Heliövaara - De Schepper 6-4, 5-7, 6-4

Jeeeeessssss! Kisavoitto!!! Fiilikset ovat tämän päivän ottelun jälkeen luonnollisesti aika korkealla. En pelannut tänään kuitenkaan missään nimessä kisan parasta peliäni, mutta onnistunut taktiikkani ja kova taisteluasenteeni auttoivat minut voittoon. Jouduin taas kerran vääntämään kolme erää, mutta mikäpäs siinä, sillä tavallahan saa enemmän matsitreeniä tulevaisuutta ajatellen! :-D

Ottelu alkoi odotetusti syöttäjien komennossa, mutta 1-2 -tilanteessa jouduin ensin pelastamaan kaksi breikkipalloa omassa syöttövuorossani ja sitten hieman yllättäen sain 2-2 -tilanteessa breikin ensimmäisellä breikkipallollani. En kuitenkaan osannut käyttää mahdollisuuttani hyväkseni, vaan De Schepper onnistui murtamaan heti seuraavassa gamessa takaisin, minkä perään hän piti syöttönsä neljällä peräkkäisellä syöttöpisteellä. 3-4 -tilanteessa sain pidettyä helposti ja seuraavassa gamessa kaikki lyöntini tippuivat kenttään ja mursin kovasyöttöisen De Schepperin nollille! Pidin perään vielä erän loppuun syöttöni vaikeuksitta, joten pääsin ensimmäiselle erätauolle johdossa.

Toinen erä ei olisi voinut paremmin alkaa, kun mursin De Schepperin syötön heti ensimmäisessä gamessa kahden loistavasti onnistuneen stopparihaun avustamana. Molemmat pitivät seuraavat syöttövuoronsa, mutta ensimmäisen erän tapaan 3-2 -tilanteessa otteeni hieman herpaantui, ja De Schepper pääsi murtamaan takaisin. 4-4 -tilanteessa ilmassa oli ratkaisun makua, kun sain hyvällä pelillä pelattua itselleni breikkipallon, mutta vastustaja syötti siihen kohtaan ässän ja pystyi pitämään syöttönsä. 5-6 -tilanteessa De Schepper pelasi syöttövuoroni erittäin hyvin, enkä mahtanut breikkipallossa hänen rystyohitukselleen mitään, minkä seurauksena finaalin ratkaisu siirtyi kolmanteen erään.

Kolmannessa erässä molemmat pitivät ensimmäiset syöttönsä, mutta 1-1 -tilanteessa tunsin ilmassa breikin tuoksun, kun De Schepper teki pari helpompaa virhettä omissa pitopalloissaan. Ja niinhän siinä sitten kävi, että sain toisella breikkipallollani murrettua De Schepperin syötön neljännen kerran ottelun aikana, kun hänen rystyohituksensa lensi hieman pitkäksi. Pidin perään tärkeän syöttövuoroni 40-40 -tilanteen jälkeen, enkä enää tämän jälkeen katsonut taakseni. 4-2 -tilanteessa minulla oli mahdollisuus ratkaista ottelu lopullisesti, kun pääsin De Schepperin syötössä 0-40 -tilanteeseen, mutta ensimmäisessä breikkipallossani stopparihakuni jäi verkkoon ja seuraavat kaksi De Schepper selvitti hyvillä ykkössyötöillään. Pidin syöttöni 4-3 -tilanteessa paineen alla, minkä perään De Schepper piti omansa vaikeuksitta.

Pystyin 5-4 -tilanteessa tuntemaan jännityksen kehossani syöttäessäni kisavoitosta ja jouduinkin hieman vaikeuksiin mokaamalla helpohkon syötönjälkeisen volleyn ensimmäisessä pisteessä ja pakottamattoman kämmenen seuraavassa pisteessä. 0-30 -tilanteessa sain kuitenkin suoran pisteen hyvällä syötöllä ja 15-30 -tilanteessa olin mukana De Schepperin yllättävän terävästi tulleessa palautuksessa ja ohjasin pallon toiseen kulmaan niin, ettei hän sitä enää palauttanut. 30-30 -tilanteessa sain taas syöttöpisteen jyrkällä slaissisyötöllä ykkösruutuun ulos ja ottelupallossa pääsin lataamaan kämmeneni läpi pari metriä kentän sisäpuolelta inside-out -suuntaisena hyvän ykkössyötön perään. Tuuletin kisavoittoa heittäytymällä polvilleni sillä seurauksella, että molemmista polvista alkoi vuotaa verta. Mutta mitäpä siinä nyt pikkuasioita murehtimaan, voitto on se joka lasketaan!

