tiistai 12. lokakuuta 2010

Jes, oloni oli tänään sen verran hyvä, että lähdimme Ollin kanssa aamulla kentille ja pystyin treenaamaan reilun tunnin kevyesti ilman mitään ongelmia. Kurkkuni on edelleen vähän kipeä ja ääneni kateissa, mutta muuten tunnen olevani täysin kunnossa. Jalat liikkuivat mukavasti ja kroppa tuntui jopa täysin normaalilta, mikä oli minulle hyvin positiivinen yllätys neljän päivän kipeänä makoilun jälkeen. Löimme kaikki lyönnit läpi krossit mukaan lukien, ja ainoa normaalista poikkeava asia kentällä oli se, että minun täytyi juoda kulaus vettä parin minuutin välein, jottei kurkku kuivunut liikaa. Fiilis nousi eksponentaalisesti, ja odotan huomista aivan uudella innolla.

Lähdimme klubille siis hieman ennen yhtätoista hyvien yöunien jälkeen. Jostain syystä kentille ei ole kuljetusta, vaan noin viiden kilometrin matka pitää kulkea paikallisbussilla. Mutta eihän siinä toki mitään vikaa ole, kun Japanissa julkiset liikennevälineet toimivat oikein hyvin. Täällä bussimatkan maksaminen toimii hieman eri lailla kuin Suomessa; bussiin noustaan aina takaovesta ja poistutaan etuovesta, ja maksaminen tapahtuu kuljettajalle matkan päätteeksi. Lipun hinta riippuu matkan pituudesta, mitä varten bussiin noustessa otetaan automaatista lipuke, jossa lukee miltä pysäkiltä on noussut kyytiin, ja jota näyttämällä kuljettaja tietää paljonko kyseisen henkilön pitää maksaa. Saattaa kuulostaa monimutkaiselta, mutta todellisuudessa homma toimii todella kätevästi. Tässä kuva bussin sisältä.


Klubilla on kymmenen ulkokenttää ja neljä sisäkenttää. Hallin yhteydessä on hienot sisätilat pukkareineen ja kuntosaleineen, mutta alakerta on lähes kokonaan varattu klubin jäsenten käyttöön. Ulkokenttien alusta ei ole missään nimessä kovin hidas, muttei toisaalta kyllä kovin nopeakaan. Pomppukin on aika keskimääräisen korkea, joten hyvin peruskentillä pelataan. Pelipallot ovat Srixon-merkkiset, mikä on ainakin minulle uusi tuttavuus. Tässä ensimmäisessä kuvassa näkyy kentät 1 ja 2 sekä sisähalli. Pelaajina kentällä on muuten etualalla Hiroki Moriya ja toisella puolella Huang Liang-Chi.


Samasta paikasta toiseen suuntaan (ja vastavaloon) kuvattaessa näkyy kentät 3-6.


Treenin jälkeen vein mailan sisälle jännitykseen, ja tsekkasin huomisen ohjelman. Siinä Ollin kanssa kävellessämme katseemme kiinnittyi kuitenkin sisällä treenanneeseen maailmanlistan ykköseen Shingo Kuniedaan. Tietojeni mukaan hänen edellinen tappionsa kaksinpelissä on vuodelta 2008, joten aika ylivoimaisesta pelaajasta on kysymys. Lajina on siis tietenkin pyörätuolitennis. Kunieda löi palloa todella tyylikkäästi ja oikeasti aika kovaa. Myös hänen "liikkumisensa" oli ihan omaa luokkaansa, mitä olen pyörätuolipelaajilla nähnyt. Hän löi palloa lähes aina yhdestä pompusta ja otti sitä myös usein noususta ja tuli verkolle. Hänen pelinsä oli kaiken kaikkiaan lähes uskomattoman hyvän näköistä.

Treenien jälkeen söin lounaaksi nuudelia ja lepäsin iltapäivän. Katselin parin edellisen päivän tapaan koneelta englantilaista Top Gear -auto-ohjelmaa, joka saa minut aina nauramaan. Illalla kävimme Ollin kanssa syömässä samassa paikassa kuin toissapäivänä. Otin tällä kertaa kanaa alkupalaksi ja simpukkapastan pääruoaksi, nam!


Kisat alkavat siis osaltani huomenna ja pelaan ensiksi aamulla kaksinpelin kello 10 japanilaista nuorta Hiroyasu Eharaa vastaan. Minulla ei ole hänestä juurikaan ennakkotietoja, joten lähden pelaamaan omaa peliäni ja yritän keskittyä varsinkin syöttööni. Iltapäivällä palaan sitten vielä nelinpeliä kello kahdelta. Toivottavasti oloni on huomenna jälleen hieman parempi kuin tänään, ja olen täydessä iskussa ja valmiina taistelemaan.

maanantai 11. lokakuuta 2010

Aika huvittavaa, että voisin kirjoittaa tämän päivän postaukseni lähes täysin samoin sanoin kuin eilisen. Siihen se huvittavuus sitten jääkin. Kurkkuni on edelleen todella kipeä enkä vielä tänäänkään uskaltanut lähteä kentille kokeilemaan. Olli sai kuitenkin onneksi järjestettyä minulle keskiviikkoaloituksen, joten jos huomenna pääsisin kevyesti hakemaan tuntumaa, voi tästä viikosta vielä tulla jotain. Kaksinpelissä vastaani tulee japanilainen karsija Hiroyasu Ehara ja nelinpelissä kohtaamme japanilaisparini Bumpei Saton kanssa parin Fujii/Siriluethaiwattana.

Yritän siis edelleen parannella itseäni kaikin keinoin ja toivottavasti pystyisin keskiviikkona pelaamaan.

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Tästä päivästä ei tullut ihan sellainen kuin olin etukäteen toivonut. Sain nukuttua viime yönä tosi hyvin lähes kaksitoista tuntia, mutta kurkkuni oli aamulla herätessäni aika kipeä. Kuumetta minulla ei ole ollut missään vaiheessa tänään, mutta päätimme silti Ollin kanssa, että lepään vain rauhassa tämän päivän ja yritän parantua kunnolla. Poistuin loppujen lopuksi huoneestani vain kerran illalla syömään, muuten vain makoilin peiton alla. Kävimme Ollin kanssa syömässä viereisen ostoskeskuksen kymmenennen kerroksen länsimaisessa ravintolassa, jossa annokseni näytti tältä.


Tältä päivältä kerrottavani on siis aika lailla tässä, mutta toivottavasti huomenna oloni olisi sellainen, että uskaltaisin lähteä kevyesti pallottelemaan. Nyt yritän taas saada alle hyvät yöunet.

lauantai 9. lokakuuta 2010

Konnichiwa! Saavuimme Ollin kanssa tänään iltapäivällä Japaniin, jossa seuraavat kaksi kisaani siis ovat. Lähdimme matkaan eilen Finnairin puolenpäivän lennolla Pariisiin, jossa odottelimme vajaat viisi tuntia ennen kuin jatkoimme Japan Airlinesin lennolla Tokioon Naritan kentälle. Naritasta otimme vielä pari tuntia kestäneen bussin tänne Kashiwaan, joten matka-ajaksi tuli kaiken kaikkiaan hieman yli vuorokausi. Tunsin oloni perjantaiaamuna hieman tukkoiseksi, ja matkan aikana nenäni vuosi ja kurkkuni oli hieman kipeä, mutta kuumetta minulla ei onneksi ole ollut. Toivottavasti hyvät yöunet ensi yönä karkottavat kaikki oireet ja pääsen huomenna kevyesti hakemaan tuntumaa uusiin olosuhteisiin. Pääsarja alkaa onneksi vasta tiistaina, joten tässä on pari päivää vielä hyvin aikaa tervehtyä täysin. 

Emme vielä tänään menneet katsomaan kenttiä pääasiassa sen vuoksi, että taivaalta on tullut koko päivän vettä kaatamalla. Hotellimme on ihan Kashiwan keskustassa, ja lähettyviltä löytyy hyvin kauppoja ja ravintoloita. Hotellissa ei kuitenkaan ollut meille huonetta, jossa olisi ollut kaksi sänkyä, joten nukumme Ollin kanssa tällä kertaa omissa pikkuruisissa yhden hengen huoneissamme. Tässä on kuva huoneestani.





Tämän viikon harjoitukset kotona menivät aika mukavasti. Treenasin pääasiassa Micke ja Henri Kontisen kanssa Talissa, ja treenasimme monipuolisesti hyökkäyspeliä, syöttöä ja pisteitä. Jalkani olivat tiistaina aika jumissa, mutta keskiviikkona ja torstaina löysin liikkumiseeni oikeanlaisen terävyyden ja keveyden. Vedimme fysiikkavalmlentajani Erikin kanssa keskiviikkona hyvän terävyys- ja nopeustreenin, mikä varmasti auttoi asiaa.  

Huomenna oloni on siis toivottavasti hyvä, jotta pääsemme Ollin kanssa hieman treenaamaan. Nyt pistän pään tyynyyn, ja yritän totutella Japanin nukkumisrytmiin. 

maanantai 4. lokakuuta 2010

Mukavaa olla Suomessa taas vaihteeksi. Pääsin eilen aika kivuttomasti Helsinkiin Finnairin suoralla lennolla Pekingistä ja teen tänään vain huoltavan harjoituksen, jotta kroppani saa hieman lepoa. Huomenna tarkoituksenani on vetää kaksi tennistä, keskiviikkona yksi tennis ja yksi fysiikka ja torstaina taas kaksi tennistä. Lähdemme Ollin kanssa kohti Tokiota perjantaina puolenpäivän aikaan. Toivottavasti saan nyt vedettyä hyvät pari päivää treeniä, jotta pelini on taas hyvässä iskussa Japanissa.

Olin saanut Kiinan matkan aikana joitakin kommentteja, joihin en valitettavasti ollut pystynyt vastaamaan ennen kuin nyt, koska en tosiaan pääse Kiinassa edes katsomaan omaa blogiani sensuurin takia. Yritin nyt kuitenkin parhaani mukaan vastata saamiini kysymyksiini. Vastaan kommentteihin aina saamani kommentin perään, joten vastaukseni eivät näy suoraan etusivulla, vaan halutessasi katsoa kommentteja ja vastauksiani niihin, klikkaa postauksen alareunassa olevaa ilmoitusta, "2 kommenttia". Minulle saa mielellään jatkossakin lähettää kommentteja, ja yritän aina parhaani mukaan vastata niihin!

lauantai 2. lokakuuta 2010

Heliövaara – Schuettler 3-6, 6-7(2)


Voihan hemmetti. Pelasin tänään erittäin hyvän ottelun, mutta se ei valitettavasti riittänyt voittoon asti. En saanut murrettua vastustajaani seitsemästä breikkipallosta huolimatta, mutta toisaalta syötin sen verran hyvin, ettei hänkään murtanut minut kuin kerran. Molemmissa erissä minulle tuli pieni muutaman pisteen notkahdus, joka ratkaisi ottelun.

