Tulikin taas pieni tauko kirjoittamisessa, mutta täällä ollaan kyllä. Ajattelinkin jo blogia perustaessani, että keskityn enemmän kirjoittamiseen kisamatkoilla, ja kotona ollessani kirjoitan vähemmän.

Tulin siis kotiin Italiasta viime lauantaina, mutta harmillisesti onnistuin saamaan itseni kipeäksi paluumatkan aikana. Minulla oli kova nuha ja parin päivän ajan myös kuumetta, joten jouduin vain lepäämään sunnuntaista tiistaihin kotona. Keskiviikkona olin onneksi jo terve ja pystyin aloittamaan harjoittelun. Olin Ollin kanssa aamulla treenaamassa Myllypurossa, joka muuten on yksi Helsingin ainoista tenniskeskuksista, jossa on kovia kenttiä ulkona. Eikä taida sielläkään olla enää pitkään, kun hallia ollaan kuulemma laajentamassa kovien kenttien päälle. Jäljelle jää Laajasalo ja Meilahti, jonka kuplat otetaan vasta myöhään keväällä pois. Keskiviikkona iltapäivällä vedimme fysiikkavalmentajani Ekun kanssa hyvät treenit Eläintarhan kentällä eikä meitä haitannut edes kevyt tihkusade. Sade jatkui torstainakin, ja jouduin vetämään molemmat tennistreenit sisällä Ollin kanssa. Treenaamme nyt paljon syöttöä sekä hyökkäyspeliä. Minulla on aikaisemmin ollut välillä tapana pitää rannettani tosi jäykkänä syötön alkuvaiheessa, ja yritänkin nyt saada ranteen pysymään rentona, jotta saan mailaan kunnolla vauhtia ns. piiskaefektillä. Lisäksi yritän koko ajan keskittyä syötössäni siihen, että käytän kättäni kunnolla ja lyön palloa tosissani, ettei liike olisi yhtään tasapaksu. Sen huomasi taas tuolla Italian reissulla, että lähes kaikilla, jotka pärjäsivät, oli hyvä syöttö. Omaa syöttöäkin kannattaa siis kehittää niin hyväksi kuin mahdollista.

  Treenaan tänään vielä Ollin kanssa ennen kuin lähden huomenna reissuun. Pelit alkavat Kiinassa tiistaina, mutta minä en mene sinne ihan suorinta reittiä, vaikka se ehkä pikkaisen jättääkin valmistautumisajan lyhyeksi. Lennän nimittäin huomenna aamulla Saksaan, Dusseldorfiin, jossa pelaan iltapäivällä yhden liigapelin saksalaisseuralleni Dinslakenille. Olen pelannut tuota liigaa jo neljä vuotta, ja halusin tänäkin vuonna pelata muutaman pelin. Näin ollen lennän Kiinaan suoraan Saksasta sunnuntaiaamuna ja yritän saada keskiviikkoaloituksen, jotta ehdin tottua Kiinan olosuhteisiin paremmin. Säätiedotuksia katsellessa siellä taitaa olla yllättävän kuuma, ja kesäkuun ollessa siellä vuoden sateisin kuukausi, myös hyvin kostea ilma. Voisi siis arvata, että hiki tulee. Onneksi minulle kuumat olosuhteet eivät ole mikään sen suurempi ongelma, ja tuskin Kiinassa ihan niin kuuma on kuin esimerkiksi Thaimaassa viime syksynä. En ole käynyt Kiinassa ennen, ainakaan jos ei parin tunnin pyrähdystä Shanghain keskustaan lasketa lentoa vaihtaessa. Juttelin Kiinassa käyneiden pelaajien kanssa viime viikolla, ja vaikka monet heistä eivät oikein olleet maasta tykäneet, minä lähden ihan mielelläni. Olen reissussa yksin, mutta luulisin selviäväni ihan hyvin. Kisat pelataan Wuhan ja Jiaxing nimisissä kaupungeissa, joista ensimmäinen sijaitsee tunnin lentomatkan päässä Shanghaista sisämaahan päin ja jälkimmäinen ihan Shanghain lähellä. Eivät yllättäen ole mitään ihan pikkukaupunkeja kumpikaan, vaikka nimet ainakin minulle ovat ihan vieraita. Oli hyvä, että olin kotona tämän viikon, niin ehdin hankkia itselleni viisumin matkaa varten. Niiden hakemisessa menee kuitenkin aina oma aikansa.

  Joku kyseli kommenteissa kesäni ohjelmasta. Se näyttää heinäkuun loppuun asti tällä hetkellä seuraavalta. Jos menestyn erittäin hyvin Kiinassa, niin Eestin Futureiden tilalle saattaa tulla joku Challenger.

Vko 22            $15 000, Kiina
Vko 23            $15 000, Kiina
Vko 24            -
Vko 25            $15 000, Norja
Vko 26            $15 000, Norja
Vko 27            -
Vko 28            $15 000, Eesti
Vko 29            $15 000, Eesti
Vko 30            $50 000, Tampere

Elokuun ohjelma riippuu paljon kesä- ja heinäkuun tuloksista. Kymppitonneja on Tampereen jälkeen Liettuassa, Vierumäellä ja Latviassa, mutta jos pelit menevät hyvin, en tiedä kannaattaako minun pelata niitä. Niiden jälkeen olisi kaksi viisitoistatonnista Hollannissa, mistä ranking-nousuni viime vuonna alkoi. Toinen vaihtoehto elokuulle olisi hieman eksoottisempi, ja se vaatisi äitini ympäripuhumista. Olisi myös mahdollista nimittäin pelata kolme $35 000 + H kisaa Keski-Aasiassa. Ensin olisi kaksi kisaa Uzbekistanissa ja sen jälkeen yksi Kazakstanissa. Mitä olen pelaajien kanssa jutellut, niin Uzbekistan ei paikkana ole mitenkään erityisen mielyttävä, mutta Kazakstanissa on ihan hienojakin paikkoja. Noissa kaikissa challengereissä on cut ollut viime vuosina aina päälle 400, joten jos siellä pääsisi pääsarjaan, minusta sinne kannattaisi lähteä, vaikka maat eivät ihan sieltä kivoimmasta päästä olekaan. Keäsn ohjelmastani saa mielellään esittää kommentteja ja kaikki vinkit otetaan vastaan.

Nyt minä lähden tästä pikkuhiljaa treenaamaan, vaikka taitaa tänäänkin harmittavasti taas olla sisätenniksen vuoro.