perjantai 11. kesäkuuta 2010

Heliövaara-Yi 6-4, 6-3


Jes! En pelannut tänään mitenkään ihmeellistä peliä, mutta pystyin silti ihan helpohkoon voittoon. Yi aloitti ottelun pidolla, ja minäkin onnistuin pitämään ensimmäisen syöttövuoroni kahdesta murtopallosta huolimatta. Sain murron heti sen jälkeen kolmannessa pelissä, mutta Yin onnistui murtaa takaisin 4-3 –tilanteessa. 4-4 –tilanteessa onnistuin 30-30 –tilanteessa ohittamaan Yin kahdesti hyvällä kämmenlinjaohituksella ja pidin syöttöni perään. Toisessa erässä onnistuin murtamaan Yin syötön 2-2 –tilanteessa ja kaunistelin lukemia vielä murtamalla Yin viimeisen syötön toisella matsipallollani. Matsi kesti hieman yli puolitoista tuntia, mutta sekin johtui vain siitä, että Yi käveli pisteiden välit niin hemmetin hitaasti. J

Yi pelasi juuri niin kuin ajattelin; hän haki pisteitä ykkössyötöllään ja sen jälkeisillä volleyilla sekä takakentältä kämmenellään. Pystyin kuitenkin lukemaan hänen syöttöänsä aika hyvin eikä minulla ollut suurempia vaikeuksia palauttaa sitä. Yi alkoikin toisessa erässä jäädä enemmän taakse syöttönsä jälkeen, mutta se kelpasi minulle vielä paremmin. Hän pystyi kämmeneltään välillä kääntämään yllättäviä kulmia, mutta kun sain pallon hänen rystylleen, voitin pisteen lähes aina. Yin rysty oli huonompi kuin luulin, mutta ehkä hän juuri sen takia nouseekin niin paljon verkolle. Hän löi paljon stoppareita, mutta ne olivat usein sen verran korkeita, että ehdin niihin ongelmitta. Oma syöttöpelini oli ihan kiitettävää; ykkössyötön prosentti ei ollut ehkä ihan niin korkea kuin halusin, mutta syötin tänään oikein hyviä kakkossyöttöjä. Toisessa erässä 1-2 tilanteessa minun syöttöni oli 15-40, mutta selvitin tilanteen syöttämällä kaksi ässää peräkkäin kakkossyötöllä! En juuri ikinä syötä ässiä kakkoselle, mutta tänään noissa kahdessa pisteessä kovat ja jyrkät kick-syöttöni yllättivät Yin täysin. Yin ilme noiden syöttöjen jälkeen oli suorastaan nautittava. J Liikkumiseni oli tänään ihan hyvää, mutta nyt kyllä jo huomaan, että alkaa olla paljon matseja takana. Yin kämmenen suuntaa oli välillä vaikea lukea, ja minulle oli tänään nopeat suunnanmuutokset huomattavasti vaikeampia kuin yleensä. Jotenkin lantion/lonkanseudun lihakset eivät toimi ihan niin hyvin kuin yleensä. Mutta nyt on siis oikein hyvä fiilis, kun tuntuu, että pystyn nykyään voittamaan ihan perusesityksellä Yin tasoisia pelaajia. Tästä on hyvä jatkaa huomiseen.

