyi tänään parilla tunnilla, mutta toivottavasti pääsemme kuitenkin pelaamaan nelinpelimme tänään. Tarkoitus olisi aloittaa kello 15.

No niin, matkatavaramme tulivat vihdoinkin eilen illalla perille. On se mukavaa saada puhtaita vaatteita päälle ja kaikki muutkin tavarat lähietäisyydelle. Ja nyt pääsen kirjoittamaan myös blogia normaalimman kaavan mukaan.

Vedimme Ollin kanssa eilen kahdet treenit kaksistaan, ja vaikka ehdimmekin jo sopia iltapäivätreenit kanadalaisen Duclosin kanssa, halusin mieluummin treenata Ollin kanssa spesifejä harjoitteita. Koska klubilla on vain kolme kenttää ja eilen pelattiin karsintojen ensimmäinen ja toinen kierros, ei matsikentille ollut kenelläkään juuri asiaa treenaamaan. Aamutreenit vedimme noin viiden minuutin ajomatkan päässä sijaitsevalla jonkin kartanon yksityiskentällä, joka sijaitsi todella hienon puutarhan reunassa. Kenttä oli hyvässä kunnossa, mutta alusta oli ehkä aavistuksen hitaampi kuin pääklubilla. Keskityimme aamutreenit verkkopelaamiseen ja ohittamiseen. Tässä kuvassa meitä ennen treenaavat puolalainen Janowicz ja venäläinen Kunitsnyn.

Treenien jälkeen saimme kyydin keskustaan syömään. Tämä St. Remy de Provence on ilmeisen suosittu jenkkituristien keskuudessa, sillä täällä kuulee paljon amerikanenglantia. Keskustassa on tämän kokoiseksi kyläksi paljon ravintoloita, joiden minkään hintataso ei tosin ole ihan alhaisimmasta päästä. Edes pastaa tai pizzaa ei saa yhdestäkään ravintolasta alle kymmenellä eurolla. Ihan keskustassa on pieni, taloista tehdyn muurin ympäröimä vanhakaupunki, jonka talot ovat varmasti monta sataa vuotta vanhoja ja kujat vain parin metrin levyisiä. Ilmeisesti se on se, joka tänne niitä turisteja houkuttelee, koska tämä kylä sijaitsee siis aika kaukana rannikosta Avignonin kaupungin lähellä.

Iltapäivätreenit vedimme Ollin kanssa toisella yhden kentän harjoituspaikalla noin kymmenen minuutin ajomatkan päässä. Tämä punainen kenttä sijaitsi ihan keskellä peltoa, mutta ilmeisesti sen oli rakennuttanut joku lähialueen asukas omaan käyttöönsä. Tämäkin kenttä oli oikein hyvässä kunnossa ja sen alusta oli hyvin lähellä matsikenttien alustaa. Keskityimme iltapäivätreenit syöttöön ja palautukseen, jotka lähtivät kulkemaan todella mukavasti.

Kello läheni jo seitsemää, kun pääsimme hotellille, joten otimme nopeat suihkut ja lähdimme klubille katsomaan kuka minulle tulisi pääsarjassa vastaan. Arpa heitti ensimmäisen kierroksen vastustajakseni tutun ruotsalaisen Michael Ryderstedtin, jonka kanssa olin jo aikaisemmin päivällä sopinut pelaavani duppelia. Mietimme Ollin kanssa matkalla klubille, että olisi kiva saada vastustajaksi joku, jota vastaan en olisi pelannut aikaisemmin, mutta tällä kertaa toive ei toteutunut. Toisaalta jos rankingeja katsoo, niin Ryderstedt on ihan miellyttävä vastustaja, kun vastaan olisi yhtä hyvin voinut tulla ensimmäisellä kierroksella vaikka Shüttler tai Gicquel.

Kävelimme klubilta vielä siis syömään hyvään paikallistyyliseen ravintolaan, jossa minä söin pihvin perunamuusin kanssa ja Olli pastaa chorizo-makkarakastikkeella ennen kuin tulimme takaisin hotellille. Juttelimme Janowiczin valmentajan Kim Tiilikaisen kanssa vielä jonkin aikaa hotellin aulassa ennen kuin oli aika siirtyä unten maille.

Terveisia Ranskan maaseudulta! Matka on ollut tahan asti aika erikoinen, mutta toivottavasti asiat tasta lahtevat kulkemaan. Saavuimme Ollin kanssa eilen aamulla, mutta ruumaan laittamamme matkatavarat eivat olleet ehtineet jatkolennolle Brysselista Marseilleen. Minulla oli onneksi tennisbagi kasimatkatavaroissa, joten mitaan paniikkia ei toki syntynyt, mutta pikkuhiljaa tassa alkaisi vaatelaukkua kaipaamaan, kun sita ei ole vielakaan nakynyt. Toivottavasti se jo huomenna saapuisi.

Otimme eilisen huilin kannalta, kun vaatteet olivat aika vahissa, mutta tanaan loysimme kylasta yhden urheiluvaatekaupan ja ostimme sortsit ja pari t-paitaa ja treenasimme kahdesti. Mokasin pakatessani ja unohdin laittaa piilolasit kasimatkatavaroihin, mutta onneksi taalta loytyi myos yksi optikkoliike ja sain hankittua treeneja varten piilareita. Aamulla treenasin Ollin kanssa ja illalla tsekkilaisen Blechan kanssa.

Paivan suurin yllatys tuli paivalla klubilla, kun juttelin supervisorille, joka kertoi minun olevan suoraan paasarjassa! En ollut edes ajatellut sen olevan mahdollista katsoessani keskiviikkona listaa kotona, kun olin vasta kolmastoista alternate-listalla. Noh, tallaiset yllatykset otan kylla mielellaan vastaan varsinkin, kun matkalaukkukin on viela kateissa. Nyt ei tarvitse turhaan stressailla viela pariin paivaan ja voin treenata ja valmistautua hyvin tuleviin paasarjaotteluihin.

Laitoin kannettavani talla kertaa myos ruumaan, joten joudun kirjoittelemaan klubin tietokoneella, mutta toivottavasti tekstista saa selvaa ilman a:n ja o:n pisteitakin. Yritan huomenna paivitella illalla fiiliksia tanne toivottavasti jo omalla koneella! Silloin voisin myos laittaa kuvia hienosta klubista ja mukavasta pikkuisesesta hotellistamme!

Treenijakso lähenee loppuaan, ja seuraavat kisat alkavat lähestyvät nopeasti. Viime viikon keskityin fyysisellä puolella enemmän voimaharjoitteisiin, ja vaikka treenijakso onkin aika lyhyt, teen tällä viikolla pari terävää räjähtävyys- ja nopeusharjoitetta, jotta tuota voimaa saisi irti paremmin kisoissa. Viime viikon koordinaatiotreeneissä tein 40 kpl erilaisia juoksuja ja sivuttainliikkumisia 20 metrin matkan verran, mikä auttaa koko kropan yhteentoimimisessa ja koordinaation kehittämisessä. Tähän asti kaikki fysiikkatreenit ovat menneet oikein mukavasti, ja varsinkin viime viikolla sain lihakset niin kipeiksi, että kävelykään ei meinannut sujua normaalisti. Kaikkein ilkeintä oli kuitenkin käsivarsien lihasten kipeytyminen ensimmäisen treenin jälkeen niin, etteivät kädet menneet pariin päivään lähellekään suoriksi. :)

Lajipuolella olemme keskittyneet paljon hyökkäys- ja verkkopelaamiseen sekä syöttöön. On ollut ilo huomata, että näinkin lyhyessä ajassa verkkopelini tuntuu kehittyneen mukavasti. Sijoittuminen verkolla ja lentolyönnillä pallon tappaminen sujuvat nyt paljon paremmin kuin pari viikkoa sitten. Myös syöttö tuntuu hieman paremmalta, ja kickikin alkaa pienen tauon jälkeen taas löytyä. Olen treenannut enimmäkseen Henri Kontisen kanssa, mutta myös Herkko Pöllänen ja Rise Lanne ovat Ollin lisäksi olleet verkon toisella puolella. Jokaisessa treenissä on löytynyt hyvä fiilis, ja olen nauttinut jokaisesta hetkestä treenikentällä. Se tekee minut todella iloiseksi.

Vedän huomenna vielä pari lajitreeniä ennen kuin lähdemme Ollin kanssa aikaisin perjantaiaamuna kohti Marseillea. Tarkoituksemme on treenata kisapaikalla kaksi päivää hyvin, jotta matsien alkaessa sunnuntaina olen 100 prosenttisesti valmis kisaamaan. Moni palaaja saapuu challenger-karsintoihin vasta edellisenä iltana, joten yritän saada hyvällä valmistautumisella pienen etulyöntiaseman muihin nähden. Seuraava postaukseni onkin siis varmaan Ranskasta, jonka jälkeen päivitystahtini pitäisi palautua taas normaaliksi. Toivotaan, että nettiyhteydet ovat kunnossa St. Remyssä!

Hei taas pienen tauon jälkeen. Kuten aiemmin kirjoitin, näin kotona ollessani postaan tänne hieman harvemmin kuin yleensä, mutta toivottavasti ymmärrätte. Kerrottavaa ei ole läheskään yhtä paljon kuin reissuilla ja aikaa kirjoittamiseenkin tuntuu olevan vähemmän. Yritän kuitenkin pitää edes jonkinlaista tahtia yllä. :)

Takanani on nyt kropan kipeästi kaipaama kevyempi viikko, johon sisältyi muutama harjoitus ja myös yksi ottelu Lahden SM-liigassa. Pelasin seurani HVS:n ykköspelaajana voittaen LVS:n Jani Jankkilan 6-2, 6-3. Peli oli ihan hyvätasoista ja pystyin nauttimaan pelaamisesta siitäkin huolimatta, että jouduin jo toisen kerran tänä kesänä takaisin massalle luvattuani pelata enää vain kovilla kentillä. Toivottavasti pystyn tämän jälkeen kuitenkin olemaan sanojeni mittainen mies ja jättämään massakentät taakseni tältä vuodelta.