Aloitin matsin todella terävästi; osumani palloon oli koko ajan ihan keskellä mailaa ja lyönneissäni oli mukavasti painoa. Sain heti ensimmäisessä gamessa kolme breikkipalloa, joista varsinkin toinen jäi kaivelemaan. Ehdin jo melkein nuolaista lyötyäni hyvän stopparin, johon Schuettler vastasi krossivastastopparilla, jonka luin oikein ja pääsin sijoittamaan matalasta pallosta rystyni tyhjään kenttään pitkin linjaa. Pallo osui kuitenkin verkkonauhaan ja tippui juuri ja juuri omalle puolelleni ja lopulta Schuettler sai pidettyä syöttövuoronsa hyvien syöttöjen avustamana. Seuraavat gamet edettiin ilman murtopalloja aina 3-3 –tilanteeseen asti, jolloin sain jälleen yhteensä kolme breikkipalloa. Kaikissa niistä pelattiin pitkä piste, jossa olin painostavassa asemassa ja hieman niskan päällä. Schuettler puolusti nuo pisteet hyvin, ja myönnettäköön nyt se, että pienen kipsin vaikutuksen alaisena tein lopulta kaikissa kolmessa pisteessä rystyvirheen. 3-4 –tilanteessa keskittymiseni hieman herpaantui ja tein gameen kolme helppoa virhettä. Siihen ei tosiaankaan ollut varaa, vaan Schuettler mursi ja vei ensimmäisen erän pidon jälkeen 6-3.

Toisessa erässä Schuettlerillä oli heti ensimmäisessä syöttövuorossani breikkipallo, jonka kuitenkin selvitin. Tästä eteenpäin erä eteni aika pitkälti hyvätasoisena pelinä molempien lisäksi syöttäessä hyvin. 5-4 –tilanteessa ohitin 30-30 –tilanteessa Schuettlerin verkolla jyrkällä rystykrossilla ja sain itselleni erän ensimmäisen (ja ainoan) murtopalloni, joka oli samalla siis eräpallo. Siihen Schuettler kuitenkin syötti ässän, joten erävoittoni ei käytännössä ollut kovin lähellä. Pelastin seuraavassa gamessa 5-5 –tilanteessa yhden breikkipallon ja sain vietyä pitkän gamen lopulta erikoisen tuomion jälkeen. Syötin kovan ykkösen, jonka Schuettler palautti rystyltään lähes yhtä kovana takaisin. Luulin, että pallo menisi reilusti pitkäksi, joten tuuletin ”come on” –huudolla. Pallo putosi kuitenkin keskelle takarajaa, ja olin jo pyytämässä tuuletustani anteeksi, kun linjatuomari tuomitsikin pallon pitkäksi ja päätuomari oli samaa mieltä. Tämä tuomio oli jotakuinkin ottelun ainoa virhetuomio tuomarityöskentelyn ollessa muuten aikalailla täydellistä. Schuettler piti syöttönsä 6-5 –tilanteessa helposti, joten edettiin tie breakiin.

Schuettler vaihtoi hieman taktiikkaa tie breakissa ja nousi verkolle heti ensimmäisessä kolmessa pisteessä. Hänen volleynsa olivat jopa ihailtavia, ja tilanteeksi tuli nopeasti 0-3. Pidin siihen kohtaan yhden syöttöpisteeni, mutta kämmeneni karkasi leveäksi seuraavassa. Schuettler teki kuitenkin kämmenvirheen 1-4 –tilanteessa, ja pääsin vielä mukaan taisteluun. 2-4 –tilanteessa arvasin oikein Schuettlerin hyökkäyslyönnin suunnan ja pääsin ohittamaan kämmenelläni pitkin linjaa, mutta ohitukseni meni aavistuksen pitkäksi. 2-5 –tilanteessa Schuettlerin ohitus oli minulle liian paha hyökättyäni verkolle ja 2-6 –tilanteessa hyvästä syötöstäni Schuettler nosti korkean lobbin takakentälle, jonka smashasin pompusta verkkoon. Minulta tuli tie breakiin muutama huolimaton piste ja Schuettler pelasi toisen mokoman hyvin, joten numerot olivat aika selkeät 2-7. Olisin tarvinnut jokusen voittolyönnin ja pari hyvää ohitusta, jos olisin halunnut voittaa tie breakin.

Kokonaisuutena päivän ottelu oli mielestäni kuitenkin hyvin positiivinen osoitus siitä, millä tasolla pystyn hyvänä päivänä pelaamaan. Syöttöpelini oli tänään erinomaista, ja vaikka ässiä ei tullutkaan kuin neljä, sain todella paljon suoria syöttöpisteitä, joihin Schuettler sai vain pikkaisen mailan tai pokan väliin. Ykkössyöttöni prosentti oli tänään 72, mikä on aika kova lukema, kun ottaa huomioon, miten kovaa ja hyökkäävästi syötin. En muista ikinä syöttäneeni noin hyvällä prosentilla(ainakaan tilastoiduissa otteluissa), enkä tosiaankaan varonut tänään syöttöni vauhtia. Syötin ykkösruutuun keskelle ja kakkosruutuun ulos koko ajan ihan täysillä. Myös kakkossyöttöni oli tänään tehokas kickin pompatessa mukavasti, ja sain myös monta pistettä yllättämällä kovalla kakkosella suoraan Schuettleriä päin.

Takakentältä pelini oli aika hyvin kuosissa, ja pääsin mukavalla prosentilla hallitsemaan pisteitä. Löin rystyäni reilusti niin krossina kuin linjana ja kämmeneltäni vaihtelin hyvin tempoa ja kierrettä. Pelasin todella monta erinomaista hyökkäyspistettä ja jos vastassani ei olisi ollut niin hyvä liikkuja kuin Schuettler, winnereitä olisi tullut vielä paljon enemmän. Toisaalta pelasin myös fiksusti antaen välillä Schuettlerinkin tehdä aloitteita ja pakottaen hänet ratkaisemaan pisteitä. Sain hänen kämmenensä ajoittain mukavasti rakoilemaan yliyrittämisestä ja voitin myös ihan ok määrään puolustuspisteitä. Palautuspelini toimi myös ihan ok; tein todella vähän palautusvirheitä, mutta olisin toisaalta voinut välillä saada palautettua hieman paremmalla pituudella. Kakkossyötön palautuksesta uskalsin painaa hyvin päälle ja sain niistä muutamia suoria läpilyöntejäkin.

Kokonaisuudessaan olen siis peliini hyvin tyytyväinen, vaikka voittoa ei tänään tullutkaan. Tällaiset matsit antavat rutkasti kokemusta tulevaisuutta varten ja näistä pitää pystyä oppimaan paljon. Tämä oli elämäni ensimmäinen ottelu top-100 pelaajaa vastaan, ja selvisin siitä mielestäni ihan kunniakkaasti. Seuraava kerta niin näin loisteliaasti järjestetyssä kisassa kuin huippupelaajaa vastaan pelatessani tulee varmasti olemaan helpompi. Juttelin Schuettlerin valmentajan kanssa matsin jälkeen vielä pukkarissa ja hän kehui syöttöäni ja juoksunopeuttani, mikä oli mukava kuulla huippuvalmentajalta. Ainoa mitä hän ihmetteli oli se, että kun lähes aina hyvillä syöttäjillä on hyvä kämmen, miksi minulla rysty on se parempi puoli? Siinä riittää minulle miettimistä vähäksi aikaa, ja varmasti kämmen on yksi tärkein osa-alue, mitä minun tulee jatkossa pelissäni kehittää.

Kisapaikka oli täsmälleen sama kuin Pekingin challengerissä elokuun alussa, joten en ottanut siitä tällä kertaa kuvia. Voisin kuitenkin laittaa tähän vielä pari kuvaa eiliseltä. Pelasimme eilen duppelin finaalin klubin keskuskentällä, jonka katto on avattavaa mallia. Tässä tuosta kentästä yksi kuva, jossa kattoa ollaan juuri liikuttamassa kiinni.



Tulin matsin jälkeen siis eilen myöhään illalla tänne Pekingiin Shangri-La hotelliin, joka on ehdottomasti hienoin hotelli, jossa olen ikinä ollut. Sisäänkäynti ja aulan tilat ovat hulppeat, ja palvelu on jostain ihan muusta kuin tästä maailmasta. Aamupalallakin oli niin paljon erilaisia ruokia ja mehuja, että ihan alkoi pyörryttää. Tässä kuitenkin kuva huoneestani, jonka sänky on leveämpi kuin pitkä eli toisin sanoen aivan valtava.



Valitettavasti en kuitenkaan ehdi nauttia tästä huippupelaajien luksuselämästä kovin pitkään, vaan lennän jo huomenna aamulla kotiin. Kotona otan varmaan päivän tai kaksi huilin merkeissä ennen kuin alan taas treenaamaan kovaa Japanin reissua varten. Tämä Kiinan reissu meni kokonaisuudessaan ihan kohtuullisesti, ja vaikka olenkin ensimmäisen viikon finaalipaikkaan oikein tyytyväinen, olisin toisella viikolla odottanut luonnollisesti hieman parempaa menestystä. Nelinpelitkin menivät ihan kohtuullisesti yhden finaalipaikan muodossa. Tämä Pekingin kisaan mukaanpääsy oli mukava bonus tämän reissun loppuun, ja varmasti kokemuksena mieleenpainuva ja arvokas. Tästä on hyvä jatkaa tuleviin kisoihin sopivan nälkäisenä tavoittelemaan rankingin nostoa kolmensadan joukkoon ja siitä ylöspäin.

perjantai 1. lokakuuta 2010

Heliövaara/Statham – Gong/Li 6-7(3), 6-7(6)

Pahoittelen jo etukäteen, mutta en oikein nyt ehdi kirjoittaa normaalimittaista blogia, kun kello on jo sen verran paljon ja olen koko päivän ollut aika kiireinen. Hävisimme siis erittäin korkeatasoisen duppelifinaalin tiukasti kahdessa tie breakissa. Meillä oli varsinkin ensimmäisessä erässä omat mahdollisuutemme, mutta tällä kertaa ottelu kääntyi vastustajille.

Pian matsin jälkeen näin hotellilla netistä, että olin ensimmäisellä varasijalla Pekingin ATP-karsinnoissa, joten pakkasin kamat ja lähdin Hongqaion lentokentälle. Ostin siellä lipun seuraavaan Pekingin koneeseen ja pääsin matkaan 20.10 lähteneellä lennolla. Soitin ennen lentoa Pekingin kisajärjestäjille ja he lupasivat hoitaa minulle lentokenttäkuljetuksen ja hotellin. ATP-kisoissa tuntuu nämä oheispalvelut olevan pikkuisen eri tasolla kuin futureissa, joten lentokentällä minua oli vastassa kisan henkilökuntaa, joka ohjasi minut mustaan S-sarjan Mersuun, joka vei minut Pekingin Shangri-La hotelliin. Tämä hotelli on ”by far” hienoin hotelli missä olen ikinä ollut ja mikä parasta, tässä kisassa karsinnassakin on hospitality, joten siitä ei tarvitse maksaa mitään.

