Bonjour ja terveisiä Réunionilta, Ranskalle kuuluvalta saarelta Madagascarin itäpuolelta! Tämä saari on Euroopan Unionin kaukaisin kolkka ja rahana käytetään euroa, joten ihan vieraalta ei onneksi kaikki kuitenkaan tunnu. Saavuin tänne perille tänään aamulla kymmeneltä 20 tunnin matkustamisen jälkeen aika väsyneenä, mutta täysin valmiina uusiin koitoksiin. Fiilis on viime viikon kisan jälkeen korkealla ja puitteissa ei juurikaan ole valittamista.

Lensin siis eilen British Airwaysilla Manchesteristä Lontoon kautta Mauritiukselle, jossa minun piti hakea matkalaukkuni hihnalta ja chekata se uudestaan sisään viimeiselle lennolle Reunion pääkaupunkiin Saint Denisiin. Minulla meni kuitenkin Mauritiuksen passintarkastuksessa kaksikin asiaa aika täpärälle, mutta pääsin onneksi jatkamaan matkaa normaalisti. Ensiksi maahantulohenkilö vaati saada nähdä kopion lentolipustani Reunionille, mikä minulla sattui ihan tuurilla olemaan tietokoneellani sellaisessa muodossa, etten tarvinnut internet-yhteyttä tiedoston avaamiseen. Näytin sitten tietokoneeltani e-lipun kuitin, joka kelpasi todisteeksi siitä, etten aio jäädä Mauritiukselle asustelemaan. Toisekseen Mauritiuksen, kuten aika monen muunkin valtion, viranomaiset vaativat passin olevan vähintään puoli vuotta eteenpäin voimassa. No, minun passini menee vanhaksi sopivasti pari päivää yli kuuden kuukauden päästä eli 31.7., mutta passintarkastaja totesi silti aiheelliseksi pitää pienen puhuttelun, että kannattaa alkaa mahdollisimman pian jo hakea uutta passia, ettei seuraavallakaan kerralla tule mitään ongelmia. :) Mitään varsinaista vaaraa maahantulon epäämisestä ei siis kuitenkaan ollut, joten pääsin jatkamaan matkaani Reunionille.

Samalla koneella Reunionille kisoihin tuli myös itävaltalainen Philipp Oswald, jonka kanssa sain koneessa sovituksi kahdet treenit tälle päivälle. Menimme suoraan lentokentältä pitkän matkustamisen ja huonosti nukutun yön jälkeen klubille ja treenaamaan, ja oloni tuntui kyllä sellaiselta, etten olisi kuukauteen urheillut ollenkaan, saati lyönyt tennispalloa. Pikkuhiljaa tuntuma alkoi kuitenkin löytyä, ja käytimmekin aamutreenit joka tapauksessa vain lyöntien läpi lyömiseen ja jätimme pisteiden pelaamisen illaksi.

Aamutreenien jälkeen tulin käymään kisakuljetuksella hotellilla, joka sijaitsee noin vartin ajomatkan päästä klubilta pääkaupunkiin Saint-Denisiin päin. Mercury-ketjuun kuuluva hotelli sijaitsee vuoren rinteellä hienolla näköalapaikalla, josta avautuu näkymä pääkaupungin yli merelle. Toisessa suunnassa, johon huoneeni näköala avautuu, näkyy vain vuoristoa, korkeimpana huippuna Piton des Neiges -tulivuori 3070 metrin korkuisena. Tässä kuvassa näkyy hotellin päärakennus uima-altaalta päin katsottuna.

Toiseen suuntaan katsottaessa näkymä on tämännäköinen. Takana siintää siis Intian valtameri.

Tässä on vielä yksi kuva uima-altaasta, joka tällaisessa yli 30 asteen helteessä näyttää aika houkuttelevalta!

Itse hotellihuoneet ovat myös erittäin viihtyisiä, koska ainakin minusta ne muistuttavat enemmän huoneistoja kuin huoneita. Huoneiston sisäänkäynnin jälkeen edessä on suuri olohuone, jossa on työpöytä ja oleskelutilaa tähän malliin. Ja tässä kuvassa näkyy siis vain noin puolet tuosta isosta ololeskelutilasta.

Olohuoneesta lähtee toiseen suuntaan käytävä, jonka varrella on vaatekaappeja ja suuri kylpyhuone sekä päädyssä erillinen makuuhuone. Sänky on tässäkin hotellissa yksin nukkuvalle vähintään riittävän kokoinen. :)

Mutta palataanpas takaisin aiheeseen. Söin hotellilla lounaaksi spagetti bolognesen, minkä jälkeen lepäsin hieman ja suuntasin puoli viideltä takaisin klubille. Treenasimme Oswaldin kanssa päivän toiset treenit hieman paremmalla intensiteetillä ja pelasimme myös jonkin verran pisteitä. Gamet olivat treeniajan loppuessa 5-4 minulle yhdellä breikillä. :) Treenien jälkeen tulin piakkoin takaisin hotellille, jossa olen nyt ottanut levon kannalta viimeiset pari tuntia. Söin päivän toisen pastan, tällä kertaa lohikastikkeella, ja pesin sen jälkeen pyykkiä.

Ajattelin jaotella kisapaikan ja -hotellin esittelyä niin, että laitan vasta huomenna esille kuvia klubista ja selitän samalla perushöpinät kentistä ja oheistiloista. Näin viikon kaikki kuvat eivät tule yhteen postaukseen ja ehdin tänään vielä nukkumaankin. :)

Kaksinpelissä ensimmäisen kierroksen vastustajakseni lottoarvonnassa tuli kanadalainen Pierre-Ludovic Duclos, mutta ottelumme on vasta keskiviikon ohjelmassa, joten palaan siihen tarkemmin huomenna. Nelinpeliä pelaan ranskalaisen Mathieu Rodriguesin kanssa, vaikka häntä ei hyvällä tahdollakaan voi kutsua kovin hyväksi nelinpelaajaksi. Pääsin kisapaikalle vasta tuntia ennen nelinpelin sign-inin loppumista, enkä ollut saanut etukäteen sovittua itselleni paria, joten soitin lauantaina refereen laittamaan nimeni parinetsintälistalle, josta Rodrigues oli nimeni bongannut. Hän on kuitenkin mukava mies ja osaahan hän toki tennistä pelata vaikka kuinka, joten pelaan hänen kanssaan kyllä mielelläni. Arpa heitti nelinpelissä ensimmäisen kierroksen vastustajiksemme paikallisen villikorttiparin De Fondaumiere/Dubau, ja tuo ottelu pelataan jo huomenna.

Nyt silmäni alkavat pitkän matkustuksen jäljiltä painua kuitenkin kiinni, joten lienee aika laittaa kone kiinni ja siirtyä peiton alle lepäilemään. Palaan huomenna taas asiaan!