Pidimme tämän viikon alussa valmentajieni kanssa palaverin loppuvuoden suunnitelmista ja kisakalenterista. Päädyimme siihen, että seuraava kisani on siis Ranskan St. Remyn challengerin karsinnat 5.9. alkaen, jonka jälkeen harjoittelen vielä viikon Suomessa ennen lähtöäni Kiinaan. Pelaan Kiinassa kaksi "viisitoistatonnista" ja joko Pekingin tai Tokion ATP-kisan karsinnat, jos en ole enää mukana jälkimmäisessä futuressa ja pääsen jompaankumpaan karsinnoista mukaan. Kovasti houkuttelisi vielä jäädä Kiinaan kokeilemaan Shanghain Masters-kisan karsintoja, jossa cut oli viime vuonna yli 800, mutta sovimme alustavasti Ollin kanssa, että pelaan samaan aikaan kaksi "viisitoistatonnista" joko Kuwaitissa tai Japanissa riippuen siitä, kumman osallistujalista näyttää sopivammalta. Olli tulee valmentajakseni mukaan Ranskaan sekä joko Kuwaitiin tai Japaniin, mikä on oikein mukavaa.

Nyt kun matka vie jälleen Aasiaan päin, viisumiasiat pitää taas hoitaa kuntoon. Kiinan viisumi on suhteellisen yksinkertainen hakea, kun pitää vain lähettää viestiä kisajärjestäjille ja pyytää heiltä "Invitation letter", jonka vie suurlähetystöön Suomessa parin täytetyn lomakkeen kanssa, mutta Japanin työviisumin saaminen on kyllä tehty hankalaksi. Lähetin tällä viikolla pitkän täyteyn lomakkeen postissa Japan Openin kisajärjestäjille monen passikuvan ja passin kopion kanssa. Kun kirjeeni pääsee perille, järjestäjät vievät paperini Japanin oikeusministeriöön, jossa niitä tutkitaan 2-3 viikkoa. Jos oikeusministeriössä katsotaan, että minut uskaltaa päästää maahan, kisajärjestäjät lähettävät minulle takaisin postissa "Certificate Of Eligibility" -nimisen paperin ja muita tarvittavia dokumentteja, jolloin voin vasta hakea viisumia Japanin suurlähetystöstä. Kaikki tämä vie siis aikaa yli kuukauden, joten ajoissa täytyy olla liikkeellä. Ei voi vain ilmoittautua kisaan ja päättää viime hetkellä lähteä Japaniin, koska viisumia on pitänyt alkaa hakea jo kuusi viikkoa aikaisemmin. Ihmettelen vain, että miten pelaajat, jotka ovat koko ajan reissunpäällä ehtivät hakea näitä viisumeja, koska hehän tarvitsevat passiaan koko ajan matkustaessaan. Ilmeisesti voisi olla mahdollista hakea toista passia, jolloin toista voisi aina käyttää matkustamiseen toisen ollessa suurlähetystöissä jumissa, mutta siinäkin on varmasti omat ongelmansa.

Teimme valmentajieni kanssa tarkan suunnitelman näiden meneillään olevien kolmen treeniviikon ohjelmasta, joten ajattelin, että miksi en voisi laittaa sitä myös tänne esille. Toivottavasti tästä kuvasta saa jotain selvää, koska excel-taulukon suora esittäminen ei tällä sivustolla onnistu. Tennistreenit vedän Talissa ja fysiikkatreenit fysiikkavalmentajani Erikin kanssa Liikuntamyllyssa Myllypurossa, mutta omatoimiset koordinaatioharjoitukset yritän tehdä aina säiden salliessa ulkona yleisurheilukentällä.

Palailen luultavasti ensi viikolla kertomaan lisää treenitunnelmistani ja kropan tuntemuksista, mutta nyt jatkan kuitenkin vapaaillan viettoa kotona kaikessa rauhassa.

Heliövaara/Paukku - Leonardi/Marchegiani 6-1, 6-4

Jes! Voitimme Juhon kanssa jo neljännen futuremme tänä kesänä. Tämän päivän peli oli meiltä ehkä tämän viikon paras. Teimme vähän virheitä, palautimme ja syötimme hyvin sekä saimme verkon hallintaamme. Emme hävinneet yhtään omaa syöttöämme ja mursimme vastustajat kolme kertaa. Voimme jälleen olla nelinpeliesityksestämme ylpeitä ja tyytyväisiä.

Pidän nyt muutaman päivän lepoa ennen kuin pidämme tiistaina valmentajieni kanssa palaverin, jossa hiomme seuraavien viikkojen treeniohjelman kuntoon. Tarkoitukseni on siis seuraavat kolme viikkoa treenata hyvin niin fysiikkaa kuin lajipuoltakin, jotta olen taas hyvässä kunnossa seuraavien kisojen alkaessa. Päivitän tätä blogia tänä kolmena viikkona ehkä hieman harvemmin kuin yleensä, mutta yritän tuoda esille treeniohjelmaani ja fiiliksiäni. Nyt nautin kuitenkin ensin parista lomapäivästä!

Heliövaara/Paukku - Kontinen/Sekulic 6-4, 6-1

Ihan ensiksi pahoitteluni blogini laiskasta päivittämisestä viime aikoina. Olen ollut iltaisin hieman kiireinen ja pieni jet-lagikin on vielä painanut Kiinan reissulta, joten en ole ollut tietokoneen ääressä oikeastaan kertaakaan viime päivinä. Lisäksi huomaan, että matkoilla blogin kirjoittaminen iltaisin on jo selkeä päivärutiini, mutta kotona ollessani ajan löytäminen on hankalampaa. Yritän kuitenkin siis nyt vähän paikkailla tilannetta. :)

Aloitin VIerumäen kisat sunnuntaina kahdella karsintaottelulla, jotka sujuivat aika mukavasti suuremitta ongelmitta. Karsintafinaali oli jopa oikein hyvä ottelu ja lyönnit tuntuivat painavilta ja varmoilta. Valitettavasti pääsarjan ensimmäisessä ottelussa vastustaja oli jo ihan eri tasoa, enkä pystynyt parhaimpaani tuossa ottelussa. Ensimmäisen erän sain lähes lahjana Erikssonin tehdessä todella paljon virheitä, mutta toiseen erään en saanut murtoa ensimmäisessä gamessa breikkipalloista huolimatta ja hävisin oman syöttöni perään pitopallojen jälkeen. Terästäydyin kuitenkin tämän jälkeen ja voitin neljä gamea putkeen, mutta sitten en tiedä mitä tapahtui, kun hävisin 4-2 -tilanteesta seitsemän peliä peräkkäin niin, että sain kolmessa omassa syöttövuorossani yhteensä yhden pisteen.

Kolmannessa erässä taistelin kuitenkin tasoihin 4-4 -tilanteeseen ja pelastin kaksi Erikssonin ottelupalloa 4-5 -tilanteessa. Toisessa niistä rystyni meni yli verkkonauhan kautta, mikä harmitti Erikssonia mukavasti. Sain hyvällä fiiliksellä murrettua 5-5 -tilanteessa ja sain omassa syötössäni ottelupallon 6-5, 40-30 -tilanteessa. Tuo piste jää varmasti kaivelemaan takaraivoon joksikin aikaa, koska pääsin kahdesti tappamaan palloa iskulyönnillä, mutta sähläsin toisen niistä verkkoon. En saanut pidettyä, joten edettiin tie breakiin, jossa Eriksson hyökkäsi onnistuneesti kakkossyötöistäni ja pelasi aavistuksen virheettömämmin. Tällä kertaa kävi siis niin, että hävisin.

En pelannut missään nimessä kovin hyvin ja varsinkin syöttötyöskentelemiseni oli heikkoa. Ykköseni prosentti oli huono ja kakkossyöttöni jäivät aika hiljaisiksi ja kierteettömiksi. En oikein päässyt hyökkäämään niin paljon kuin olisin halunnut, mutta varmasti massakentälläkin oli osuutta tähän asiaan. Yritän kuitenkin unohtaa tuon pelin ja keskittyä duppeliin ja tulevien viikkojen harjoitteluun.

Duppelit Juhon kanssa ovat sujuneet jälleen aika mukavasti. Ensimmäisessä pelissä olimme selvästi parempia, toisessa hieman haparoimme toisessa erässä, mutta kolmannessa eli semissä tänään pelasimme hyvällä tasolla alun jälkeen ja osoitimme olevamme se parempi pari kentällä. Yhteispelimme toimii hyvin, ja uskon, että huomenna täydellä keskittymisellä olemme vaikea pari voitettavaksi. Vastustajaksi saamme italialaisen parin Leonardi/Marchegiani. Juho pelaa aamulla kaksinpelinsä, jonka jälkeen Timo ja Micke pelaavat omansa ja sen jälkeen on duppelimme vuoro. Toivottavasti saamme futureiden voittoputkeemme jatkoa huomenna!

Heliövaara/Paukku - Ask/Brydolf 6-2, 7-6(5)

Heliövaara - Eriksson 6-1, 4-6, 6-7(5)

Heliövaara/Paukku - Marfia/Rovetta 6-3, 6-2

Heliövaara - Tuompo 6-1, 6-1 Heliövaara - Bazunov 6-1, 6-2

Terveisia Hong Kongin lentokentalta. Odottelen taalla parhaillaan Finnairin lentoani Helsinkiin, ja nakojaan Kiinan nettisensuuri ei toimi Hong Kongin alueella, koska paasin itse katsomaan omaa blogiani taas viikon tauon jalkeen. :) Koneeni lahtee parin tunnin paasta 00.25 ja sen pitaisi laskeutua Helsinkiin aikaisin huomenaamuna.

Niskani on jo hieman parempi kuin eilen, joten tein paatoksen seuraavan neljan viikon kisakalenterin osalta. Tama saattaa kuulostaa hieman kummalliselta, mutta koettakaa ymmartaa. Soitin Vierumaen kisan kilpailunjohtajalle Heikki Sirkalle ja sain sovittua itselleni villinkortin karsintoihin, joten pelaan seuraavan kisamatsini jo huomenna. En ollut alunperin ajatellut pelaavani Vierumaella, joten en ilmoittautunut, mutta meinaan nyt joka tapauksessa osallistua. Duppelia pelaan Juho Paukun kanssa.