Sain tietää perille päästyäni, että pääsin viimeisenä sisään karsintoihin, joten pelaan huomenna ensimmäisellä kierroksella saksalaista Rainer Shuttleria vastaan. Aion nauttia huomisesta ottelusta täysin siemauksin ja pelata ennakkoluulottomasti omaa peliäni. En malta odottaa, että pääsen kentille näyttämään taitoni. Sitä ennen aion kuitenkin nauttia täysillä myös luksushotellistani ja ison kisan tunnelmasta!

Jep, voitimme tänään duppelin semin hyvän taistelun jälkeen ja pääsemme huomenna pelaamaan kisavoitosta. Palautuksemme eivät olleet ihan parhaimmillaan, mutta muuten pelasimme oikein hyvin. Ensimmäisessä erässä mursimme vastustajat kahdesti ja veimme sen vaikeuksitta aika nopeasti. Toisessa erässä hävisimme parini syötön alussa, mutta onnistuimme murtamaan takaisin 3-5 –tilanteessa. Seuraavassa gamessa minun syöttäessäni löin pari huonoa volleyta, minkä seurauksena jouduimme 15- 40 tappiolle. Seivasimme kaksi eräpalloa, mutta kolmannessa Lee kuitenkin onnistui kämmenohituksessaan ja ratkaisu siirtyi kolmannen erän match tie breakiin.

Heti kolmannen erän ensimmäisessä pisteessä Lee syötti tuplan, minkä jälkeen edettiin ilman minibreikkejä peräti 13 pistettä peräkkäin. 8-6 –tilanteessa hävisimme pisteen syötössäni, mutta korjasin asian seuraavassa pisteessä lyömällä onnistuneen rystyohituksen aivan takakulmaan. 9-7 –tilanteessa ehdimme jo tuulettaa matsin voittoa, mutta linjatuomari tuomitsi todella myöhäisellä tuomiolla parini ohituksen leveäksi. Toisessa matsipallossamme Lee ei kuitenkaan onnistunut palauttamaan Stathamin syöttöä ja pääsimme vihdoin juhlimaan voittoa puolentoista tunnin pelin jälkeen. Huomenna saamme vastaamme finaalissa kovan kiinalaisparin Gong/Li, jotka ovat viime kuukausien aikana voittaneet jopa kolme challengerin nelinpeliä. He pelaavat hyvää duppelia, mutta jos pystymme syöttämään ja palauttamaan hyvin, on meilläkin varmasti mahdollisuus taistella tosissamme voitosta.

Heräsin tänään aikaisin lyömään parini kanssa kahdeksaksi, minkä jälkeen tulin takaisin hotellille syömään aamupalan. Vastustajamme Leen kaksinpeli kesti lähes kolme ja puoli tuntia, joten pääsimme aloittamaan duppelimme vasta kahdelta, mikä tarkoitti, että ehdin syödä myös lounaan ennen peliä. Äitini tuli tänne Shanghaihin siis eilen lomalle, joten päätimme matsin jälkeen lähteä hieman tutustumaan kaupungin keskustaan. Kirjoitin nyt hieman tällaisen turistikertomuksen, mutta toivottavasti pidätte siitä! J

Tämän vuoden huhtikuussa valmistuneen metrolinjan 10 asema on vain muutaman sadan metrin päässä hotellistamme, joten päätimme matkustaa metrolla keskustaan. Matka maksoi vain n. 40 senttiä, ja metro oli todella moderni ja viihtyisä. Lipunostokin kävi näppärästi tällaisesta automaatista ihan englannin kielellä.



Laukkujen läpivalaisun jälkeen siirryimme porteista laiturille, jossa ihmisten ja metron välissä oli lasiovet. Tässä kuvassa näkyy myös metro, jolla kuljimme.



Matka Nanjing roadin asemalle keskustaan kesti noin 20 minuuttia, vaikka kartalla matka ei näyttänyt juuri miltään. Shanghain metroverkko on aika vaikuttavan kokoinen siihen nähden, että ensimmäinen linja avattiin vasta vuonna 1995. Nyt linjoja on 12 ja rataverkkoa 420 kilometriä, mikä tekee siitä maailman pisimmän yhden kaupungin metroverkon. Ja kymmenen vuoden päästä suunnitelmissa on, että linjoja on 22 ja rataverkon pituus 877 kilometriä. Täällä ilmeisesti tehdään uuden metroradan rakentamispäätös ja rakennustyöt hieman nopeammin kuin vaikka Suomessa Espoon länsimetroa tehdessä.

Nousimme metrosta ylös kävelykadulle, jota reunustivat kalliit länsimaiset kaupat. Kuvani on hieman tumma, mutta toivottavasti siitä saa jotain selvää.



Kävelimme hetken Nanjing roadilla ja sen ympäristössä, minkä jälkeen päätimme ottaa suunnaksi kaupungin halkaisevan Yangtze-joen sivujoen Huanpu-joen rannan, jolta avautuu upea näkymä Pudongin finanssialueelle. Tämä näkymä on varmasti tutuin näkymä Shanghain kaupungista, ja kävelyalueella, josta mekin kuvia otimme, lähes kaikilla oli kamerat mukana.





Kuvassa näkyvä piikin muotoinen rakennus on Oriental pearl tower, jolla on korkeutta 468 metriä ja taka-alalla kohoava pullonavaajan muotoinen rakennus on 492 metrinen maailman kolmanneksi korkein pilvenpiirtäjä Shanghai world financial center. Omalla puolella jokeamme rakennukset olivat hieman perinteisempiä viime vuosisadan rakennuksia tähän tyyliin.



Kävimme pienen kävelyn jälkeen syömässä läheisessä ravintolassa nuudelia, josta äitini otti myös yhden todisteen.




Ruokailun jälkeen ilta oli jo pimentynyt, joten otin Pudongin alueesta vielä toisen kuvan, tällä kertaa valaistuna. Mielestäni korkeat rakennukset ovat hienoimmillaan pimeällä kauniisti valaistuina.




Kävelimme vielä lopuksi takaisin päin metroasemalle vanhan kaupungin läpi. Vanhan kaupungin kapeat kadut ja kaupustelijoiden kojut loivat kyllä aika suuren kontrastin upouuden talousalueen kanssa. Tosin oli sinnekin eksynyt kansainvälisiä yrityksiä kuten tässä kuvassa näkyvä McDonald’s.




 Tulimme takaisin hotellille kahdeksan jälkeen, joten turistikierroksemme kesti mukavat neljä tuntia. Nyt väsyttää taas mukavasti, joten on hyvä aika siirtyä untenmaille, huomiseen!



keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Heliövaara – Perakit Siributwong 5-7, 1-6 Heliövaara/Statham – Gao/Gao 6-4, 6-3


Tämä päivä ei mennyt ihan odotuksieni mukaan, mutta onneksi duppeli kulki todella hyvin ja pelit jatkuvat edes jossain muodossa. Jalkani olivat jostain syystä todella väsyneet jo ennen otteluja, ihan kuin olisin pelannut aamulla pelin tai kaksi, vaikka olin vain lyönyt lyönnit läpi puoli tuntia.

Aloitin ottelun Siributwongia vastaan kuitenkin ihan hyvin ja sain kolmannessa gamessa breikin. Minulla oli kaksi breikkipalloa 5-2 –johtoon, mutta en onnistunut niistä kumpaakaan voittamaan ja lopulta kävi sitten vasta toisen kerran tänä vuonna niin, että hävisin syöttöni syöttäessäni erää kotiin 5-4 –tilanteessa. Syötin siihen kohtaan kaksi tuplaa ihan puskista ja sain vain yhden pisteen omassa syötössäni. Halusin kuitenkin paikata tilanteen heti seuraavassa gamessa, mutta en onnistunut taaskaan kahdessa murtopallossani. 5-6 –tilanteessa pelasin aika katastrofigamen ja hävisin syöttöni tekemällä neljä syötön jälkeisen lyönnin virhettä. Hävisin siis ensimmäisen erän vaikka hallitsin sitä ihan viimeisiä gameja lukuun ottamatta.

Toisessa erässä molemmat pitivät ensimmäiset syöttönsä ja minulla oli 1-1 –tilanteessa kaksi mahdollisuutta murtaa, mutta en tälläkään kertaa onnistunut. Siributwong paransi peliään toisessa erässä entisestään ja hän pelasi sen kokonaisuudessaan todella hyvin. Hän mursi minut 1-2 –tilanteessa ja uudestaan 1-4 –tilanteessa vaikka pistin kyllä kaiken peliin ja taistelin loppuun asti antamatta yhtään periksi. Täytyy antaa hänelle kyllä tunnustusta ennakkoluulottomasta pelaamisesta ja tiukoissa tilanteissa lähes poikkeuksetta onnistuneista ratkaisuista. Hän otti palloa aikaisin ja löi hyvällä pituudella eikä päästänyt minua hyökkäämään varsinkaan toisessa erässä juuri ollenkaan. Hän sai minut pelaamaan juuri niin kuin hän halusi minun pelaavan ja kun siihen vielä yhdistetään minun pikkaisen keskiarvoa heikompi syöttöpelini ja hänen todella hyvät palautuksensa, matsi saattoi mennä juuri näin. En palannut mitenkään hirveän huonosti ensimmäisen erän loppua lukuun ottamatta, Siributwongin pelityyli vain oli minulle hankala ja hän pelasi erinomaisen ottelun. Taistelin loppuun asti, mutta tällä kertaa kävi näin.

Nelinpelissä sain kuitenkin pyyhittyä tappion mielestäni, kun pelasimme parini Stathamin kanssa oikein mallikkaan ottelun. Hävisimme vain kerran oman syöttömme ihan ensimmäisen erän alussa, minkä jälkeen emme antaneet vastustajille edes yhtään breikkipalloa. Mursimme heidät kahdesti molemmissa erissä pelaten hyvää palautus- ja verkkopeliä. He voittivat viime viikon kisan duppelin, joten heidän voittamisensa näinkin vakuuttavasti oli meiltä ihan hyvä saavutus. Saamme huomenna semeissä vastaamme taiwanilaisen parin Huang/Lee. Uskon, että pelaamalla samalla tasolla kuin tänään, olemme huomisessakin ottelussa todella vahvoilla.