Huomenna semifinaalissa saan vastaani nuoren kiinalaisen Wu Din. Hän on ensimmäinen sijoittamaton pelaaja tässä kisassa, joten häntä ei pidä missään nimessä aliarvioida. Hän on pistänyt aiemmat kolme vastustajaansa aika selvästi nippuun, mutta toivotaan, että huomenna onni kääntyy. Wu muistuttaa olemukseltaan ja ruumiinrakenteeltaan todella paljon Micke Kontista. Hänellä on myös hyvin samannäköiset lyönnit ja aika samantyylinen pelikin. Wu on parhaimmillaan takakentän palloralleissa, joten aion huomenna pyrkiä sekoittamaan peliä niin kuin tein viime viikon kiinalaisvastustajiani vastaan. Aion aina paikan tullen tulla verkolle ja siirtää sillä tavalla painopistettä Wun kenttäpuolelle, mutta uskon, että huomenna voi hyvin toimia myös matalat, lyhyet slaissit ja kierteettömät pallot, joilla pystyn houkuttelemaan Wun verkolle. Wu pelasi tänään viereisellä kentällä kuin minä, ja mitä pystyin hänen matsiaan seuraamaan, minusta näytti, että hän ei ollut parhaimmillaan joutuessaan liikkumaan syvyyssuunnassa. Olen myös luottavainen, että syöttö- ja palautustyöskentelyni on parempaa kuin hänellä. Wu on kuitenkin ehdottomasti vaarallinen vastustaja, ja koska hänellä ei lyönneissä ole mitään selkeää heikkoutta, minun tuleekin pystyä huomenna pelaamaan hyvin omaa peliäni. Syöttö on tärkeässä roolissa, mutta myös huolellinen hyökkäyspeli voi olla minun syömähampaani. On mielenkiintoinen peli joka tapauksessa huomenna ohjelmassa.

Päivärytmini alkaa myös täällä Jiaxingissa vakiintua. Heräsin ennen kahdeksaa ja yritin lähteä 9.30 kuljetuksella kentille, mutta sellaista ei tänään kulkenutkaan. Onneksi referee ja pari tuomaria oli juuri lähdössä klubille samaan aikaan, ja pääsin heidän autollaan. Vedin itsekseni hyvät lämmittelyt keskuskentällä ja pelasin matsini kentällä 8. Matsin jälkeen jäähdyteltyäni venyttelin pelaajien tiloissa ja jouduin taas linjatuomareina toimivien tyttöjen kuvattavaksi ja jututettavaksi puoleksi tunniksi. He haluavat kovasti kehittää englanninkielentaitoaan ja ovat todella innoissaan päästessään puhumaan ulkomaalaisella. Tässähän tuntee itsensä ihan kuuluisaksi! J Tulin takaisin hotellille yhden aikaan ja aloin selvitellä lentoja kotiin. Suunnitelmani kotimatkan osalta menivät nyt vähän pilalle, mutta se ei haittaa yhtään. Olin varannut alustavasti paluulennon täksi illaksi, koska jos olisin hävinnyt viimeistään tänään, olisin lentänyt täältä suoraan Saksaan ja pelannut siellä liigapelin huomenna. Nyt en kuitenkaan ehdi Saksaan(voi harmi!), joten jouduin vaihtamaan lentoni. Alkuperäinen lippuni oli kuitenkin täältä Dusseldorfiin, ja koska tuota määränpäätä ei enää voi muuttaa, joudun lentämään kotiin Dusseldorfin kautta. Vaihdoin lentoni nyt sunnuntai-illaksi, mutta lentoajat eivät ole kovinkaan mukavat. Lennonvaihto ei kuitenkaan näin tullut maksamaan kuin muutaman kympin, joten se oli järkevintä. Minulla on nyt siis lento sunnuntaina Hangzhousta Dalianiin Pohjois-Kiinassa, jossa olen yhden yön. Lennän maanantaina sieltä Pekingin ja Munchenin kautta Dusseldorfiin, jossa vietän taas yhden yön. Viimein tiistaina lennän Prahan kautta Helsinkiin ja olen siis kotona tiistaina iltapäivällä. Matkustamista tulee yli 50 tuntia, mutta ehkä kannattaa kuitenkin keskittää ajatukset vielä pari päivää otteluihin ja miettiä paluuta sitten kun on sen aika. Söin tänään hotellilla tutut ja turvalliset ruoat; lounaaksi spagetti bolognesen ja illalliseksi gulassi-keiton sekä wienin-leikkeen. Minulle tuli illalla kuitenkin vielä nälkä tehtyäni vajaan tunnin huoltavan harjoituksen pyöräilemällä hotellin salilla, joten tilasin vielä huonepalvelusta hotellin burgerin lisäkkeineen huonepalvelusta. Burgerin pihvi oli aivan tajuttoman hyvää, ja se hakkasi ainakin minusta kaikkien pikaruokaketjujen burgerit 6-0. Tällä hyvällä fiiliksellä onkin nyt hyvä mennä nukkumaan, jotta on huomenna taas iskussa, kun semifinaali alkaa kello 11.