Vierumaen kisan jalkeen pidan kolmen viikon kisatauon, johon sisaltyy muutaman paivan huili seka hyva treenijakso kovilla kentilla. Olen nyt pelannut viimeisen yhdentoista viikon aikana yhdeksan kisaa, joten seka kroppani etta pelini kaipaa nyt huolto- ja treenitaukoa. Ajattelin palata kisoihin syyskuun alussa St. Remyn challengeriin, joka pelataan Ranskassa kovilla kentilla. Sen jalkeen pelaan mahdollisesti Ruotsin kaksi futurea tai vaihtoehtoisesti lahden Kiinaan futureihin ja Pekingin ATP-kisan karsintaan. Nama vaihtoehdot ovat kuitenkin siis viela auki.

Joka tapauksessa minut loytaa tanaan illalla ilmestyvasta Vierumaen futuren karsintakaaviosta ja toivottavasti sunnuntaina myos paasarjasta. Sain jarjestettya itselleni taas business-luokan penkin koneesta kohteliaasti kysymalla, joten nukkumisen koneessa pitaisi luonnistua ongelmitta. :) Palataan asiaan taas Suomesta!

Heliövaara - Jun 3-6, 4-6

Voihan hemmetti! Tänään ei ollut minun päiväni. Jo matsin alkupallottelussa ihmettelin, kun vasemman jalkani varpaat puutuivat ihan tunnottomiksi, että mitäs nyt tapahtuu, mutta sain jumpattua tunnon takaisin. Muutaman gamen jälkeen aloin kuitenkin tuntea pitävää kipua niskassani vasemmalla puolella kääntäessäni tai taivuttaessani päätä vasemmalle. Pari gamea odottelin, että kipu hälvenisi, mutta 3-4 –tilanteessa päätin sitten kutsua trainerin kentälle. Tuomari sanoi kuitenkin, että pelataan nämä kaksi gamea loppuun ja pidetään medikaali vasta seuraavassa puoltenvaihdossa, koska trainerin tulo kentälle kestää jopa 10 minuuttia. Hävisin siihen kohtaa sitten syöttöni ja Jun piti omansa perään päättäen ensimmäisen erän 3-6.

Traineri tuli kentälle, ja selitin hänelle millaisesta ongelmasta on kyse, minkä jälkeen hän hoiti minua sen sallitun kolme minuuttia. Hän hieroi ja yritti avata hartia- ja niskanseudun lihaksiani, jotka olivat aika kireinä ja levitti myös jotain geeliä iholle. Hän sanoi, että olisin saattanut ”pulled a muscle”, mutta itse epäilen, että jokin hermo on vain pahasti puristuksissa ja aiheuttaa kivun. Toisen erän ensimmäisessä pisteessä lähdin syöttämään ja yritin nostaa palloa, mutta niskaan teki todella kipeää nostaessani vasempaa kättä. Ilmeisesti trainerin hoito oli lähinnä ärsyttänyt niskaa lisää, ja menetin syöttöni heti toisen erän alkuun. Pikkuhiljaa kipu- ja kylmägeeli kuitenkin alkoi hieman helpottaa kipua ja pystyin syöttämään melkein normaalisti. En valitettavasti saanut kuitenkaan breikkiä enää takaisin ja Jun vei toisen erän tuon yhden breikin turvin 4-6.

En oikein voi uskoa kuinka iso ero peliesityksilläni oli eilisen ja tämän päivän välillä. Tein tänään virheitä kuin liukuhihnalta ja osuin todella suuren osan lyönneistäni huonosti palloon. Liikkumisen ja lyönnin rytmi oli aivan kateissa. Rystypelaamiseni oli lähes luokatonta ja tein rystyltäni varmasti enemmän kakkossyötön palautusvirheitä kuin mitä sain palautuksia kenttään. Rystyyn vaikutti kyllä se, etten pystynyt kääntämään päätäni kunnolla, mutta tekniikkakin oli ihan solmussa. En ymmärrä miksi asia oli niin kuin oli, mutta lyöntini eivät tuntuneet tänään omiltani edes alkupallottelussa. Syöttöpelini kulki kuitenkin hyvin ja sain sen avulla pidettyä numerot tasaisina, mutta en tosiaan pystynyt kertaakaan murtamaan Junin syöttöä. Joskus peli ei vain kulje, ja umpisolmu pysyy päällä koko ottelun ajan.

Harmittaa todella paljon, koska tunsin, että peruspelilläni olisin ollut matsissa niskan päällä. Nyt pelini ei lähtenyt oikein missään vaiheessa käyntiin, ja sitten tuli vielä tuo niskavamma häiritsemään. Toivottavasti kyseessä ei ole kuitenkaan mitään vakavaa ja oireet paranevat nopeasti. Tästä kisasta jäi kovin kaksijakoiset tunnelmat. Ensimmäisellä kierroksella pelasin loistavasti ja otin urani parhaimman voiton, mutta toisella kierroksella jäin kauas omasta tasostani ja hävisin. Täytyy minun kuitenkin olla tyytyväinen, koska voitin täällä urani ensimmäisen ottelun challengerin pääsarjassa ja tiedän nyt, että pystyn hyvällä pelillä haastamaan kovia pelaajia. Kokemuksena tämä oli hyvä matka, ja tulinpa samalla tutustuneeksi kisapaikkaan, jolla pelataan Pekingin ATP-Tourin kisa, johon saatan tulla parin kuukauden päästä karsimaan.

Lennän huomenna takaisin Suomeen ja katson mikä on niskan tilanne, minkä jälkeen teen päätöksen tulevista kisoista. Kisakalenterini tämän jälkeen on siis aikalailla avoin. Postaan tänne kuitenkin tietoa, kun selviää missä pelaan seuraavaksi.

Laitan tähän loppuun vielä pari fiilistelykuvaa tältä reissulta.

Ja viimeisimpänä kevennykseksi kuva siitä, montako kiinalaista tarvitaan vaihtamaan yksi lamppu. Kymmenen ei ole kovin paljon liioiteltu arvio.

Heliövaara - Sergeyev 6-4, 7-5 Heliövaara/Jun - Kadir/Raja 4-6, 1-6

Vamos! Otin tänään urani selkeästi kovimman voiton ja vielä erittäin hyvällä peliesityksellä. Koko aamupäivän satoi, joten ottelun alku venyi kaksi tuntia, mutta pääsimme viimein aloittamaan kello 17. Segeryev aloitti ottelun syötön pidolla, minkä jälkeen hän mursi minut 40-15 –johdostani huolimatta. Hänellä oli alussa pari kertaa hieman onnea mukana, kun omassa murtopallossaan hän löi stopparihaun verkkonauhan kautta niin, etten ehtinyt reagoida ja 1-2 –tilanteessa minun murtopallossani puolestaan stopparini pomppasi verkkonauhan kautta juuri ja juuri takaisin omalle puolelleni. 2-3 –tilanteessa pelasin kuitenkin hyvän gamen ja sain aikaiseksi vastamurron, ja kun kerran pääsin vauhtiin otin myös toisen murron perään. Pidin syöttöni helposti 4-3 ja 5-4 –tilanteissa ja vein ensimmäisen erän 6-4.  

Toisen erän alku edettiin ilman murtoja, vaikka Sergeyevillä oli 0-1 –tilanteessa kaksi murtopalloa ja minulla seuraavassa gamessa myös kaksi. Pidin syöttöni 2-3 –tilanteessa vaikeuksien kautta, mutta 3-4 –tilanteessa minulle tuli pieni huono hetki, jonka Sergeyev käytti hyväkseen. Tilanteen ollessa 3-5 en kuitenkaan suostunut antamaan erää hänelle, vaan taistelin puoliväkisin breikin takaisin. Olin ollut täysin viilipyttynä tähän asti ottelua, mutta murron tultua ”come on” –huuto pääsi ilmoille suoraan sydämestä. Pidin seuraavan syöttöni kolmella syöttöpisteellä ja yhdellä Sergeyevin virheellä ja taistelin itselleni toisen murron 5-5 –tilanteessa Sergeyevin pitopalloista huolimatta pelaten gamen lopun rohkean päättäväisesti. 

6-5 –tilanteessa syöttäessäni otteluvoitosta pelasin todella hyvän gamen. Aloitin ässällä, mutta toisessa pisteessä kämmeneni oli hieman jäykkä ja karkasi pokalla pitkäksi. 15-15 –tilanteessa syötin kuitenkin toisen ässän ja kaksi viimeistä pistettä päätin hyvien hyökkäysten perään verkolta onnistuneilla iskulyönneillä. Fiilis oli aika korkealla ottelun ratkettua. Sergeyevillä ei niinkään, kun hän pisti ottelupallon jälkeen jo matsin toisen mailansa säpäleiksi. Hän löi mailan kentän pintaan sen verran reippaasti, että kun hän yritti lyödä uudestaan, vain kahva oli enää jäljellä kädessä.  Olin tahallani täysin hiljaa ja reagoimatta mihinkään lähes ottelun loppuun asti, koska halusin antaa Sergeyevin raivota rauhassa ja olla myös ärsyttävän rauhallinen. Tiedän kokemuksesta, että kun itseä ottaa rajusti päähän ja toinen lähestulkoon vain viheltelee verkon toisella puolella myös omien virheidensä jälkeen niin raivo sen kuin vain kasvaa. Rauhallinen olemukseni tuntui toimivan, sillä Sergeyev kävi koko ottelun ajan todella todella kuumana ja haittasi sillä vain omaa peliään pelaten siis vain ja ainoastaan minun pussiini. 