Matsien alku viivästyi taas tänään sateen takia parilla tunnilla, ja ensimmäiset ottelut aloitettiin vasta yhdeltä. Otin siis aamun rauhassa ennen kuin meni kentille kahdentoista jälkeen. Löin japanilaisen Bumpei Saton kanssa pallottelun ja sovimme pelaavamme Japanin ensimmäisessä futuressa duppelia. Sain parin myös toiselle viikolle, jolloin pelaan taiwanilaisen Chen Tin kanssa. Matsini alkoi kahdelta ja kesti puolitoista tuntia, minkä jälkeen tulin takaisin hotellille syömään välipalaa ennen duppelia. Pelasimme duppelin kokonaan valoissa, joten sen loppuessa kello oli jo päälle kahdeksan. Söin illalliseksi vähän nuudelia ja riisiä possun kanssa ennen nukkumaanmenoa. Huomenna vuorossa on taas aikainen herätys, kun duppelimme on jo toisena matsin yhdeksän jälkeen heti parini singelin jälkeen. Taidan siis mennä tästä nukkumaan.

tiistai 28. syyskuuta 2010

Heliövaara/Statham – Chen/Cho 7-6(1), 7-6(1)


Jep, voitimme duppelin avauskierroksen ottelussamme korealais-taiwanilaisen parin perussuorituksella kahdessa tie break –erässä. Vaihdoimme Chon kanssa yhdet breikit kummankin erän alussa, mutta muuten edettiin syötönpidoilla lähes ilman breikkipalloja. Yhteispelimme Stathamin kanssa toimi ihan hyvin, mutta voimme sitä varmasti vielä seuraavissa peleissä parantaa. Mielenkiintoinen seikka oli se, että Statham halusi pelata jokaisen pisteen hänen syöttövuoroissaan niin ykkös- kuin kakkossyötöllä niin kutsutulla I-formationilla eli niin, että verkkopelaaja lähtee keskeltä kenttää kyykystä ja valitsee ennalta sovitun puolensa vasta syötön jälkeen. Taktiikka toimi ihan mukavasti, ja vastustajillamme ei ollut Stathamin syötöissä yhtään breikkipalloa. Pelaamme toisella kierroksella huomenna viime viikon kisan voittanutta kiinalaisparia Gao/Gao paria vastaan.

Pelaan huomenna ennen nelinpeliä kuitenkin aamulla kaksinpelin ensimmäisen kierroksen otteluni thaimaalaista Kirati Siributwongia vastaan. Hän pääsi pääsarjaan karsintojen kautta, mutta viime viikolla hän oli suoraan pääsarjassa ja voitti kaksi ottelua, joten hän osaa kyllä pelata. Näin yhtä Siributwongin peliä viime viikolla, ja hänen rystynsä on mielestäni hänen parempi puolensa. Hän palauttaa todella hyvin ja lyö takakentältä aika suoria lyöntejä hyvällä pituudella, joten minun täytyy olla matsissa hereillä ja valppaana. Toivottavasti syöttöni toimii huomenna hyvin, jotta pääsisin pelaamaan paljon eteenpäin ja saisin sitä kautta tehtyä paljon pisteitä. Aion myös yrittää palauttaa aggressiivisesti ja saada sitä kautta painetta Siributwongin syöttövuoroihin. Matsimme alkaa huomenna toisena otteluna kentällä 4, jossa pelit alkavat kello yhdeksän.

Tänään nukuin yhdeksään ja otin aamupäivän rauhassa. Puolenpäivän aikaan vuorossa oli hotellin vaihto, joka sujui ongelmitta. Tämä uusi hotellini on hieman kulahtanut, mutta ihan viihtyisä. Hotelli on vain kolmekerroksinen, mutta rakennuksia on 11 kappaletta. Tässä on kuva uusimmasta hotellihuoneestani, joka on hieman pienempi kuin aikaisemmat hotellihuoneeni Kiinassa.



Söin lounaaksi nuudelia ja spagettia kioskilta ja illalliseksi riisiä ja possua hotellilla. Duppeli alkoi sateen takia hieman myöhässä puoli kuudelta, ja pelasimme ottelun lopun valoissa auringon laskettua. Tässä on pari kuvaa matsikentistä, joiden alusta on aika keskinopea. Kuvat on otettu avattavalla katolla varustetun suuren stadionkentän kolmoskerroksesta. Stadionilla ei kuitenkaan tämän kisan otteluja taideta pelata. Ensimmäisessä kuvassa on kentät 3 ja 4, ja toisessa näkyy taustalla kentät 1 ja 2.






Huomenna ohjelmassani on siis sekä kaksin- että nelinpeli. Menen tästä nyt nukkumaan, että jaksan huomenna taas herätä aikaisemmin.
Eilen oli vuorossa matkustuspäivä, joka tarkoittaa, että olen nyt siis erään YK:n listauksen mukaan maailman suurimassa kaupungissa, Shanghaissa. Lähdin matkaan aamulla puoli kahdeksalta, jolloin chekkasin ulos hotellista ja otin taksin Wulinmen Squarelle, josta bussini lähti. Hotellin henkilökunnan mukaan matkan piti kestää 15 minuuttia, mutta ilmeisesti kaikista pahimman ruuhka-ajan takia matka kesti 45 minuuttia ja myöhästyin bussistani. Onneksi seuraava bussi lähti kuitenkin jo 9.30, joten en joutunut odottamaan kuin reilun tunnin. Bussimatka Shanghain Hongqaion lentokentälle kesti kaksi ja puoli tuntia ja sisälsi passintarkastuksen(?) keskellä moottoritietä. En ihan ymmärtänyt mikä siihen oli syynä, mutta niin näytettiin tekevän kaikille autoille ja busseille, jotka olivat matkalla Shanghaihin, ei siis toiseen suuntaan kulkeneille.

Hongqaion lentokenttä sijaitsee viiden kilometrin päässä klubista, minkä vuoksi olin sinne menevän bussin valinnut. Hangzhoun ja Shanghain välillä kulkevat junat ovat kuulemma todella täysiä, ja asemalla voi helposti joutua odottamaan viisi tuntia vapaata paikkaa ennen kuin tilaa junasta löytyy, joten sekin puolsi bussimatkaa. Minulla ei kuitenkaan ollut hotellin nimeä tai osoitetta kiinaksi kirjoitettuna taksia varten, joten menin lentokentän turisti-infoon pyytämään apua. Siinä sitten en ollut taas uskoa korviani, kun nainen tarjosi kirjoittaessaan osoitetta taksikyytiä hotellille 250 yuanilla. En suostunut, vaan otin ”tavallisen” taksin, ja kappas vain, se maksoi 18 yuania (=2€). Täällä yritetään kyllä ihan härskisti vetää ulkomaalaisilta isoja summia välistä omaan taskuun. Ilmeisesti jotkut näihin ”tarjouksiin” kuitenkin lankeavat, kun niihin aika paljon täällä törmää.

Saavuin hotellille noin yhdeltä, ja siinä jonkin aikaa vastaanottohenkilökunnan kanssa juteltuani tulimme siihen tulokseen, että hotelli on ylibuukattu, ja varaustani ei enää ole. Minun oli tarkoitus tulla tänne jo eilen, mutta koska finaalin alku venyi iltapäiväksi, jäin vielä yhdeksi yöksi Hangzhouhun. Lähetin asiasta eilen sähköpostia tänne, mutta ilmeisesti he olivat tulkinneet sen niin, että en ole tulossa ollenkaan. Jatkoin matkaani klubille, jossa kilpailunjohtaja oli kuitenkin onneksi hyvin auttavainen, ja hänen onnistui varata minulle huone täksi yöksi lähellä olevasta toisesta hotellista. Loppujen lopuksi asiat siis selkisivät ihan hyvin, olen täällä Cypress Garden Hotellissa tämän yön ja vaihdan huomenna kisahotelliin nimeltä New Garden Hotel.

Pidin tämän päivän loppujen lopuksi ihan lepopäivänä, kun ulkona alkoi iltapäivällä vielä tihuttaa. Lepo tekee varmasti ihan hyvää viime viikon kisan jälkeen, jotta jaksan painaa tämän viikon loppuun asti. Huomenna ohjelmassa on vain duppeli, jossa parinani on Uuden-Seelannin Jose Statham. Olemme kakkossijoitettuja ja saamme ensimmäisellä kierroksella vastaamme korealais-taiwanilaisen parin Cho/Chen. Kaksinpelivastustajani ei tätä kirjoittaessa ole vielä tiedossa.

Voisin laittaa tähän loppuun vielä pari kuvaa. Unohdin eilen laittaa kuvan finaalin jälkeisistä tunnelmista, joten se tulee tässä.







Sitten voisin jatkaa sarjaani erikoisista kiinalaisista rakennuksista. Tämä sarja saa varmasti jatkoa jos toivottavasti pääsisin jonain päivänä käymään Shanghain keskustassa.






 
Ja laitetaan nyt lopuksi vielä kuva tämän yön hotellihuoneesta, kun olen näköjään tällaisen huonekuvaperinteenkin käynnistänyt.



sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Heliövaara – Bai Yan 2-6, 6-4, 3-6

Harmin paikka! Tappio tuli, mutta elämä ja pelit jatkuu. Kovasta taistelusta ja yrityksestä huolimatta Bai oli tänään minua parempi. Ulkona satoi koko päivän, joten pelasimme finaalin sisällä nopealla alustalla, joka suosi ehkä hieman vastustajaa. Juttelin hänen kanssaan matsin jälkeen, ja hän sanoi treenanneensa koko juniori-ikänsä todella nopealla kentällä, joten nopea kenttä ei ainakaan häntä haitannut. Olen minäkin tosin nuorempana pelannut paljon nopeilla alustoilla, joten ei matsia voi missään nimessä laittaa vain alustan ja olosuhteiden piikkiin.

Olin matsin alussa aika pahasti pihalla pompun kanssa ja tein paljon virheitä takakentältä. Pidimme molemmat ensimmäiset kaksi syöttövuoroamme, mutta kuudennessa gamessa Bai sai breikattua minut ottelun siihen mennessä seitsemännellä murtopallollaan. Hän jatkoi vakuuttavasti ja mursi minut uudestaan vielä 2-5 –tilanteessa, joten ensimmäinen erä oli paketissa aika nopeasti ilman suurempaa epäselvyyttä kumpi siinä oli parempi.

Toisessa erässä jatkettiin aika paljolti siitä mihin ensimmäisessä jäätiin. Bai mursi minut heti ensimmäisessä pelissä ja uudestaan kolmannessa, joten hän johti aika nopeasti toista erää 4-0. Siinä vaiheessa ajattelin, että tästä ei nyt taida tulla yhtään mitään ja Bain etupallossa löin rystyohituksen niin kovaa kuin käsistä lähti puoliksi hällä väliä –asenteella, mutta se pysyikin sisällä ja jotenkin sain kaivettua tuon gamen itselleni. Tiedän kokemuksesta, että ei tosiaan ole kivaa hävitä syöttöä tuossa tilanteessa kun syötönpito olisi aikalailla sinetöinyt ottelun, joten päätin antaa itselleni vielä yhden mahdollisuuden. Muutin pelini sellaiseksi, että tulin jokaisesta mahdollisesta paikasta verkolle, ja sain näin pistettyä Baille hieman enemmän painetta. Sain verkkopelini kulkemaan ajatuksen lailla, volleyni menivät jatkuvasti ihan viivalle tai sen tuntumaan ja luin Bain ohitukset lähes joka kerta oikein. Bain syöttö alkoi myös hieman rakoilla paineen alla, ja sain murrettua Bain lopulta kolme kertaa peräkkäin tulemalla kakkossyötönpalautuksesta heti verkolle ja ykkössyötöstäkin niin nopeasti kuin mahdollista. Onnistuin pitämään vielä syöttöni 5-4 –tilanteessa pitkän gamen päätteeksi ja voitin lopulta toisen erän kuudennella eräpallollani.