Pelaamiseni ei ollut siis tänään ihan sillä tasolla kuin vaikkapa eilen, mutta syy on osittain myös vastustajassa. De Schepper pelasi erittäin hyvää puolustuspeliä käyttäen koko ulottuvuutensa hyväksi slaissatessaan ahdingosta painavasti takarajan tuntumaan ja lyödessään kämmeneltään ajoittaisia yllättäviä vastaiskuja pitkin linjaa. Näin kuitenkin hänen liikkumisestaan jo alussa, että yhdeksän matsin pelaaminen edeltävänä 11 päivänä oli vaatinut veronsa. Löin siis jo alusta asti paljon krosseja myös jyrkkinä, jotta sain häntä enemmän liikkeelle ja laitoin hänet lähes aina juoksemaan pitkälle toiseen kulmaan krossilla, jos hän käänsi lyöntinsä linjaa pitkin. Minua ei haitannut ottelun alussa, vaikka hävisinkin pari pitkää pistettä, koska tiesin olevani ottelun lopussa sitä vahvemmilla, mitä enemmän olin saanut De Schepperin matsin aikana juoksemaan. Ja sitähän hän joutui pitkissä palloissa tekemään. Toisessa ja varsinkin kolmannessa erässä siirryin väsytystaktiikasta enemmän De Schepperin heikomman puolen eli rystyn painostamiseen, koska huomasin saavani siltä puolelta hyökkäyspaikkoja ja helppoja pisteitä väsyneen vastustajan liikkuessa vaihteleviin lyönteihini vaivalloisesti.

Hyökkäsin koko ottelun ajan verkolle ihan aktiivisesti, mutta volleypelini oli välillä jostain syystä ihmeen huonoa. En saanut palloja tapetuksi haluamallani tavalla ja varsinkin toisessa erässä De Schepper onnistui ohittamaan minut tarkasti monessa tärkeässä pisteessä. Kolmannessa erässä aloin kuitenkin pelata varsinkin ykkösruutuun ulossyöttöni perään paljon syöttö-volleyta De Schepperin slaissatessa palautuksia ja onnistuinkin tässä ihan kiitettävästi. Sain samalla myös lisättyä painetta hänen palautukseensa, joka oli toiminut koko ottelun ajan todella hyvin. De Schepper palautti varsinkin kovia syöttöjäni todella hyvällä tatsilla painavana takaisin ja hän ylettyi hyvän ulottuvuutensa ansiosta todella hyvin myös ihan sivurajoille syöttämiini syöttöihin. Takakentän ralleista voitin kuitenkin ottelussa varmasti suuremman osan kuin hän, ja kun onnistuin palauttamaan sopivasti noin kaksi gamea erää kohden hyvin, ottelun voittajasta ei loppujen lopuksi jäänyt epäselvyyttä.

Osasin jo etukäteen suhtautua oikein siihen, että ottelussa tulisi varmasti monta sellaista gamea, jossa minulla ei olisi mitään mahdollisuuksia murtoon, ja pysyin jälleen koko ottelun ajan aivan rauhallisena katse käännettynä positiivisesti seuraavaan pisteeseen. Hoin ihan oikeasti mielessäni varsinkin ottelun viimeisisssä syöttövuoroissani Johanin minulle kertomaa litaniaa "jag vill, jag kan, ja vågar". Olen oppinut viime vuosina nauttimaan tiukoista tilanteista enkä eilisen tapaan voinut olla hymyilemättä noustessani penkiltä viimeisen kerran syöttämään ottelua kotiin. Juuri tämän tilanteenhan minä halusinkin ottelussa tulevan eteen. Tämähän on paras mahdollinen tilanne tennisottelussa; 5-4 ja oma syöttö. Ihanaa. Vaikka jouduinkin tuossa viimeisessä gamessa 0-30 -tappiolle, itseluottamukseni pysyi kovana ja uskoin joka hetki pystyväni voittamaan tuon gamen. Luotin itseeni 100-prosenttisesti. Haluan, osaan, uskallan.

En tiedä mistä se johtuu, mutta tunnelataukseni purkautuminen ottelun jälkeen ei ollut tänään läheskään niin suuri kuin eilen. Jotenkin ehkä syvällä sisimmässäni pidän eilistä voittoani kovempana suorituksena kuin tämänpäiväistä. Tottakai olin aivan superiloinen turnauksen voitosta, mutta siltikään tunne ei vetänyt vertoja eiliselle, jolloin vain jäin istumaan pariksi minuutiksi kentälle ottelun päätyttyä tuuletuksien yhä jatkuessa sisälläni. Fiilis finaalin jälkeen oli jostain syystä paljon tavanomaisempi, vaikka en minä nyt niin usein ole näitä kisoja (vielä) voittanut. Kilpailunjohtaja piti ottelun jälkeen kentällä pienimuotoisen palkintoseremonian, ja pyysin häntä ottamaan vielä yhden valokuvan meistä finalisteista pallopoikien kanssa. Tässä siis ensimmäinen kuva tältä viikolta. Saatan näyttää yli kaksimetrisen vastustajani vieressä lyhyeltä, mutta mittasimme tällä viikolla Juhon kanssa toisemme hallin kuntosalin virallisen tuntuisella laitteella, joka ilmoitti pituudekseni 186,5cm. Juho oli minua sentin pidempi! :)