Kaiken kaikkiaan tämän päivän peli oli myös pelitaktisesti yksi urani parhaista. Osasin oikeissa paikoissa pistää palloa tarpeeksi monta kertaa kenttään ja oikeissa paikoissa sitten hyökätä armotta. Hyökkäyspelini toimi tänään todella hyvin ja voitin lähes kaikki hyökkäyspisteeni. Myös syöttöni oli vireessä; ässiä tuli mukavasti ja sain myös kakkossyötölläni mukavan monta pisteitä syöttäessäni todella voimakkaasti pomppaavaa kickiä. Sergeyevin ykkössyöttö oli myös ihan toimiva, mutta lähes joka kerta kun pääsin palloon käsiksi, sain aikaiseksi hyvän, syvän palautuksen, mikä selvästi sai Sergeyevin ärsyyntymään. Hän syötti aika paljon ässiä, mutta rokotin häntä armotta hänen kakkossyötöistään, joka ei puolestaan ollut ihan niin hyvä. 

Treenipäiväksi tämä päivä oli oikein mukava. Lähdin aamulla jälleen kello kymmenen kuljetuksella kentille heti aamupalan jälkeen ja vedin reilun tunnin treenit duppeliparini Junin kanssa. Löimme lyönnit läpi krossit mukaan luettuna ja pelasimme loppuun muutaman gamen. Treenin jälkeen söin suihkun jälkeen lounaaksi jo tutuksi tulleen aterian eli kananuudelia ja kolmioleivän. Syötyäni otin kuvan pelaajien loungesta, jossa sijaitsee muun muassa kahdeksan tietokonetta palaajien käyttöön. Lisäksi kuvassa takaoikealla näkyvällä tiskillä voi hoitaa kaikki harjoitteluun liittyvät asiat ja kuvan ulkopuolelta löytyy vielä pelaajien ravintola.

Suihkutiloistakin otin kuvan, kun siellä ei näkynyt kuvaushetkellä muita pelaajia. Ihan siistissä pukuhuoneessa on yli kymmenen tyylikästä lasikoppia hienoilla suihkuilla varustettuina. Ja huvittavaa on minusta myös se, että pukuhuoneessa on kaksi eri työntekijää, toinen joka antaa puhtaan pyyhkeen sisään tulijalle ja toinen joka ottaa likaisen pyyhkeen käytön jälkeen takaisin. 

Pidin taas lounaan jälkeen pienen ruokalevon kirjan parissa, mutta en jaksanut lukea kuin parikymmentä sivua, kun silmät alkoivat mennä kiinni ja torkahdin hetkeksi. Treenasin vielä iltapäivällä uudestaan Junin kanssa noin 45 minuuttia ennen hänen matsiaan, minkä jälkeen katsoin vielä hieman muiden pelejä ja tulin takaisin hotellille. Otin loppuillan rauhassa huoneessa leväten ja huomiseen matsiin valmistautuen ja hyvin tankaten.

En vielä tiedä tässä vaiheessa huomisen ottelun aikaa, mutta vastustajan siis tiedän. Ukrainalainen Ivan Sergeyev on sijoitettu turnauksessa kakkoseksi ja hän saapui paikalle vasta tänään voitettuaan viime viikolla challengerin Venäjällä. Tuo turnaus pelattiin kuitenkin massalla, joten muutaman päivän pidempi valmistautumisaikani antaa minulle toivottavasti pienen edun huomenna. Sergeyev ei ole kovin isokoinen pelaaja, mutta hän liikkuu hyvin ja kiertää hyvillä jaloillaan paljon palloja kämmenelleen. Hänen kämmenensä on ehdottomasti hänen aseensa, joten lähden huomiseen peliin tutulla yllätystaktiikalla eli lyömällä aluksi paljon palloja hänen kämmenelleen ja aion käyttää paljon varsinkin painavaa rystylinjaani. Saan toivottavasti tällä taktiikalle Sergeyevin rystylle enemmän tilaa ja saan näin vaikeutettua hänen kämmenelle kiertoaan.

Heliövaara/Jun-Skugor/Grigelis 7-5, 6-3

Jeps, tämän viikon kisamatsit on avattu nelinpelin voitolla. Emme aloittaneet kovinkaan hyvin, ja varsinkin parini Jun tuntui olevan aika unessa. Hävisimme heti ensimmäisessä gamessa Junin syötön ja 1-3 –tilanteessa vielä toiseen kertaan, mutta sitten ottelun kulku muuttui. Saimme murrettua Skugorin syötön 1-4 –tilanteessa no-ad pisteellä ja pidimme perään minun syöttöni myös no-ad pisteen jälkeen. Grigeliksen peli meni näiden gamejen jälkeen aika pahaan takalukkoon ja hän teki seuraavassa syöttövuorossaan kolme tuplaa antaen meille toisenkin breikin takaisin. Seuraavat kolme gamea pidettiin syöttöjä kunnes me mursimme taas Grigeliksen syötön vieden ensimmäisen erän 7-5.

Toisessa erässä paransimme hieman peliämme ja saimme kolme breikkipalloa heti toisessa gamessa . Nämä Grigelis kuitenkin selvitti hyvillä syötöillä, ja edettiin ilman murtoja aina 3-2 –tilanteeseen asti, jolloin me onnistuimme ensimmäisellä breikkipallolla murrossa Grigeliksen syöttäessä. Pidin syöttöni siihen perään lyömällä täydellisesti onnistuneen kämmenlinjaohituksen no-ad pallossa vaikeasta asennosta, ja 5-3 –tilanteessa Jun piti tyylikkäästi syöttönsä ottelun päättyessä meille siis 7-5, 6-3.

Ottelu ei ollut helppo, mutta pystyimme selvittämään tukalat tilanteet ja voittamaan todella monta ottelun kannalta tärkeää pistettä. Minun pelini ei tänään ollut mitenkään kummoista, mutta Jun paransi alun jälkeen paljon ja pelasi loppumatsin oikein hyvällä tasolla. Hän on melko iso ja vahvarakenteinen pelaaja, joka saa helposti vauhtia palloon, mutta hänellä oli myös yllättävän hyvä tuntuma palloon varsinkin verkolta. Kisapallot ovat täällä erikoisia Princen palloja, joissa ei tunnu olevan juuri ollenkaan karvaa. Pallot muistuttavatkin hyvin paljon lähinnä kuulia ja kontrolli tuntui ajoittain olevan tänään hukassa vähän kaikilla. Pallot lentävät todella helposti pitkäksi, mutta silti pahinta mitä voi tehdä, on alkaa varomaan lyöntejään, koska silloin ajoitus katoaa ja pokat alkavat kolista. Täytyy uskaltaa lyödä rennosti lyönnit loppuun asti ja luottaa siihen, että pallo laskeutuu ennen takarajaa. Oli hyvä saada tänään tuntumaa myös matsikenttiin, jotka vaikuttivat aavistuksen hitaammilta kuin harjoituskentät, joilla olen tähän asti treenannut.

Heräsin tänään jälleen yhdeksältä aamulla, tosin hieman väsyneempänä kuin eilen. Lähdin aamupalan jälkeen kentille kello kymmenen kuljetuksella ja treenasin tunnin japanilaisen Hiroki Kondon kanssa. Söin tämän jälkeen lounaaksi klubilla samanlaisen aterian kuin eilenkin ja lepäsin pari tuntia kirjan parissa. Sovimme Junin kanssa menevämme lyömään vielä vartiksi juuri ennen peliä, joten suuntasin kentille puoli kolmen aikaan hakien samalla mailani jännityksestä. Täällä on hieman eritason jännityspalvelu kuin kisoissa mitä olen tottunut pelaamaan, ja minulla menikin vähän sormi suuhun kun vein aamulla mailani jännittäjälle. Täällä saa valita kilojen lisäksi kaiken maailman pre-strech ja string pattern optioita, joista minulla ei ole juuri mitään hajua mitä ne edes tarkoittavat. Logojakaan ei tarvitse itse maalata, kun jännittäjä hoitaa senkin. Ja hauska yksityiskohta on muuten sekin, että tämän kisan jännittäjät kuuluvat ”China Racquet Stringers Association” nimiseen järjestöön. Onkohan meillä Suomessa vastaavaa järjestöä? J

Matsin jälkeen juttelin hetken aikaa Junin ja hänen taustajoukkojensa kanssa ennen kuin suuntasin takaisin hotellille. Matkalla onnistuin ottamaan jonkinlaisen kuvan Olympialaisten päänäyttämöstä sekä uimastadionista, jotka sijaitsevat ihan lähellä tenniskenttiä. 

Päästyäni hotellille kävin ostamassa kioskilta purkillisen nuudelia ja lepäsin huoneessa muutaman tunnin. Nälän alkaessa uudestaan hiipiä esille päätin lähteä pienelle kävelylle. Löysin jokusen sadan metrin päästä hotellilta mukavan ravintolan, jossa söin kanaa ja riisiä. Annos oli hieman pienehkö, joten tilasin vielä lisäksi muutaman chicken wingsin, jotka olivat niin tulisia, että suuta poltteli vielä viidentoista minuutin jälkeen syömisestä. Paluumatkalla löysin eräästä rakennuksesta myös ison supermarketin, jossa myytiin lähestulkoon kaikkea aivan pilkkahinnalla. Mielenkiintoisena yksityiskohtana oli muun muassa kalatiski, josta kalat ostettiin elävinä isoista akvaarioista. Kalojen seassa akvaarioissa oli myös eläviä kilpikonnia ja simpukoita, jotka olivat ilmeisesti myös myynnissä. Ja kanathan myytiin tietenkin kokonaisina päineen kaikkineen… Tulin takaisin toista reittiä ja matkan varrelta löytyi vielä myös tällainen hieno paikallinen ilmeisesti ylikulkusilta.

Ostin hotellin alakerrasta vielä yhden jäätelön suun polttelun lopettamiseksi ennen kuin palasin takaisin huoneeseeni. Huoneessakin joutuu tekemään vaikeita päätöksiä, kun asun yksin kahdenhengen huoneessa. Ensimmäisen yön nukuin kuvassa lähempänä olevalla sängyllä ja toisen kauempana, mutta nyt herää vaikea kysymys, millä nukun seuraavan. J

En löytänyt huomisesta ohjelmasta omaa nimeäni, joten ilmeisesti pelaan Sergeyeviä vastaan vasta keskiviikkona. Hänhän pelasi eilen finaalissa Venäjän Challengerissä toisella mantereella ja on näin oikeutettu keskiviikkoaloitukseen, joten huomisesta tulee minulle treenipäivä.