Jatkoin kolmannessa erässä siihen mihin toisessa jäin ja mursin Bain syötön heti alkuun. Harmittavasti Bai kuitenkin alkoi palauttaa syöttöäni paremmin kolmannessa erässä ja yllätysmomenttia verkolle nousemisessani ei enää ollut. Bai sai murrettua minut heti takaisin, minkä jälkeen molemmat pitivät omat syöttönsä. 2-3 –tilanteessa Bai pelasi ja varsinkin palautti syöttövuoroni todella hyvin ja hän onnistui murtamaan minut uudestaan. Molemmat pitivät sen jälkeen syöttönsä ja Bai vielä kerran 3-5 –tilanteessa kahden ässän avustamana. Bai pääsi juhlimaan voittoa kahden ja puolen tunnin pelin jälkeen, ja minun unohtumaton nousuni 2-6, 0-4 –tilanteesta voittoon asti ei tällä kertaa toteutunut.

Päivän ottelu oli jälleen osoitus siitä, miten erikoinen laji tennis on ja miten nopeasti tilanteet matsin sisällä voivat muuttua. Ensimmäisen erän 2-2 –tilanteesta Bai voitti kahdeksan peliä peräkkäin, minkä jälkeen puolestani minä voitin seitsemän peliä peräkkäin. Peruslyöntini ja syöttöni olivat tänään aika pahasti kateissa, mutta pystyin silti tekemään ottelusta lopulta tiukan ja taistelemaan voitosta. Kämmeneni ajoitus oli aika hukassa nopealla alustalla, ja päädyin lopulta aika paljon vain slaissaamaan ja sekoittamaan peliä kämmenpuoleltani. Syöttööni olen kuitenkin eniten pettynyt tämän päivän pelissä. Ykköseni prosentti oli liian alhainen enkä saanut sillä suoria pisteitä onnistuessanikaan tarpeeksi. Täytyy kuitenkin antaa tunnustusta myös vastustajalle, hän osasi lukea syöttöjeni suunnan oikein todella usein, ja hänellä oli ihailtava ajoitus palautuksensa osumassa. Rystypelini toimi ihan kohtuullisesti, mutta vähän enemmän olisin toivonut pystyväni lyömään painavia moukarirystyjä, joita nopealla kentällä olisi ollut vaikea palauttaa. Minulla oli kuitenkin myös rystyni kanssa pieniä ajoitusvaikeuksia ja myös rystyni osumat olivat välillä vähän epäpuhtaita. Verkkopelini oli kuitenkin tänään siis varmasti elämäni parasta. On ilahduttavaa huomata, että harjoituksissa tehty työ näkyi viimein matsissakin. Volleyni olivat tarkkoja ja painavia, enkä tehnyt niissä juuri yhtään virhettä. Toivon, että saan tulevaisuudessa kehitettyä volleypeliäni vieläkin paremmaksi ja saan siitä itselleni kunnon vahvuuden.

Tämä kisa oli nyt siis tässä, ja olen kyllä ihan tyytyväinen finaalipaikkaankin. Tietysti aina harmittaa hävitä finaali, mutta toisaalta olisihan se tappio voinut huonolla pelillä tulla aikaisemminkin. Lähden huomenna aamulla bussilla kohti Shanghaita, jossa seuraavan viikon kisa pelataan. Sovimme tapaavamme Bain kanssa ensi viikolla uudestaan finaalissa, jolloin pääsen toivottavasti antamaan revanssin ja kuittaamaan tämänpäiväisen tappioni. Äitini tulee myös Shanghaihin tiistaina aamulla, joten ensi viikkoa minun ei tarvitse olla yksin. Äitini on ollut kanssani kisamatkalla kolmesti aikaisemmin; kahdesti Japanissa ja kerran Hollannissa ja noissa kisoissa pelini ovat menneet ihan mukavasti, joten toivottavasti ensi viikolla sama meno jatkuu!

lauantai 25. syyskuuta 2010

Heliövaara – Xu Jun-Chao 7-6(3), 2-6, 6-1


Jes!! Kaksi ja puoli tuntia piti vääntää ennen kuin voitto lopulta irtosi kiinalaispelaajasta. Ottelu oli kolmas erä mukaan lukien todella tasainen ja tiukka, ja olen erittäin tyytyväinen omiin tasonnostoihini ratkaisevilla hetkillä. Tästä on hyvät asetelmat lähteä huomiseen finaaliin.

Minulla oli heti ensimmäisessä gamessa Xun syöttäessä yksi breikkipallo, jota en onnistunut käyttämään, minkä jälkeen edettiin tasaisesti syötönpidoilla eteenpäin. 3-4 –tilanteessa Xu onnistui kuitenkin murtamaan syöttöni minun parin virheen ja hänen kahden hyvän pisteen siivittämänä, mutta en kuitenkaan luovuttanut erää taistelematta ja onnistuin murtamaan heti seuraavassa gamessa takaisin kolmannella murtopallollani. Pidin 4-5 –tilanteessa syöttöni tiukan gamen jälkeen, vaikka Xulla oli siinä jopa yksi eräpallokin. Erän kaksi viimeistä gamea molemmat pitivät helposti, joten edettin tie breakiin. Sain tie breakiin hyvän alun ottamalla heti alkuun minibreakin enkä luopunut enää johdostani. Pidin omani siirtyen 3-0 johton ja sain viidennessä pisteessä vielä toisenkin minibreakin. 5-1 –tilanteessa Xu palautti kakkossyöttöni vastustamattomasti, mutta 5-3 –tilanteessa hän teki tuplan, jonka jälkeen syötin eräpalloon ässän. Hyvän tie breakin jälkeen erä tuli siis minulle Xun yhdestä eräpallosta huolimatta.

Toiseen erään lähdettäessä pyrin saamaan nopean murron alle ja saada siten henkisen otteen selvästi itselleni. Toisin kuitenkin kävi, ja 1-1 –tilanteessa pelasin huonon oman syötön ja annoin vastustajalle etulyöntiaseman. Xu alkoi toisessa erässä lyödä kämmeneltään kovempaa kuin ensimmäisessä erässä ja hän onnistui lyömään sieltä paljon winnereitä. En saanut toisessa erässä yhtään murtopalloa, ja 2-5 –tilanteessa Xu mursi minut vielä toistamiseen hieman pokalta haiskahtaneella (lue: onnistuneella) kämmenohituksella sivuviivalle. Hän piti oman syöttönsä erän loppuun pienten vaikeuksien kautta ja venytti ottelun siis kolmanteen erään.

Tiesin kolmanteen erään lähdettäessä, että minun olisi päästävä enemmän hallitsemaan pisteitä ja minun pitäisi pystyä pelaamaan palloa enemmän Xun rystylle sekä saada hänet liikkeelle. Minulla oli pieni paine pitää ensimmäinen syöttövuoroni, jotta saisin kolmanteen hyvän alun, ja onnistuin siinä pelaamalla 40-40 –tilanteessa kaksi tosi hyvää taistelupistettä verkolta. Seuraavassa gamessa otin aggressiivisemman vaihteen käyttöön ja onnistuin murtamaan Xun syötön hyvällä pelillä. 2-0, 30-30 –tilanteessa pelattiin varmasti ottelun paras piste, jossa pääsin pitkän rallin jälkeen lopettamaan pistettä verkolta niin smashillä kuin volleyllä, mutta Xu onnistui lobbaamaan ylitseni. Sain haettua lobbin ja kurotin seuraavan lyönnin kämmenkulmasta squash-slaissilla, josta Xu hyökkäsi verkolle rystykulmaani, josta löin juoksusta maagisen rystyohituksen krossina läpi. Pisteen jälkeen koko kroppani yhtyi ”come on” –huutoon, joka tuli suoraan sydämestä. Pidin syöttövuoroni hyvällä rystylinjahyökkäyksellä seuraavassa pisteessä.

Xu piti syöttönsä 3-0 –tilanteessa ja hän sekoitti peliäni hyvin seuraavassa gamessa korkeilla yläkierteillään ja hankki itselleen kaksi breikkipalloa. Pelasin siihen tilanteeseen kuitenkin neljä tosi hyvää pistettä peräkkäin ja onnistuin pitämään syöttöni; syöttö+volley läpi, ässä, ässä ja syöttö+volley+volley läpi. 4-1 –tilanteessa pelasin pari hyvää pistettä Xun syöttövuoron alkuun ja sain taisteltua itselleni tuplabreikin Xun kämmenen karatessa pitäksi. 5-1 –tilanteessa aloitin kuitenkin jälleen syöttövuoroni huonosti ja olin toisen kerran peräkkäin 15-40 –tappioasemassa, mutta onnistuin jälleen kääntämään gamen itselleni pelaamalla neljä hyvää pistettä. Olin koko kolmannen erän tosi hyvällä taisteluhengellä liikkeellä, ja ottelun ratkettua oli loistava fiilis tietää voittaneensa.

Oma pelini oli tänään huomattavasti parempaa kuin aikaisemmissa otteluissa, mutta en silti ole vielä läheskään tyytyväinen kaikkiin pelin osa-alueisiini. Syöttöni ei kulkenut tänään ihan niin hyvin kuin olisin halunnut, mutta onnistuin kuitenkin onneksi aina ratkaisevilla hetkillä nostamaan syöttöjeni tasoa. Ykköseni tippui koko matsin ajan vähän liian harvoin ruutuun, mutta tiukoissa paikoissa sain kuitenkin aikaiseksi hyviä syöttöjä ja ässiä. Kaksi ensimmäistä erää hävisin lähes jokaisen pisteen verkolle noustessani, mutta opin viimein kolmannessa erässä lukemaan Xun ohituslyöntien suuntia paremmin ja sain kitkettyä volleyvirheet pois. Rystyni oli myös alussa hieman hakusessa, mutta rystypelini parani sitä pidemmälle mitä ottelu eteni. Kämmenpeliini olen paria omaa syöttövuoroani lukuun ottamatta tyytyväinen. Myös jalkojen liike oli tänään parasta tällä viikolla.

Huomenna onkin sitten vuorossa viikon huipentuma eli finaali. Vastustajani on kanssani samanikäinen kiinalainen kisan 7-sijoitettu Bai Yan, joka on todella mukava tyyppi ja minulle tuttu jo junioripeleistä. Hän nousi jo pari vuotta sitten viidensadan joukkoon, mutta hän oli yli vuoden poissa kisoista loukkaantumisen takia ja tekee nyt paluuta.  Bain pelityylissä on aika paljon samaa kuin minun pelityylissäni, ja huomisesta matsista tulee varmasti mielenkiintoinen. Bain rysty on ehkä aavistuksen parempi kuin hänen kämmenensä, jolta hän pelaa aika paljon vain neutraalia korkeahkoa yläkierrettä. Hän syöttää ja palauttaa ihan hyvin, ja hän on yksi ainoista kiinalaisista, jonka tiedän tulevan vastustajan kakkossyötössä rohkeasti vastaan ja usein myös verkolle varsinkin rystyltään. Bai poikkeaa muista kiinalaisista mielestäni myös paremman pelikäsityksensä vuoksi. Hänen lyöntinsä eivät todellakaan ole parhaimman näköiset näissä kisoissa, mutta hän ymmärtää paljon siitä, miten tätä peliä pelataan. Tavoitteenani on huomenna pelata hyvää syöttö/palautuspeliä ja pelata rohkeasti eteenpäin takakentältä. Bai pelaa takaa ihan fiksusti, joten yritän saada hänen peliään sekaisin tulemalla paljon verkolle ja sekoittamalla peliä myös slaissilla. Lyömällä paljon erilaisia lyöntejä ja vaihtelemalla kierteitä uskon saavani Bain kämmenen hajoamaan.