Finaalipäivinä aamun pallottelut ovat aina vähän haastavia, jos kummallakaan pelaajalla ei ole valmentajaa tai pelikaveria mukanaan. Saavuin tänään hallille tuntia ennen ottelun alkua lämmittelemään kehoni pelivalmiiksi tarkoituksenani syötellä hieman noin puoli tuntia kestävän lämmittelyohjelman jälkeen. Otettuani mailan käteen De Schepper tuli kuitenkin kysymään josko haluaisin lyödä hänen kanssaan vartin verran ennen ottelua. Laskeskelin sillä tavalla, että olen itse tottunut pelaamaan otteluja Aasiassa silloin tällöin ilman aamupallottelua, eikä se aiheuta minulle mitään ongelmia, kun taas vastustajalleni se voi olla harvinaisempi tilanne. Niinpä päätin kohteilaasti kieltäytyä tarjouksesta ja alkaa syötellä yksikseni, koska arvasin, että De Schepper ei luultavasti ilman pallottelua olisi aivan täydessä valmiudessa ottelun alkaessa. Jotenkin sen näki hänen katseestaan matsin alkaessa, että hän ei tuntenut oloaan ihan kotoisaksi alkaessaan pelata ilman pallottelua, joten taktikointini jo ennen peliä oli mielestäni onnistunut. :)

Olin jo aamulla ennen finaalia pakannut kaikki tavarani ja chekannut ulos hotellista, joten otin heti matsin jälkeen suunnaksi Manchesterin lentokentän, jossa vietän nyt tämän yön. Kuljin paikallisbussilla kahdenkymmenen minuutin matkan Sheffieldin juna-asemalle, josta junamatka Manchesterin lentokentälle kesti suoralla junalla noin tunnin ja 25 minuuttia. Olin perillä Manchesterin Ringwayn lentokentällä puoli kuuden aikaan illalla. Sain huoneen aivan terminaalissa sijaitsevasta Radisson Blu -hotellista ja onnistuin puhumaan itselleni tällaiselle lentokoneharrastalle mieleisen huoneen hotellin ylimmästä kerroksesta kiitoratanäkymällä! :) Päätin syödä illallistakin huoneessa lentokoneiden nousuja ja laskua katsellen, ja nyt voisikin olla aika laittaa näytille tämän reissun ensimmäinen ruokakuva! :)  Erinomaista ceasar-salaattia kanalla ja Radisson Burger.

Huominen ohjelmani alkaa sopivalla herätyksellä kahdeksan jälkeen ja hotellin maittavalla aamupalalla. Tämän jälkeen suuntaan terminaaliin numero 3, josta lennän British Airwaysilla Lontoon Heathrow'lle. Heathrow'lla minulla on reilun parin tunnun odotus, jonka jälkeen matkani jatkuu toisella British Airwaysin koneella Mauritiukselle, jossa olen perillä aikaisin maanantaiaamuna. Veikkaisin, että Mauritius on sen verran kiva paikka, että siellä voisi viettää vaikka pidemmänkin loman, mutta minun piipahdukseni saarella jää valitettavaksi vaivaisen kahden tunnin mittaiseksi, koska jatkan Mauritiukselta vielä matkaa Air Australin lyhyellä lennolla Saint-Denisiin Reunionin saarelle. Perillä Reunionilla minun pitäisi olla kymmeneltä maanantaiaamuna eli sopivasti kaksi tuntia ennen nelinpelin sign-inin umpeutumista. Olimme tämän Sheffieldin kisan refereen kanssa tänään yhdessä yhteydessä Reunionin kisan refereehen Carl Baldwiniin, joka lupasi lisätä minut nelinpeliparin etsintälistalle ja yrittää järjestää minulle keskiviikkoaloituksen.

Nyt minun on kuitenkin varmaan parasta siirtyä unten maille, sillä seuraava yö lentokoneessa saattaa jäädä hieman vajaaksi. Palaan asiaan maanantaina eteläiseltä pallonpuoliskolta, siihen asti nautin kisavoitosta täysin rinnoin! Kiitokset kaikille onnitteluista!