Niihao!

Niihao! Olen taas Kiinassa muutaman viikon Euroopassa oleilun jälkeen. Lensin siis myöhään perjantai-iltana Finnairin koneella Hong Kongiin ja sain nukuttua koneessa yli seitsemän tuntia. Hong Kongissa minulla oli aika tiukka vaihto, joten riensin suoraan Dragonairin lennolleni Pekingiin. Kiinan ilmatila oli kuitenkin parin kovan ukkosen takia pahasti ruuhkautunut, joten jouduimme odottamaan koneessa istuen lähtölupaa lähes kolme tuntia. Lentoemännät pitivät kuitenkin matkustajista hyvää huolta tarjoten juotavaa, muffinsseja ja Häagen-Dazs –jäätelöä. Lentoyhtiöiden palvelukulttuuri täällä Aasiassa on aivan eri sarjassa muun maailman kanssa. Lopulta laskeuduimme 2,5 tuntia myöhässä Pekingin lentokentälle, josta nappasin taksin hotellille. Olin perillä vasta 22.30 lauantai-iltana, joten hain vain pikaisesti kupillisen nuudelia kioskista ja kävin nukkumaan.

Tänään heräsin aamulla paikallista aikaa kello 9 jopa pirteänä ja menin aamupalalle. Aamupala Holiday Inn Express hotellillani koostuu pääasiassa paikallisista ruoista, mutta sehän ei minua onneksi haittaa. Otin itselleni tämän näköisen annoksen.

Lähdin pian aamupalan jälkeen kentille kello kymmenen kuljetuksella. Kuljetukset lähtevät puolen tunnin välein, joten jokaiselle löytyy varmasti sopiva aika. Matka kentille kesti noin 15 minuuttia, ja perille saapuessa näky ei ollut hassumpi. En tiennyt millaisella klubilla tämä kisa pelattaisiin, mutta en usko kovin monen Challenger-pelaajan löytävän tästä hirveästi valittamisen aihetta. Klubi on vaatimattomasti sama, jolla pelattiin olympialaiset ja jolla pelataan ensi kuussa miesten 500 pisteen ATP-kisa. Kaikki palaajien tilat ovat tietysti näiden kisojen mukaiset, joten nyt joutuu kyllä väkisinkin pienen hemmottelun uhriksi. Kahdella isoimmalla stadion-kentällä ei tätä kisaa pelata, mutta eivätköhän nuo muutkin kentät riitä. Tässä kuvassa on tämän kisan ajan keskuskenttänä toimiva kenttä 1.

Tässä puolestaan näkyy neljä matsikenttää sekä taustalla olympialaisten keskuskenttä, jota ei valitettavasti päässyt sen kummemmin ihailemaan, kun kaikki portit olivat lukossa.

Keskuskentän toiselta puolelta löytyy vielä kuusi harjoituskenttää, joista kolme näkyy tässä kuvassa.

Saavuttuani klubille hain ensin akkreditointi-passin, jolla pääsee kulkemaan paikasta toiseen ja jatkoin suoraan refereen toimistoon selvittämään mahdollista nelinpeliparia. Sain sovittua parikseni korealaisen Jun Woong-sunin, jonka tunnen parin kuukauden takaa Korean reissulta. Junin kämmen ja syöttö ovat aivan identtiset kuin Federerillä ja vain hänen kahdenkäden rystynsä sekä aasialainen ulkonäkönsä erottavat heidät toisistaan. Junilla on hyvä peli ja hän on voittanut urallaan todella kovia pelaajia, joten meillä voi olla ihan hyvät saumat huomisessa duppelissa liettualais-kroatialaista Grigelis/Skugor paria vastaan. Matsimmme on huomenna päivän ensimmäisenä otteluna kentällä seitsemän kello 15.

Selvitettyäni duppelikuviot sain sovittua treenit Nikolaus Moserin kanssa, joten me treenasimme reilun tunnin puoliltapäivin. Kentän pinnoite on sama kuin US Openissa enkä oikein tiedä miten kenttään pitäisi suhtautua. Kovat yläkierteen pomppaavat voimakkaasti ylöspäin kentän ottaessa spinniä hyvin, mutta lyödessä painavia kierteettömiä tai alakierteisiä lyöntejä pallo liukuu kentän pinnasta todella nopeasti. Yläkierreveivaajaa vastaan kenttä on siis hidas ja suorahkoja lyöntejä lyövää vastaan nopea. Toisaalta syöttäminen on helppoa, kun sekä flätti että kicki toimivat hyvin. Hitaissa palloissa pitää muistaa tulla runsaasti vastaan, jotta palloa pääsee painamaan kunnolla ja saa lyöntiin tarpeeksi painoa.

Treenien jälkeen söin klubilla lounaaksi tämän näköisen annoksen. Kulhossa on nuudelia ja kanaa, ja sivussa on tonnikala-sandwich.

Pidin pienen ruokalevon kirjan parissa ennen kuin oli toisen treenin aika. Sain tällä kertaa kaverikseni japanilaisen Hiroki Moriyan, jonka kanssa oli ilo lyödä krosseja ja volleyta ihan pitkän kaavan mukaan löydettyämme todella hyvän rytmin lyömiseen. Pelasimme vielä muutaman gamen loppuun, minkä jälkeen suuntasin takaisin hotellille. Kello lähenteli suihkun jälkeen jo kuutta, joten menin illalliselle hotellin alakertaan, jossa oli tarjolla parin lämpimän ruoan buffet. Ruoka oli oikein hyvää, vaikka varsinkin kana oli maustettu aika voimakkaasti. Loppuillan otin rauhassa huoneen viileydestä nauttien.

Huomenna ohjelmassa on siis duppelin ensimmäinen kierros kello 15. Kaksinpelin ensimmäinen otteluni 2-sijoitettua ukrainalaista Ivan Sergeyeviä vastaan on vasta tiistaina.

Heliövaara/Paukku - Ghem/Pereira 4-6, 6-4, 8-10

Tampereen kisa on nyt siis minun osaltani tältä vuodelta paketissa ilman sen suurempaa menestystä. Nelinpelimme kvartsi jäi siis eilen kesken sateen takia 4-5 -tilanteessa ja jatkui tänään iltapäivällä. Emme pystyneet tänään pelaamaan läheskään parasta peliämme, mikä ei tällä tasolla kovin useasti riitä. Pieni huolellisuus liikkumisessani puuttui, ja tein taas muutaman helpon virheen verkolta. Syöttöni toimi, mutta palautuspelimme ei tänään kulkenut. Vastustajat pelasivat tasaisen hyvin koko ottelun, ja varsinkin etukäteen heikompi Pereira pelasi oikein hyvin. Tällä kertaa kävi näin, mutta tappiotkin kuuluvat tähän lajiin.

En ehtinyt kovin pitkään murehtia häviötä, vaan ajelin kotiin pariksi tunniksi pakkaamaan ja olenkin nyt jo parasta aikaa lentokentällä odottamassa seuraavalle reissulle lähtöä. Lennän ensiksi Finnairilla Hong Kongiin, jossa vaihdan Dragonairin koneeseen Pekingiin. Olen perillä lauantai-iltana, joten ehdin pari päivää totutella olosuhteisiin ja aikaeroon ennen matsien alkua. Kiinassa en varmaankaan taaskaan pääse päivittämään itse blogiani, mutta Mari pitänee blogistani huolta. Kirjoituksiini saattaa tulla siis pieni viive, mutta yritän kyllä kirjoittaa joka päivä. Tämä viikko oli hieman kiireinen, joten kirjoitukset jäivät lyhyiksi ja väliin, mutta ensi viikolla kirjoitukseni pitäisi palata normaaliin tahtiin. Nyt kiiruhdan kuitenkin portille, ettei lento jätä!

Heliövaara/Paukku - Sekulic/Taubert 6-4, 7-6(5)

Oma pelimme oli tänään aika virhealtista, mutta on myös tärkeää pystyä voittamaan huonolla pelillä. Saimme huonon alun, kun vastustajat mursivat Juhon syötön heti toisessa pelissä, mutta onneksi saimme murrettua takaisin 2-4 -tilanteessa ja uudestaan 4-4 -tilanteessa. Toisessa erässä meillä oli yhteensä seitsemän murtopalloa, mutta varsinkin minä kunnostauduin mokaamaan niitä oikein liukuhihnalta, joten edettiin tie breakiin ilman syötönmurtoja. Siinä me nostimme tasoamme juuri riittävästi ja saimme ratkaistua ottelun kahdessa erässä.

Koko ottelun ajan pelimme oli hieman takalukossa. Pelasimme periaatteessa oikein hyvin, hallitsimme peliä mainiosti ja pääsimme jatkuvasti ratkaisemaan pisteitä verkolta, mutta helppoja volley-virheitä tuli varsinkin minulle uskomattoman monta. En tiedä miksi, mutta jotenkin missasin tänään todella paljon helppoja volleyita, kun joskus saattaa tulla duppeleita, joissa teen vain kaksi volley-virhettä koko ottelussa. Syötimme kuitenkin Juhon kanssa molemmat hyvin ja pidimme omat syöttömme helposti, joten suurempaa paniikkia ottelussa ei syntynyt missään vaiheessa. Mielialamme pysyi koko ottelun ajan positiivisena, mikä auttoi meitä varmasti paljon.

Huomenna saamme kvartsissa vastaamme brasilialais-portugalilaisen parin Ghem/Pereira. He ovat varmasti ihan hyvä pari, mutta uskon myös, että me parannamme peliämme paljon huomiseksi ja annamme pallolle tosissaan kyytiä. Ottelumme on illan viimeisenä luultavasti noin kahdeksan aikaan.