Joka tapauksessa huomisesta finaalista tulee siis varmasti mielenkiintoinen ja uskon pelin tason myös nousevan aika korkeaksi. Kumpikaan meistä ei ole sellainen pelaaja, joka tekisi paljon virheitä, joten suuri osa pisteistä tullee päättymään winnereihin. Finaali alkaa huomenna kello 10, joten edessä on taas aikainen herätys ja hyvä lämmittely ja valmistautuminen otteluun samaan tyyliin kuin tänään. Heräsin ennen seitsemää ja kävin vähän hyppelemässä ulkona ennen aamupalalle menoa. Lähdin klubille 8.30 kuljetuksella ja löin lyönnit läpi kiinalaisen Chang Yun kanssa. Matsini loppui 12.30, minkä jälkeen tulin takaisin hotellille ja söin nuudelia lounaaksi. Meinaan ottaa nyt loppupäivän ihan rauhassa ja säästää kaiken energian huomiseen. Syödä ja juoda pitää kuitenkin muistaa paljon.

perjantai 24. syyskuuta 2010

Heliövaara – Choi 6-2, 6-4 Heliövaara – Huang 6-4, 6-1

Jes, tämä päivä meni tulosten valossa juuri niin kuin pitikin, mutta silläkin uhalla, että tämä kuulostaa hölmöltä, pelasin tänään kyllä kaukana omasta parhaasta tasostani. Kämmeneni osuma jäi koko päivän liian taakse, enkä saanut lyötyä juuri ollenkaan hyviä krosseja ja liikkumiseni pallon lähellä pienillä askeleilla oli kömpelöä tai olematonta. Onneksi kuitenkin syöttöni toimi koko päivän hyvin ja onhan se toisaalta mukavaa, että oma melko huonokin peli riitti näin mukaviin tuloksiin.

Päivän ensimmäisessä ottelussani aloitin hyvin murtamalla heti ensimmäisessä pelissä Choin syötön, mutta menetin heti perään omani helpoilla virheillä. Sain kuitenkin murrettua Choin vielä kaksi kertaa erän aikana pitäen omani, joten ensimmäinen erä tuli lopulta aika vaivattomasti kotiin 6-2. Toisen erän alussa pelattiin tasaisia gameja, ja erän ainoa murto tuli 3-3 –tilanteessa sen gamen kuudennella murtopallollani. En osannut itse ottaa breikkiä, joten piti odottaa, että Choi antaa sen tuplalla. Pidin kaksi vikaa omaa syöttöäni aika vaivattomasti lopussa ja olin huojentunut ottelun loppuessa lähes kahden tunnin pelin jälkeen.

Choi pelasi todella peruspeliä, joskin hänen lyöntitemponsa varsinkin ensimmäisessä erässä oli aika matala. Täytyy sanoa, että alussa ennen kuin totuin tempoon tein paljon virheitä pelkästään sen takia, että Choi löi niin hiljaa. Toisessa erässä Choi kuitenkin kovensi hieman lyöntejään ja pääsi paremmin peliin mukaan, tosin autoin kyllä häntä siinä ihan mukavasti. Tein huomattavasti normaalia enemmän virheitä takakentältä neutraaleissa tilanteissa ja sähläsin myös tapojeni vastaisesti monen monta hyökkäys/tappopaikkaa. Onneksi varsinkin kuitenkin omissa syötöissäni minulla oli varaa tehdä pari helppoa virhettä ja silti pystyä pitämään syöttöni vaikeuksitta, koska pelin hallinta oli selvästi minulla. Pisteet päättyivät lähes ainoastaan virheisiini tai voittolyönteihini. Vaikka toisessa erässä jouduin laittamaan varsinkin jalkojani hieman enemmän likoon, oloni oli matsin jälkeen kuitenkin aika fresh eikä kroppani tuntunut väsyneeltä.

Päivän toisessa ottelussani sain kvartsissa vastaani ainakin omaksi yllätyksekseni taiwanilaisen Huangin. Hän on minua kolme vuotta nuorempi ja pärjännyt aika hyvin junioripeleissä, mutta hänen olemuksensa ei kyllä muistuta tippaakaan tennispelaajaa. Hänen vartalonsa on lyhyt ja vähän pullea ja kentällä kyllä huomasi aika nopeasti, ettei liikkuminen ole hänen parhaita ominaisuuksiaan. Annoin ehkä kuitenkin alussa ulkomuodon liikaa hämätä itseäni ja möhlin neljännessä pelissäni oman syöttöni 40-0 –tilanteesta murroksi vastustajalle. 1-3 –tilanteessa olin kuitenkin aika onnekas, kun Huangia vastaan tuomittiin virhetuomio hänen kahdessa eri pitopallossaan, ja lopulta pystyin breikkaamaan toisella murtopallollani. 40-15 –tilanteessa Huang syötti ässän, joka tuomittiin leveäksi ja hänen etupallossaan leveä rystypalautukseni jätettiin tuomitsematta. Sain murrettua tämän jälkeen Huangin vielä uudestaan 3-3-tilanteessa ja vein ensimmäisen erän sen murron turvin 6-4. Toisessa erässä Huang piti ensimmäisen syöttövuoronsa, mutta sen jälkeen vein kuusi gamea putkeen ja sain lopetettua matsin puolessatoista tunnissa.

Huangia vastaan alussa jatkoin aika paljolti siitä mihin edellisessä pelissä jäin, mutta pystyin kuitenkin hieman nostamaan tasoani ottelun edetessä. En tehnyt onneksi enää niin montaa virhettä takakentän neutraaleissa tilanteissa, mutta hyökkäyspelin virheitä tuli vielä jokunen liikaa. Toisessa erässä Huangin usko voittoon myös varmaan hieman tippui samalla kun hänen väsymyksensä kasvoi, mikä helpotti pelaamistani. Voitin pisteen lähes aina kun sain hänet liikkeelle. Syöttöpeliini olen toisessakin matsissa oikein tyytyväinen; en syöttänyt ihan niin kovaa kun aikaisemmissa peleissä, mutta ykkösen prosenttini oli oikein hyvää luokkaa. Lisäksi syötin koko päivänä vain yhden kaksoisvirheen, vaikka yritän tuoda peliini hieman aggressiivisempaa kakkossyöttöä.

Joka tapauksessa voitot ovat ne mitkä lasketaan, ja niitä tuli tänään juuri niin monta kuin pitikin. Huomenna aamulla onkin sitten vuorossa semifinaali, jossa vastaani tulee kiinalainen 8-sijoitettu Xu Jun-Chao. Tunnen hänet ihan hyvin ja treenasinkin hänen kanssaan täällä sunnuntaina. Hänen kämmenensä ja rystynsä ovat hyvin tasavahvoja ja hän liikkuu ihan hyvin, mutta häneltä puuttuu ehkä se ase, millä tehdä pisteitä jatkuvasti. Xu pystyy parhaimmillaan pelaamaan korkealla tasolla virheettömästi kovaa lyöden, joten lähden taas liikkeelle taktiikkanani sekoittaa peliä. Toivottavasti syöttöni kulkee taas hyvin, niin pääsen painamaan omissa syötöissäni hyvin päälle ja toivottavasti pystyisin myös lyömään syötönjälkeisen lyönnin hieman huolellisemmin kuin tänään. Luulen, että minulla on pieni henkinen etulyöntiasema otteluun lähdettäessä, koska kiinalaiset tuntuvat kunnioittavan ja pitävän minua kovempana pelaajana kuin mitä oikeasti olen. Olisi siis hyvä saada huomenna hyvä alku otteluun, jotta saisin pidettyä henkisen otteen itselläni ottelun läpi loppuun asti. Matsimme alkaa huomenna kello 10 paikallista aikaa.

Tänään heräsin aamulla taas aikaisin ja lähdimme lyöntikaverini Jose Stathamin kanssa kentille taksilla kello kahdeksan, kun sopivaa kuljetusta ei ollut. Löimme puoli tuntia lyönnit läpi, minkä jälkeen lepäsin hieman kirjan parissa ja laitoin varusteet matsikuntoon. Ensimmäinen matsini alkoi noin 10.30 ja loppui 12.30, minkä jälkeen kävin Pizza Hutissa syömässä lounaaksi samanlaisen aterian kuin toissapäivänä. Toinen matsini alkoi 15.15 ja loppui 16.50 juuri sopivasti ennen viideltä lähtenyttä kuljetusta takaisin hotellille. Hotellilla söin nuudelia välipalaksi ja kävin illalla vielä KFC:ssä tankkaamassa. Venyttelin hyvin iltavenyttelyrutiinini läpi ja nyt on taas aika mennä nukkumaan, jotta olen huomenna iskussa heti alusta alkaen!

torstai 23. syyskuuta 2010

Tänään satoi koko päivän, ja otteluni siirtyi huomiselle. Sisäkentillä pelattiin loppuun vain eilen keskenjääneet kaksinpelit ja duppelin semit. Tästä päivästä tuli siis minulle lepopäivä, kävin salilla vain tekemässä kevyen huoltavan treenin pyöräillen ja venyttelin hyvin. Huomenna siis jatkuu pelit, minun osaltani toisena otteluna ei ennen kello 10.

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Heliövaara – Bun 6-2, 6-3 Heliövaara/Chen – Bai/Ma 4-6, 1-6



Jep, kaksinpelin ensimmäinen ottelu meni niin kuin pitikin eli voitto tuli. Nelinpelissä sen sijaan pelasin aika surkeasti ja siinä valitettavasti tie tyssäsi kvartseihin. Nyt voin kuitenkin rauhassa keskittyä kaksinpeliin ja yrittää painaa siinä loppuun asti.

Kaksinpelini oli tänään lukemiltaan suhteellisen selvä, mutta en missään nimessä päässyt helpolla. Bunin lyönnit eivät olleet erityisen kovia, mutta hän pelasi ja varsinkin puolusti todella fiksusti ja osasi valita lähes aina ”oikein” lyönnin ahdinkotilanteissa. Ensimmäisessä erässä aloitin hyvin ja mursin heti ensimmäisen Bunin syöttövuoron ja onnistuin murrossa vielä uudestaan 4-2 –tilanteessa. Toisen erän aloitin myös murrolla, mutta sen perään hävisin ottelun ainoan syöttövuoroni. Seuraavat gamet olivat tosi tasaisia, mutta sain 3-3 –tilanteessa murron ja pidin omani perään kolmesta breikkipallosta huolimatta. Syötin kahteen niistä ässän ja kolmannessa Bun sai hipaistua pokalla palloa. Viimeisessä gamessa Bun oli ehkä jo hieman luovuttanut ja se tuli minulle helpohkonlaisesti puhtaasti. Matsi kesti tasan puolitoista tuntia.

Omassa pelissäni ehdottomasti tyytyväisin olen syöttööni, joka toimi tänään hyvällä prosentilla, vaikka mätkin ykköstäni menemään ihan reilusti. Jos Bunin varsinkin rystypalautus ei olisi tänään toiminut niin hyvin kuin se toimi, olisin päässyt syöttövuoroissani aika helpolla. Nyt täytyy kuitenkin antaa tunnustusta vastustajalle hyvästä ja järkevästä palautustyöskentelystä. Hän osasi pudottaa pallot hyvin jalkoihini, kun nousin syötöstä verkolle ja vastaavasti palauttaa hyvällä pituudella, kun jäin taakse. Takakentän pisteissä hallinta oli kuitenkin selvästi minulla. Bun taisi lyödä koko ottelussa yhteensä kolme winneriä takakentältä, mutta niin kuin kerroin, hän osasi tehdä hyökkäämisestäni hankalaa. Nousin tänään tosi paljon verkolle ja löin paljon hyviä volleyita , mutta en silti voittanut verkolla ihan niin suurta osaa pisteistä kuin olisin luullut. Bun ohitti ja luki hyökkäys- ja lentolyöntieni suunnat hyvin ja sai siten minut yrittämään muutaman kerran liian vaikeita ratkaisuja, jolloin tein virheen. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että uskalsin koko ottelun pelata rohkeasti, vaikka välillä hävisinkin pisteitä.

Rohkea ja hyökkäysvoittoinen peli on varmasti hyvä ase myös huomenna, kun kohtaan korealaisen Choi Dong-Wheen. Näin hänen peliään eilen odotellessani nelinpelin alkua, ja sain hänen pelistään ihan hyvän käsityksen. Hänen rystypuolensa on mielestäni hänen heikompi puolensa ja hänen pelinsä perustuu aika pitkälle takakentän jyystämiseen. Pelasin Koreassa keväällä aika montaa hänen tyylistä pelaajaa vastaan, joten tiedän miten hänenlaisensa pelaajat voitetaan. Minun tulee pelata omilla vahvuuksillani eli ottaa palloa aikaisin ja käyttää kulmia hyödykseni, jolloin saan Choille kovan kiireen kentän toisella puolella. Toivottavasti pystyn myös syöttämään yhtä hyvin kuin tänään, jolloin omien syöttöjeni pitämisen tulisi olla suhteellisen helppoa ja saisin takakentän ralleistakin sitä kautta otteen. Kun olen niskanpäällä, aion myös nousta melko paljon verkolle, jolloin Choi ei pääse missään vaiheessa oikein rytmiin takakentältä. Odotan huomista ottelua mielenkiinnolla.

Päivän nelinpeli oli minun osaltani aika lailla pannukakku. Pian kaksinpelini jälkeen alkoi sataa, ja nelinpeli pelattiin sisäkentillä nopealla alustalla, jolloin varsinkin juuri nelinpelissä marginaalit ovat aika pienet. Vastustajillamme oli koko ottelussa yhteensä kolme murtopalloa, jotka kaikki no-ad –tilanteessa, ja he onnistuivat jokaisessa. Ja jokaisessa niissä ratkaisevassa osassa oli minun virheeni, joten en voi olla kovin tyytyväinen otteluun. Varsinkin ensimmäisessä erässä mokattuani erän ainoassa murtopallossa 4-5 –tilanteessa helpon korkean volleyn tunnelma ei ollut kovin katossa. Yritän kuitenkin unohtaa tuon duppelin nopeasti ja siirtää kaiken energiani kaksinpeleihin.

Tänään aamulla heräsin jo seitsemältä, koska matsini oli ohjelmassa heti päivän ensimmäisenä otteluna. En eilen(kään) saanut oikein unta illalla ilmeisesti aikaeron takia, joten unet jäivät noin kuuteen tuntiin, mutta sain piristettyä itseni pienellä happihyppelyllä ulkona. Lähdin klubille aamupalan jälkeen puoli yhdeksän kuljetuksella ja lämmittelin lyönnit läpi kiinalaisen Ma Ya-Nanin kanssa. Matsini loppui puoli kahdeltatoista, minkä jälkeen lähdin etsimään lähistöltä lounaspaikkaa ja ilahduin kovasti löytäessäni noin viidensadan metrin päästä kentistä Pizz Hutin! Söin lounaaksi alkupalalajitelman ja pastaa, ja otin nyt tämän reissun ensimmäisen ruokakuvankin. :-P



Ruoan jälkeen kävellessäni takaisin kentille alkoi sataa, joten seuraavat pari tuntia vietin pelaajien huoneessa kirjaa lukien ja matsia odotellen. Pääsimme lopulta kuitenkin aloittamaan neljältä tämän näköisessä sisähallissa, jossa oli muuten todella kuuma.



Duppelin jälkeen jouduin odottamaan 45 minuuttia kuljetusta takaisin hotellille, jossa söin nuudelia välipalaksi. Nälkä tässä alkaa kuitenkin vielä tulla, joten kai sitä täytyy tästä vielä lähteä käymään illallisella. Huomenna pitää olla tankit taas täynnä!


Vastaus kommenttiin:

Kiitos kommentistasi! Nelinpelin taktiikoista sopiminen riippuu yleensä aika paljon parista, jonka kanssa pelaan. Tällä kertaa, kun pelaan siis taiwanilaisen I-Tan kanssa, jolle englanninkieli ei ole kovin helppoa, jouduimme tyytymään aika perusasioihin puhuessamme taktiikasta. Sovimme mitä kumpikin tekee syötön jälkeen eli tuleeko syöttäjä aina verkolle vai vain ykkössyötöstä, sovimme missä toinen pelaaja seisoo toisen palauttaessa ja puhuimme tulevista vastustajista ja siitä miten heitä vastaan kannattaa pelata. Kentällä pelin aikana tietenkin näitä taktiikoita voi vaihtaa tilanteen mukaan, mutta tärkeimpänä asiana kentällä sovitaan aina ennen syöttöä mihin syöttöjä syöttää kummankin syöttönsä ja mihin verkkopelaaja liikkuu syötön jälkeen. Tutumpien parien kanssa joskus tulee sovittua myös palautuksen todennäköinen suunta ja verkkopelaajan liike palautuksen jälkeen.

Vaikka nelinpeli on puhtaasti tiimityöskentelyä, kisoissa joissa pari vaihtuu tiheään, jokainen pelaa kuitenkin aika paljon vain sitä mihin itse on tottunut. Toinen pelaaja yrittää parhaansa mukaan siihen sopeutua ja aina silloin tällöin löytyy pari, jonka kanssa peli natsaa helposti. Joskus olen myös pelannut duppelia sellaisen parin kanssa, jonka näen ensimmäisen kerran vasta astuessani kentälle, jolloin etukäteen asioista sopiminen on ollut aika vähäistä. Toivottavasti vastaukseni tyydytti sinua, ja vielä loppuun, duppeliparin kanssa sovitaan tietenkin aina vielä edellisenä päivänä minkä värisillä vaatteilla pelataan, koska säännöt vaativat paria pukeutumaan samanvärisiin pelivaatteisiin. :)

tiistai 21. syyskuuta 2010

Heliövaara/Chen – Li/Li 6-3, 6-1



Pääsarja potkaistiin tänään käyntiin täällä Hangzhoussa minun osaltani vain nelinpelillä, joka lähti oikein mukavasti liikkeelle. Vaikka parillani I-Talla ei tällä hetkellä ole kaksinpelirankingia ollenkaan, on hänen duppelirankinginsa ollut parhaimmillaan lähellä neljääsataa. Pelimme sopivat hyvin yhteen, I-Ta pelaa verkolla todella hyvin ja hän myös syötti ihan mukavasti tämän päivän ottelussa. Emme antaneet vastustajille yhtään breikkipalloa ja mursimme kummassakin erässä heidät kahdesti. Kokonaisuudessaan päivän duppeli oli ehjä ja siisti suoritus. Seuraavalla kierroksella vastus kuitenkin pahenee, kun vastaamme tulee Kiinalainen pari Bai/Ma. Näin heidän pelaavan viime kuussa Pekingin challengerissä ja uskon että huomisesta duppelista tulee tasokas vääntö. Toivottavasti me pystymme I-Tan kanssa kuitenkin voittoon.

Huomenna ennen nelinpeliä pääsen kuitenkin jo aamun ensimmäisessä pelissä aloittamaan kaksinpeliurakkani. Vastustajani on kambodzhalainen karsija Kenny Bun, josta minulla ei ole mitään ennakkotietoja. Voinkin huomenna lähteä huoletta alusta alkaen pelaamaan omaa hyökkäävää peliäni ja ottaa palloa aikaisin. Uskon, että omalla perustasollani minun pitäisi huomisessa pelissä olla vahvoilla.

Aamuni meinasi tänään mennä pahasti pipariksi, kun olin laittanut herätyksen soimaan puoli tuntia liian myöhään. Jotenkin eilisillasta lähtien ajattelin, että kuljetus kentille lähtee kello 10, vaikka se todellisuudessa lähtee hotellilta jo 9.30. Noh, kellon ollessa 9.07 tajusin, että nyt ei olekaan kovin paljoa aikaa enää jäljellä, joten pakkasin pikapikaa ja ryntäsin aamutoimien jälkeen aamupalalle, jossa ehdin hotkia yhden lautasellisen lämpimiä ruokia. Tällaisissa korkeissa hotelleissa on se ongelma, että hissimatkaan voi helposti kulua viisi minuuttia, kun hissiä saa ensin odotella ja sitten se vielä pysähtyy usein. Ehdin kuitenkin onneksi oikeaan kuljetukseen.

Kuljetus kesti aamuruuhkan takia lähes puoli tuntia, joten menimme I-Tan kanssa suoraan kentälle lyömään kolmeksi vartiksi. Edellinen ottelu kentällämme venyi yli kolmetuntiseksi, joten treenin jälkeen jouduimme pari tuntia odottelemaan, mutta sainpahan samalla skautattua mahdollista toisen kierroksen vastustajaani. Pääsimme aloittamaan noin varttia yli yksi ja pelimme oli ohi reilussa tunnissa, minkä jälkeen tulin kello kolmen kuljetuksella takaisin hotellille.

Hain kaupasta jälleen pari erilaista purkkia nuudelia lounaaksi, ja hetken aikaa ruokaa sulateltuani päätin mennä kokeilemaan hotellin uima-allasta kuudennessa kerroksessa. Uima-allas sijaitsee hienosti hotellin receptionin ja kokoustilojen katolla, joten sieltäkin oli ihan kivat näköalat. Vesi oli hieman viileätä, mutta toisaalta kylmä vesi teki kyllä hyvää tämän päivän yli 35 asteen helteessä. Tässä kuva tuosta uima-altaasta.