Heliövaara - Huta Galung 1-6, 2-6

Vatustaja ei antanut minulle tänään juurikaan mahdollisuuksia. Hän syötti kahdeksassa syöttövuorossaan 14 ässää ja siihen päälle vielä paljon syöttöpisteitä. En saanut hänen syöttöään luettua oikein millään, vaan jouduin usein vain katselemaan kuinka pallo viuhahtaa ohi. Pallorallit päättyivät usein joko hänen läpilyöntiinsä tai virheeseen. Varsinkin ensimmäisessä erässä seisoin aika lähellä takarajaa ja yritin pelata nopeaa peliä, mutta Huta Galung sai monesti lyötyä pienestä ahdinkotilanteesta lyöntinsä hyvällä pituudella saaden tilanteen käännettyä omaksi hyökkäyksekseen. Toisessa erässä siirryin vähän kauemmaksi, mutta Huta Galungun painavat ja kovat lyönnit menivät usein ulottumattomiini. Varsinkin kämmeneltä hän sai minut ahdinkoon lähes aina joko lyhyellä krossilla tai painavalla linjalyönnillä.

Syöttöpelini olisi pitänyt tänään olla parempaa. Ykköseni prosentiksi tuli 56, joka on hieman liian vähän, ja kakkoseni jäivät hieman liian keskelle ruutua, jotta olisin päässyt useammin painostavaan asemaan syötön jälkeen. Kovat ykköseni napsahtivat turhan usein verkkonauhaan enkä saanut riittävästi syöttöpisteitä. Takakentältä tein muutaman ratkaisevan virheen liikaa, mutta muuten pelasin suurempia tunteita herättämättä. Kämmeneltä tuli joitakin voittolyöntejä, mutta myös pari virhettä. Ihan pikkaisen oli tunne, että pallot karkailevat, mutta muuten lyönnit tuntuivat ihan hyviltä. Massalla en oikein saa rystyltäni mitään aikaiseksi, joten siinä riittää vielä kehitettävää. Joka tapauksessa vastustajallani oli kuitenkin tänään niin hyvä päivä, että olisin kyllä saanut esittää jotain ennennäkemätöntä yltääkseni voittoon. En voi olla edes hirveän pettynyt, koska ottelu ei ollut oikeastaan omissa käsissäni.

Treenasin eilen täällä Tampereella kertaalleen ja tänään puoli tuntia keskuskentällä. Olli on myös matkassa mukana, ja asustelemme Scandic Rosendahlissa, jossa huonehinta oli halvempi kuin kisahotellissa keskustan Scandicissa. Nelinpeliämme Juhon kanssa ruotsalais-ranskalaista paria Sekulic/Taubert vastaan ei ole merkitty vielä huomisen ohjelmaan, joten pelaamme varmaankin ensimmäisen ottelumme vasta keskiviikkona. Huomenna vedän Ollin kanssa treenit puoliltapäivin, jonka jälkeen lämmitän illalla Juhon ja jatkamme Ollin kanssa vielä varmaan syöttötreeniä siihen päälle. Keskiviikkona kaiken pitäisi sitten olla valmista nelinpeliä varten.

Heliövaara/Paukku - Agafonov/Felder 6-3, 6-2

Jes! Voitimme eilen Juhon kanssa finaalin lähes näytöstyyliin, ja hyvät duppeliesityksemme saivat jatkoa. Kolme kisavoittoa putkeen parina ei ole hassummin! Ensimmäisessä erässä mursimme heti toisessa gamessa Felderin syötön, ja loppuerän kaikki pitivät syöttönsä. Toisessa erässä kiristimme tahtia ja mursimme vastustajat kolmesti voittaen 40-30 -tilanteesta seuraavat kaksi pistettä. 5-0 -tilanteessa meille tuli ottelun ainoa huono hetki minun hävitessä syöttöni ja Felderin pitäessä perään, mutta seuraavassa gamessa Juho syötti matsin tyylipuhtaasti kotiin. Vastustajat saivat koko ottelussa vain yhden murtopallon, joten syöttöpelimme oli erinomaista. Tein uuden nopeusennätyksenikin syöttäessäni lähes täydellisen syötön ykkösruudun t-pisteeseen 224 km/h. Laitetaan tähän vielä kuva hyväntuulisista voittajista.

Tulimme illaksi vielä kotiin Linda Linella, ja tämän päivän otan nyt ihan levon kannalta. Huomenna tarkoitukseni olisi matkata Tampereelle treenaamaan, koska ensimmäinen matsini voi olla jo maanantaina. Vastustajani on 5-sijoitettu hollantilainen Jesse Huta Galung. Hän ei ole minulle ennestään tuttu, joten mielenkiintoinen ottelu on varmasti luvassa, ja palaan varmaan vielä ennakkoasetelmiin myöhemmin. Nyt jatkan kuitenkin vapaapäivän viettoa!

Heliövaara/Paukku - Gorcic/Setkic 6-3, 6-3

Voitimme tänään bosnialaisparin peruspelillä, ja huomenna onkin vuorossa neljäs peräkkäinen duppelifinaalini. Ensimmäinen erä alkoi meiltä hieman tahmeasti, mutta pidimme kuitenkin syöttömme ja mursimme Setkicin 2-2 -tilanteessa sekä uudestaan 5-3 -tilanteessa. Toisessa erässä breikkasimme 2-1 -johtoon, mutta siihen kohtaan tuli Juholta kolmen kaksoisvirheen oma syöttövuoro ja meidät murrettiin heti takaisin. 4-3 -tilanteessa onnistuimme kuitenkin vielä kerran murrossa ja pidimme syöttöni loppuun vieden ottelun reilussa tunnissa.

Kaiken kaikkiaan päivän ottelusta huomasi, että pystymme Juhon kanssa voittamaan ihan hyviä pareja esittämättä mitään erikoista tennistä ja pelaamalla ihan peruspeliämme. Menemme paljon väliin syötön ja palautuksen jälkeen ja saamme siten vastustajat monesti yrittämään vaikeita lyöntejä. Lisäksi niin syöttö- kuin palautuspelimme on hyvin duppeliin sopivaa ja pystymme ottamaan verkon haltuumme hyvällä verkkopelillä. Uskon, että meillä on hyvät mahdollisuudet huomisessa finaalissa ukrainalais-uruguaylaista Agafonov/Felder paria vastaan.

Lähdimme tänään kentille 9.30 ja löimme aamupallottelut kuviolla Harri-Juho ja Micke-Timo. Juhon ja Timon mennessä pelaamaan otteluaan, jatkoimme me Micken kanssa treeniä vielä reilun tunnin verran takakentän drilleillä ja liikkumisharjoitteilla. Henri Kontisen valmentaja Peter oli täällä Micken kanssa, joten hän veti meille oikein hyvät treenit. Treenien jälkeen menimme lounaalle jälleen Tondi grilliin ja pian sen jälkeen olikin jo duppelimme vuoro. Matsin jälkeen tulimme takaisin hotellille ja lähdimme illalliselle vanhaan kaupunkiin. Timo tiesi sieltä hyvän italialaisen ravintolan, josta sai erinomaista ruokaa. Otin alkupalaksi ceasar-salaatin kanalla ja pääruoaksi t-luupihvin. Kävelimme ruokailun jälkeen vielä hetken vanhassa kaupungissa ja pistäydyimme takaisintulomatkalla jäätelölle Viru-keskuksessa. Iltaohjelmaan kuului vielä tavaroiden pakkaus, koska meidän on tarkoitus tulla huomenna finaalin jälkeen vielä iltalaivalla kotiin. Voi siis olla, etten ehdi huomenna illalla päivittämään blogia, mutta tuloksen pitäisi ainakin täältä löytyä heti matsin jälkeen.

Heliövaara/Paukku - Künnap/Zopp 6-2, 6-4

Olipas meiltä Juhon kanssa tänään hyvä duppeli! Pelasimme koko ottelun erittäin hyvin ja keskittyneesti ja pidimme toisessa erässä hyvin johtoasemastamme kiinni loppuun asti. Ensimmäisessä erässä breikkasimme Zoppin kahdesti ja toisessa kerran, jonka lisäksi ensimmäisessä erässä breikkasimme kerran Kunnapin ja hävisimme kerran minun syöttöni. Palautimme Juhon kanssa molemmat todella hyvin tänään ja otimme verkon haltuun menemällä paljon väliin ja liikkumalla aktiivisesti verkolla. Varsinkin Juho myös syötti tänään erinomaisesti, mutta ei minunkaan syöttöpeli ollut kyllä hassumpaa. Keskittymisemme pysyi erittäin hyvin kasassa läpi ottelun, ja kokonaisuutena tämän päiväinen matsi oli varmasti yksi meidän parhaista duppeleistamme. Toisen erän alussa voitimme vielä ehkä elämäni huikeimman duppelipisteen ja saimme siitä vielä ekstrafiilikset. Tuosta pisteestä kuultiin muun muassa seuraavia kommentteja: "maaginen", helt sjukt", uskomaton". Joskus duppelissa piste ei vaan tunnu loppuvan millään, kun kaikki lukevat peliä niin hyvin. Seuraavalla kierroksella huomenna semeissä saamme vastaamme 4-sijoitetun bosnialaisparin Gorcic/Setkic.

Toimin tänään siis aamulla taas hyvänä sparrarina ja lämmitin ensin Juhon, sitten Timon ja vielä kolmantena ranskalaisen Michonin. Sain näin aamuun heti mukavasti puolentoista tunnin lyönti- ja syöttötreenin. Duppelimme alkoi kuitenkin vasta puoli kuudelta, joten katselin päivällä paljon matseja, ja kävimme lounaalla jälleen Tondi grillillä. Ehdin ja muistin myös ottaa tänään muutaman kuvan kentistä, joten täältä piisaa.

Tässä on ensiksi kaksi kuvaa kentistä 3, 4 ja 5. Tarkkasilmäiset saattavat löytää kuvasta erään kanarianlinnun väriseen paitaan sonnustautuneen suomalaispelaajan vakuuttavassa johtoasemassa.

Tässä vielä hieman eri kulmasta samat kentät. (Huomaa Juhon kädet.)   :-)

Keskuskenttä täällä Tondin tenniskeskuksessa on oikein hieno, ja juuri tällä kentällä pelattiin muun muassa Davis Cup -ottelu Eesti - Borsnia Hertsegovina puolitoista viikkoa sitten. Jälleen tarkkasilmäiset saattavat löytää kuvasta suomalaisia, mutta kuka löytää kaikki neljä? :-P  Myönnetään, että ainakin kaksi heistä on aika piilossa. :)

Tässä vielä latvialaisen Juskan pelistä kuva, jossa näkyy paremmin tyylikkäät tulostaulut ja tietenkin se kaikkein tärkein eli syöttötutka! :)  Päivän kovin oli Juholta 214km/h, mutta viime vuonna Juho tykitti jopa 227km/h. Joidenkin mielestä tutka oli kuitenkin viime vuonna kalibroitu hieman väärin, mutta tämän vuoden tuloksen pitäisi ainakin olla oikein.

Illalla kävimme isolla porukalla vielä syömässä ennen kuin väki alkoi vähetä ja tulimme jäätelöbaarin kautta takaisin hotellille. Huomenna Timo ja Juho kohtaavat toisensa kello 11, jonka jälkeen sopivan tauon jälkeen pelaamme Juhon kanssa duppelin.

Sain edelliseen postaukseeni mielenkiintoisen kommentin massapelistä sekä sen eduista pelin kehittämisessä ja voisinkin nyt hieman kommentoida sitä vaikka tähän. Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että massalla pelaaminen kehittää muilla alustoilla pelaamista huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi kovalla kentällä pelaaminen kehittää massapeliä. Varsinkin nuorille pelaajille massa opettaa rakentamaan pisteet maltilla ja huolella ja massalla ns. tyhmistä lyönneistä joutuu myös usein vaikeuksiin. Myös hyvä tasapaino ja ketterä liikkuminen kehittyy massalla paljon.

Kyse ei kuitenkaan ole siitä, ettenkö haluaisi kehittyä pelaajana vaan siitä, että en halua pelata tänä kesänä massalla enempää siksi, että näen minulla olevan huomattavasti paremmat edellytykset voittaa minua kovempia pelaajia kovalla kentällä. Esimerkiksi Euroopan massachallengereissä lähes kaikki pääsarjan pelaajat ovat parhaimmillaan juuri massalla, kun taas minä en. Olen sitä mieltä, että hyvien massapelaajien pelit muistuttavat kovasti toisiaan. Hyvin suurella osalla heistä on hyvä kämmen, johon he saavat mukavasti vauhtia ja kierrettä ja lisäksi hyvin suuri osa heistä liikkuu hyvin juuri massalla. Toki hyvien massapelaajien joukossa on myös poikkeuksia, kuten Timo, joka pelaa tasaisesti molemmilta puolilta painavia lyöntejä niin, että hänestä on massalla todella vaikea lyödä läpi. Toisaalta viime aikoina massalla on myös pärjännyt pelaajia, jotka tykittävät molemmilta puolilta reilusti (esim. Söderling) käyttäen hyväksi sitä, että massalla liikkeellepääseminen on vaikeampaa kentän pinnan liukkauden takia.

Pelini perustuu siihen, että otan palloa aikaisin ja lyön yllättäviä lyöntejä sekä ajoittaisiin verkolle hyökkäyksiin. Massalla en kuitenkaan saa hyvillä sijoituksillani hieman hiljaisemmilla lyönneilläni kuitenkaan palloa läpi, vaan vastustajan puolustaessa hyvin joudun usein hyvällä pituudella tulleen puolustuslyönnin jälkeen itse puolustusasemaan. Verkolle nouseminen esimerkiksi palautuksesta on massalla huomattavasti hankalampaa kuin kovalla ja tietenkin myös itse verkkopelikin. Lisäksi noususta lyömistäni vaikeuttaa varsinkin huonolla massakentällä takakenttäpelaajia enemmän huonot pomput, koska nopeasti pompun jälkeen lyödessäni minulla ei ole niin paljon aikaa korjata lyöntiäni pompun mukaiseksi. Sanoisin myös, että syöttöni toimii kovalla kentällä paremmin ja pystyn kovalla kentällä pitämään pisteen helpommin hallussani syötön jälkeen. Viimeisenä on vielä melko kierteetön rystyni, joka kovalla kentällä hieman liukuu kentän pinnasta ja tulee aika painavana vastustajalle, mutta massalla pallon pomppu pysähtyy ja nousee pikkaisen enemmän pystyyn helpottaen vastustajan lyöntiä.

On kuitenkin totta, että viime kesänä sain ensimmäiset isommat pisteeni juuri massakisasta Hollannista, mutta pelini oli silloin hyvin erilaista kuin tällä hetkellä. Hollannissa satoi kisan aikana paljon, ja olosuhteet olivat todella todella hitaat, joten pelini perustui sillä viikolla lähes pelkästään vastustajien virheisiin ja heidän turhauttamiseen. Karsinnoista lähtien juoksin kulmasta kulmaan kuin hullu ja löin rystyltäni lähes pelkkää slaissia ja kämmeneltäni korkeaa yläkierrettä. Tavoitteenani oli saada vastustaja yrittämään liikaa. Esimerkiksi semissä kaikki juokseminen oli kuitenkin kostautua, kun kolmannessa erässä jalkani alkoivat krampata niin, että menetin 5-1 -johdon, mutta onneksi vastustajallani alkoi krampata 5-5 -tilanteessa vielä enemmmän kuin minulla ja hän ei pystynyt enää viimeisessä gamessa juoksemaan lainkaan. Hollannin kisa oli siis minulta loistava taistelu ja voitot ihan hyviä, mutta pelillisesti olin kyllä aika hakoteillä. Pelillä mitä siellä esitin ei minusta pidemmän päälle edetä juuri mihinkään.

Yhteenvetona voisinkin siis sanoa, että nykyinen pelityylini ei ole parhaimmillaan massalla, ja siksi valitsen mieluummin kovan kentän kisoja, koska niissä minulla on mielestäni paremmat menestymismahdollisuudet. Massalla pelaa niin paljon sille alustalle erikoistuneita pelaajia, joita tällaisen kaksi kuukautta vuodessa massalla pelaavan kaverin on vaikea haastaa, että annan heidän suosiolla kamppailla niissä kisoissa keskenään ja pelaan itse kovilla kentillä vaikka hieman kauempana. Jokainen miettii tällaisia asioita omalla tavallaan, mutta minä päädyin tällaiseen lopputulokseen. Tätä mielipidettäni saa mielellään kommentoida kommenttiboksiin.

Heliövaara - Ryderstedt 3-6, 2-6 Heliövaara/Paukku - Bazunov/Karusevich 6-2, 6-1

Tappio tuli tänään kaksinpelissä ensimmäisellä kierroksella, mutta nelinpelissä pelit jatkuu. Aloitin Ryderstedtiä vastaan ihan mukavasti, syöttö kulki mainosti ja peruslyönnitkin lähtivät mukavasti mailasta. Minulla olikin 2-2 -tilanteessa yksi murtopallo, mutta iso kakkossyötönpalautukseni rystyltä suuntautui aavistuksen leveäksi. Heti seuraavassa gamessa hävisinkin sitten syöttöni, ja erä ratkesi tuohon yhteen breikkiin. Toisessa erässä menetin syöttöni kahdesti, ensimmäisessä gamessa ja 1-3 -tilanteessa. En saanut murrettua kertaakaan Ryderstedtin syöttöä ottelun aikana, joten suhteellisen tasaiseen otteluun tuli siis aika selvät lukemaan.

Vaikka peli oli näennäisen tasaista, ei minulla ollut kuitenkaan realistisia mahdollisuuksia tänään voittoon. Massakentällä en pääse käyttämään vahvuuksiani ollenkaan niin hyvin kuin kovalla, ja myös liikkumisestani ikään kuin häviää teho. Kovalla pystyn liikkumaan hyvin, mutta massalla pelini yksi suurimmista heikkouksista on liikkuminen. En myöskään saa takarajan takaa tuotettua palloon riittävästi vauhtia, vaan halutessani saada vastustajalleni kiireen aikaiseksi tykkään ennemmin ottaa palloa aikaisin, mikä ei massalla ole kovin helppoa. Toki myös viimeisen vuoden aikaiset vähäiset treenimäärät massalla vaikuttavat siihen, ettei pelini tunnu tällä alustalla omalta. Massalla pärjäävät pelaajat pelaavat lähes kaikki samantyylisesti, ja minä en siihen joukkoon kyllä kuulu. Tänäänkin jäin armotta alakynteen lähes kaikissa takakentän palloralleissa, jolloin Ryderstedt pääsi juoksuttamaan minua kulmasta kulmaan. Täytyy sanoa, että hän kyllä pelasi todella hyvin ja ansaitsi täysin voittonsa.

Nelinpelissä olimme Juhon kanssa selvästi vastustajiamme parempia ja otimmekin selvän voiton. Emme hävinneet yhtään omaa syöttöämme, ja peruspelimme riitti tänään vallan mainiosti. Huomenna vastus kuitenkin kovenee selvästi, kun saamme vastaamme eestiläisparin Kunnap/Zopp. Pelasimme heitä vastaan Ryderstedtin kanssa voitokkaasti viime viikolla, joten toivottavasti saamme Juhon kanssa jatkettua samalla fiiliksellä huomenna. Matsimme on viimeisenä otteluna keskukentällä luultavasti joskus kello 17 aikaan.