Myös kaverini Sam sattui uima-altaalle samaan aikaan kanssani, ja sovimme siinä sitten, että menisin hänen ja muutaman muun kanssa yhdessä syömään illalla. Lähdimme hotellilta puoli seitsemän aikaan ja kävelimme muutaman sata metriä paikalliseen ravintolaan, jossa söimme kunnon kiinalaista ruokaa. Meitä oli kuusi, joten tilasimme keskelle pöytää kahdeksan erilaista ruokalajia, joita kaikki söivät yhdessä. Lisäksi jokaiselle tuotiin riisiä ja teetä juotavaksi. Ruoka oli maistuvaa, ja oli mukava maistella monenlaisia ruokalajeja, joita ei olisi varmaankaan yksin syödessä tullut kokeiltua. Pyysin Samia ottamaan ruokailun päätteeksi porukasta vielä yhden kuvan, jossa on vasemmalta katsoen duppeliparini Chen I-ta, minä, Hsu Hung-Yuan sekä oikeanpuoleisimman thaimaalaisen Perakit Siributwongin valmentaja. Kuva on vähän tärähtänyt, mutta eiköhän siitä jotenkin saa selvää.



Huomenna ohjelmassani on siis kello 10 kaksinpelin ensimmäinen kierros ja kolmantena otteluna nelinpelin kvartsi. Tänään yritän taas saada aikaisin unta, mikä ei ole edellisinä päivinä aikaeron takia oikein onnistunut.

maanantai 20. syyskuuta 2010



Nyt on ensimmäinen treenipäivä täällä Hangzhoussa takana, ja olo kropassa sekä tuntuma palloon alkavat olla kohdallaan. Nousin tänään aamupalalle 9.30 aika syvästä unesta, mutta piristyin kuitenkin onneksi nopeasti. Hotellin aamupala oli ihan kohtuullinen, aika paljon oli kiinalaisia ruokia, mutta myös leipää ja muroja sai. Lähdin kentille 11.30 kuljetuksella, ja pääsimme heti treenaamaan taiwanilaisen Chang Yao-Lunin kanssa matsikentälle, jossa päivän ottelu oli jo loppunut. Intouduimme ”Samin” kanssa treenaamaan hyvällä intensiteetillä lähes kaksi tuntia, joten päätin jättää päivän toisen treenin väliin, jotta kroppa ei olisi väsynyt siinä tapauksessa, että ensimmäinen kaksinpelini on jo huomenna.

Kenttiä klubilla on kahdeksan, mutta ensimmäistä kertaa minun pelaamissani kisoissa Aasiassa kunnon keskuskenttä puuttuu. Kentät ovat aika keskellä kaupunkia, joten viereiset isot rakennukset luovat omanlaisensa tunnelman ja pallot pamahtavat kovaa lyödessä mukavasti kaiun ansiosta. Alusta sopii minulle loistavasti, kierteet purevat hyvin ja pomppu on korkea, mutta winnereitä pystyy silti lyömään mukavasti. Tässä ensimmäinen kuva, jossa näkyy myös treenikaverini ”Sam”.



Tässä toisessa kuvassa näkyvä puutalo toimittaa kisatoimiston virkaa ja taustalla näkyy myös pari urheilupuiston isoa stadionia.



Tästä kuvasta voi puolestaan ihmetellä kenttien takana kohoavan talon massiivisuutta. Talo luo muuten aika erikoisen taustan esimerkiksi smashejä lyödessä.



Treenin jälkeen tulin takaisin hotellille ja söin lounaaksi nuudeleita. Kävellessäni kauppaan otin myös hotellistani yhden kuvan, joka on tässä.



Loppupäivän vietin rauhassa hotellilla akkuja lataillen ja netissä surffaten. Hotellihuoneestani 18 kerroksesta on muuten myös ihan mukavat näkymät, mistä tässä osoitus. Pahoittelen ikkunasta aiheutunutta heijastumaa.



Huomiseen ohjelmaan ei lopulta kuitenkaan ollut merkitty minulle muuta kuin nelinpeli, joten ensimmäinen kaksinpelini on vasta keskiviikkona. Pelaan nelinpeliä taiwanilaisen Chen I-Tan kanssa ja olemme ykkössijoitettuja. Kohtaamme huomenna ensimmäisellä kierroksella ei ennen 11.30 kiinalaiset Li Angin ja Li Shenghanin.

sunnuntai 19. syyskuuta 2010



Terveisiä Hangzhousta! Saavuin jo eilen illalla Kiinan maaperälle, mutta pääsin vasta tänään oikeaan osoitteeseen kisapaikalle. Treenit Suomessa ennen reissuun lähtöä sujuivat loppuun asti hyvin, ja viimeinen treeni Jarkon kanssa oli ainakin minun osaltani jopa erinomainen. Oli mukavaa päästä treenaamaan Jarkon kanssa ensimmäistä kertaa sitten toukokuun Davis Cupin, ja vedimme loppujen lopuksi neljä hyvää treeniä yhdessä. Jalkani ja pelini tuntuivat päivä päivältä paremmilta, ja lähdin matkalle luottavaisin mielin.

Lensin siis ensin perjantaina Finnairin myöhemmällä iltapäiväkoneella Lontooseen, josta jatkoin parin tunnin odotuksen jälkeen tämän näköisellä Cathay Pacificin ”jumbojetillä” Hong Kongiin.



Hong Kongissa nautin muutaman tunnin maailman parhaaksikin valitun lentokentän antimista ennen kuin lensin viimeisen kahden tunnin pätkän lähes typötyhjällä Cathay Pacificin Boeing 777-300 –koneella. Saavuin perille Shanghain Pudongin lentokentälle kahdeksalta eilen illalla, ja koska illan viimeinen bussi Hangzhouhun lähtee 19.30, vietin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti yhden yön lentokenttähotellissa. Aamulla jatkoin taas matkaa 10.30 lähtevällä bussilla, joka oli perillä Hangzhoussa 13.30. On muuten kummallista, miltä Pudongin supermodernin lentokentän bussiterminaali näyttää sisältä. Ilmeisesti Kiinalaiset ovat ajatelleet, etteivät ulkomaalaiset kulje kentältä pois bussilla, joten bussiterminaaliin on turha käyttää yhtään ylimääräistä rahaa. Lentoterminaalit ovat siis vastaavasti todella hienot, kuten myös maailman ensimmäisen magneettien päällä kulkevan junan terminaali, joka myös löytyy Pugongin lentokentältä. Tässä kuva bussiterminaalin päärakennuksen sisältä.






Hangzhouhun päästessäni bussi jätti matkustajat noin viiden kilometrin päähän hotellistani, joten tarvitsin vielä taksin päästäkseni lopulliseen määränpäähäni. Kaikki ohi ajaneet taksit (joita kyllä riitti) tuntuivat kuitenkin olevan täynnä ja vasta lähes 45 minuutin odottelun nappasi. Kannatti lopulta olla ottamatta vastaan tarjouksia pimeiltä takseilta, jotka olisivat veloittaneen matkasta yli viisinkertaisen hinnan, ja joiden turvallisuudesta ei voi aina olla ihan varma.

Hotelli on hieno kansainvälinen ”Braim International Hotel”, jonka kisahinta pelaajille on aika edullinen alle 40 euroa yöltä. Normaalihinta on yli 100€, joten täytyy jälleen kiittää Kiinan tennisliittoa hyvän diilin neuvottelemisesta. Tässä on kuva huoneestani, joka on moderni ja melko iso.



Löysin tien toiselta puolelta pienen marketin, joten pääsin taas paikalliseen elämänmenoon mukaan ostamalla lounaaksi purkillisen nuudeleita. Syötyäni nuudelit otin suunnaksi tennisklubin, jonne pääsee tunnin välein lähtevällä kuljetuksella. En vielä tänään ottanut kuvia klubista, kun ehdin vain treenata tunnin kiinalaisen Xu Jun-Chaon kanssa ennen kuin piti jo lähteä päivän viimeisellä kuljetuksella takaisin hotellille. Kävin treenien jälkeen syömässä possua ja nuudelia lähellä olevassa paikallisessa ravintolassa, ja nyt otan illan rauhassa ja yritän saada unen päästä kiinni paikallisen ajan mukaisesti. Huomenna ohjelmassani on kaksi tennistreeniä matseihin valmistautuen.

tiistai 14. syyskuuta 2010

Polkaisin tänään käyntiin Kiinan reissulle valmistavat treeniviikon. Paikkani menivät jostain syystä harvinaisen jumiin viime viikon jäljiltä, joten otin viikonlopun täysin levon kannalta. Vasen jalkani, varsinkin takareidet ja pakarat, olivat kuitenkin vielä sunnuntaina sen verran jumissa, että päätin jättää maanantain treenit väliin ja mennä niiden sijaan hierontaan, jotta kropan tasapaino palautuisi. Hieronta teki todella hyvää, ja sen jäljiltä kroppani tuntuu taas paljon paremmalta.

Tänään olin Talissa vetämässä yhden treenin Jarkko Niemisen kanssa, mutta illan nopeus/fysiikkatreenin jätin väliin säästääkseni kroppaani. Kovan hieronnan jälkeen on hyvä ottaa vielä seuraavakin päivä vähän rauhallisemmin, jotta hieronnasta on todella hyötyä. Huomenna menen aamulla joulukuun SM-liigaa varten pidettävään valokuvaukseen, missä kuvataan ilmeisesti jonkinnäköinen mainosjuliste. Sen jälkeen ohjelmassani on tennistreenit Jarkon kanssa. Torstaina tarkoitukseni olisi vetää kaksi lajitreeniä ja perjantaina vielä yksi ennen iltapäivän lähtöäni.

Olen saanut hyvin järjesteltyä asioitani tulevaa matkaa varten, ja viimeksi tänään sain passiini niin Kiinan kuin Japanin viisumit, joiden hankkiminen ei ollut ihan helppoa. Nyt minulla on kuitenkin mahdollisuus valita Pekingin tai Tokion ATP-kisan karsintojen välillä, jos pääsen jompaankumpaan mukaan. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin aika pahalta, kun olen molemmissa 19:llä varasijalla ja lisäksi olisihan se toivottavaa, että pärjäisin toisella future-viikolla niin hyvin, että olisin vielä lauantaina mukana semeissä.

Tarkoitukseni on siis treenata tämä viikko laadukkaasti, jotta olen ensi viikon kisassa hyvässä kunnossa. Lentoreittini on tällä(kin) kertaa hieman erikoisempi, kun lennän Shanghaihin Lontoon ja Hong Kongin kautta, mikä kestää 26 tuntia kokonaisuudessaan 9 tunnin suoran lennon sijaan. Valitsin kuitenkin sen mikä oli halvinta ja onneksi pidän lentomatkustamisesta! Saavun lauantai-iltana Shanghaihin, missä vietän yhden yön lentokenttähotellissa ja jatkan aamulla bussilla matkaa Hangzhouhun. Perillä kisapaikalla minun pitäisi olla sunnuntaina aamupäivällä, joten minulle jää hyvät pari päivää aikaa treenata kisapaikalla ennen tiistaina alkavia pelejä.

Yritän postailla fiiliksiä vielä ennen matkalla lähtöä siitä, miten treenit ovat sujuneet ja miltä kroppa tuntuu.