Tänään heräsin aamulla aikaisin, jotta kroppani olisi täysin hereillä matsin alkaessa ja löin aamupallottelun ranskalaisen Michonin kanssa. Matsini kesti noin puolitoista tuntia, minkä jälkeen kävin suihkussa ja Juhon, Maxin ja Iljan kanssa syömässä samalla grillillä kuin eilen, tällä kertaa kanafileen. Nelinpelimme alku viivästyi jonkin verran, ja pääsimme aloittamaan vasta puoli kuudelta, mutta pelasimme nopeasti ja olimme jo seitsemältä takaisin hotellilla. Kävimme Timon kanssa syömässä taas Vapianossa pitsat ja pastat illalliseksi, jonka jälkeen olikin jo pian aika mennä iltarutiinien jälkeen nukkumaan. Huomenna täytyy taas herätä aikaisin, kun toimin jälleen aamusparrarina sekä Juholle että Timolle.

Unohdin ottaa tänään kuvia kentistä, mutta huomenna sitten!

Täksi päiväksi ei ollut merkattu minulle ollenkaan pelejä, joten otin treenipäivästä kaiken irti. Nousin kahdeksalta aamulla ja lähdin kentille yhdeksäksi. Toimin tänään ensiksi sparrarin roolissa lämmittäen sekä Timon että Juhon omiin matseihinsa, jonka jälkeen sain tunnin huilailla ennen kuin vedin Micke Kontisen kanssa ihan kunnolliset vajaan puolentoista tunnin treenit. Juho ja Timo olivat tähän mennessä jo lopettaneet omat pelinsä kuten myös Max, joka nappasi tänään ensimmäisen pisteensä! Hauska sattuma on muuten se, että myös minä nappasin ensimmäisen pisteeni parin vuoden tauon jälkeen juuri tästä kisasta ja samalta kentältä tasan vuosi sitten. Toivotaan, että Max on vuoden päästä samassa tilanteessa kuin minä nyt! On hienoa saada uusia suomalaisia listalle ja minusta piste oli Maxille täysin ansaittu. Max pelaa fiksua tennistä ja pystyy järkevillä lyöntivalinnoilla sekä nöyrällä asenteella voittamaan kovia pelaajia. Onnea!

Lähdimme Juhon kanssa vähän ennen yhtä syömään lounasta parin sadan metrin päässä olevaan grilliravintolaan. Otin kalkkunavartaita ja tällä kertaa lisäkkeeksi ranskalaisia, kun annokseen kuului myös niin paljon hedelmiä. :)

Lounaan jälkeen pidin noin tunnin mittaisen ruokatauon ennen kuin menin vielä Juhon kanssa pelaamaan puoleksi tunniksi pisteitä totutellen vasuria vastaan pelaamiseen. Tulimme kuljetuksella takaisin hotellille ja lepäilimme jonkin aikaa hotellilla ennen kuin menimme porukalla illalliselle Vapiano nimiseen erittäin mukavaan ravintolaan. Huomista matsia varten tankkasin sekä pizzan että pastan ja vielä jälkkäriksi jäätelöannoksen eräästä kahvilasta. Vatsa tuli täyteen, mutta onpahan energiavarastot täynnä huomiseksi.

Pelaan huomenna siis heti aamulla kello 10 kaksinpelini ruotsalaista Michael Ryderstedtiä vastaan. Hän on vasenkätinen ja varmasti yksi pahimmista sijoittamattomista pelaajista tässä kisassa. Hänen ennätysrankinginsa on muutaman vuoden takaa mm. Stockholm Openin semifinaalipaikan siivittämänä 130, jonka jälkeen loukkaantumiset ovat sotkeneet hänen uraansa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että massakenttä ei ole hänen paras alustansa ja pystyn huomenna hyvin pelatessani varmasti taistelemaan voitosta. Ryderstedtin aseet ovat hänen syöttönsä ja kämmenensä, joihin hän saa molempiin ihan mukavasti vauhtia. Hän myös liikkuu nöyrästi ja pelaa muutenkin aina hyvällä asenteella. Sanoisin, että minun pitää saada häntä liikuteltua paljon ulos kentältä ja pitkiä matkoja, jolloin hänen karsivällisyytensä saattaa loppua ja hän voi alkaa yrittää liian vaikeita ja nopeita ratkaisuja. Myös pelin ajoittainen sekoittelu voi tuottaa tulosta. Palautukseni on ihan hyvässä kunnossa ja varmasti saan hänet myös tekemään virheitä tekemällä mahdollisimman vähän palautusvirheitä ja saamalla hänet näin ehkä aavistuksen turhautumaan. Huomisessa matsissa minun tulee kuitenkin olla valmis tekemään paljon töitä voiton eteen ja pelata mahdollisimman kovalla tasolla ensimmäisestä pisteestä viimeiseen. Ryderstedt ei anna kentällä ikinä periksi, mutta en kyllä helposti minäkään.

Myös nelinpelimme ensimmäinen kierros venäläisparia Bazunov/Karusevich vastaan on merkitty huomiselle, mutta vasta viidenneksi peliksi, joten pitkä päivä klubilla on tiedossa. Yritän muistaa huomenna ottaa myös muutaman kuvan kentistä niin te lukijatkin pääsette tunnelmaan mukaan! Huomiseen!

Terveisiä Tallinnasta! Pidin tänään vapaapäivän, kun selvisi, että ensimmäinen matsini seuraavassa kisassa on vasta tiistaina. Lähdimme aamulla tulemaan Michaelin kanssa samaa matkaa Tallinnaan, jossa lepäsin koko loppupäivän. Huomenna treenaan sitten pariin otteeseen, ja tiistaina kaiken pitäisi olla valmista, kun kohtaan edellisen viikon duppeliparini Ryderstedtin. Tällä viikolla pelaan duppelia huonetoverini Juhon kanssa, ja vastaamme tulee ensimmäisellä kierroksella venäläinen pari Bazunov/Karusevich. Palaan huomenna asiaan tarkemmin.

Heliövaara/Ryderstedt - Juska/Pavlovs 5-7, 6-7(6)

Harmin paikka. Tiukka tappio tuli duppelissa. Pelin taso ei noussut missään vaiheessa ottelua erityisen korkealle, ja murtoja nähtiin paljon enemmän kuin yleensä. Ensimmäisessä erässä hävisin syöttöni heti ensimmäisessä gamessa, mutta saimme neljännessä murrettua takaisin. 2-2 -tilanteessa hävisin uudestaan syöttöni, mutta mursimme jälleen heti takaisin hävitäksemme taas oman syöttömme seuraavassa pelissä. Mursimme vielä kerran tilanteeksi 4-4 ennen kuin pidin syöttöni ensimmäisen kerran. 5-5 -tilanteessa latvialaisten onnistui murtaa parini syöttö toistamiseen ja tällä kertaa he pystyivät pitämään ja voittivat ensimmäisen erän siis 7-5.

Toisessa erässä pidin alkuun, mutta sitten vastustajat veivät seuraavat kolme gamea. 1-3 -tilanteessa minun syöttöni oli jo 0-40, mutta selvitimme tilanteen ja mursimme Juskan tiukan syöttövuoron minun haamurefleksivolleyllani. 4-4 -tilanteessa syöttövuoroni oli taas 0-40, mutta taistelimme uudestaan tasoihin ja no-ad pisteessä ykkösvolleyni osui verkkonauhaan. Pallo jäi vaikka kuinka pitkäksi aikaa miettimään verkkonauhalla, että kummalle puolelle sitä tipahtaisi, mutta päätti lopulta mennä yli. Jes! 5-5 -tilanteessa Michael hävisi syöttöönsä, mutta selvitimme yhden matsipallon seuraavassa gamessa voittaen sen kolmannella breikkipallolla no-ad tilanteessa. Tie break eteni vaihtelevasti. Olimme 3-5 -tappiolla, mutta nousimme 6-5 johtoon. Eräpallossamme Pavlovs palautti Michaelin syötön kuitenkin vastustamattomasti linjaa pitkin läpi, ja seuraavassa pisteessä minusta leivottiin ottelun epäonnensoturi. Michaelin smashin jälkeen sain yhden ottelun helpoimmista tappopaikoista kämmenvolleylleni, mutta en tiedä muuta kuin että onnistuin lyömään pallon kaksi metriä leveäksi puolen kentän ollessa auki. Matsipallon latvialaiset pelasivat hyvin ja ottelu loppui Juskan onnistuneeseen väliinmenoon.

Minulle ei ole urani aikana kovin montaa noin ratkaisevaa munausta sattunut, mutta joskus niin kuitenkin voi tapahtua kenelle tahansa. Olimme taistelleet hyvin vaikeista tappioasemista mukaan peliin, joten tuntuu tyhmältä, että ottelu ratkesi tuolla tavoin. Ei sitä kannata kuitenkaan kai jäädä sen kummemmin murehtimaan, elämä jatkuu ja kisoja tulee lisää. Ensi viikolla pelaan duppelia Juhon kanssa, joten silloin isketään taas uudella innolla.

Palautin pyöräni vuokraamoon eilen, joten kävelin aamupäivällä kentille ja otinkin matkalla yhden kuvan Kuressaaren vanhasta linnasta. Linnaa ympäröi vallihauta ja se sijaitsee hienolla paikalla kaupungin keskustan ja rannan välissä.

Treenasimme Michaelin kanssa tunnin verran, jonka jälkeen söin lounasta klubilla. Otin muutaman lammasmakkaran ja possunfileen salaatin kanssa. Nam!

Duppelimme alkoi neljältä ja kesti vähän yli kaksi tuntia. Tallustin matsin jälkeen takaisin hotellille ja lepäsin hetken. Kahdeksan aikoihin menimme Michaelin kanssa yhdessä illalliselle keskustassa sijaitsevat Arensburg hotellin ravintolaan, jota Michael minulle suositteli. Otin capresen ja lampaan filettä, jotka molemmat olivat erinomaisia. Illalla oli vielä pakkausten vuoro, mutta ehdin myös ottaa kuvan hienosta kukkakimpusta, jonka saimme finaalin jälkeen.

Lähdemme huomenna Michaelin kanssa samaa matkaa Tallinnaan bussilla puoli yhdeltätoista ja saavumme perille hieman kahden jälkeen. En ole vielä päättänyt pidänkö huomenna kokonaan vapaata, vai käynkö illalla lyömässä kevyesti, mutta se selviää aikanaan. Nyt painun tästä kuitenkin nukkumaan.