torstai 10. kesäkuuta 2010

Heliövaara-Moser 6-2, 4-6, 6-4

Jes! Kiinan matkan voittoputki sai tänään taas jatkoa! Matsista ei tullut ihan niin syöttöpainotteinen kuin olin ajatellut, vaan murtoja nähtiin jopa aika paljon. Ottelu alkoi Moserin syötöllä, jonka pystyin heti murtamaan. Se ilo ei kuitenkaan kauaa kestänyt, vaan Moser mursi syöttöni heti perään. Jatkoin kuitenkin vielä yhden gamen verran murtojen tiellä ja siirryin ottelun kolmannen murron turvin 2-1 –johtoon. Sen jälkeen sain pidettyä ensimmäisen erän loput syöttöni ja otin vielä varmuuden vuoksi toisen murron 4-2 –tilanteessa. Toisen erän alussa Moser alkoi valittaa verkon kunnosta, kun muutaman kerran ykkössyöttö meni verkon läpi, ja seurasi pieni tauko, kun verkkoa parsittiin kasaan. Tämä oli Moserilta ihan hyvä taktinen veto, koska hän sai sillä tavalla katkaistua minun hyvän otteeni pelistä, ja hän pääsikin tauon jälkeen paremmin mukaan peliin. Moser onnistuikin murtamaan minun syöttöni erän neljännessä pelissä, mutta minä sain jälleen murrettua heti takaisin. 4-4 –tilanteessa minulla oli yksi murtopallo, jota olisi voinut kutsua jopa minimatsipalloksi, mutta rystyohitukseni pysähtyi verkkonauhaan. Tuollaiset lyönnit jäävät joskus harmittamaan, kun näkee, että jos pallo olisi mennyt verkon yli, lyöntini olisi mennyt läpi. Moser sai pidosta lisää itseluottamusta ja veti seuraavassa minun syöttövuorossani kaksi ykkössyötön palautusta suoraan läpi ja pelasi myös kaksi muuta pistettä todella hyvin. Hän ei jättänyt minulle kovin isoa mahdollisuutta pitoon, ja toinen erä kirjattiin hänelle 6-4. Kolmas erä alkoi Moserin pidolla, mutta sitten olin ehkä hieman onnekas. Alkoi sataa ja ottelu keskeytettiin. Odottelimme vajaat puoli tuntia sateen loppumista, mutta kun siltä ei alkanut näyttää, kisan referee päätti siirtää ottelumme pelattavaksi loppuun sisällä. Sain hyvän alun sisällä ja voitin heti ensimmäiset kolme gamea siirtyen 3-1 –johtoon. Moser veti kuitenkin jälleen kuudennessa pelissä pari onnistunutta isoa palautusta, ja hänen onnistui murtaa takaisin. Hän piti omansa helposti uusilla palloilla ja hänen siirtyessä 4-3 –johtoon, olin aika varma, että en enää pystyisi tätä ottelua voittamaan. Ensimmäisen kerran tällä reissulla jalkani tuntuivat väsyneiltä enkä enää oikein päässyt kulmiin niin hyvin kuin yleensä. Syötin kuitenkin seuraavan gamen loistavasti pitäen nollille, ja 4-4 –tilanteessa taistelin minkä pystyin. Pelattiin pitkä game, jonka minä onnistuin kolmannella murtopallollani voittamaan. Tiesin, että en pystyisi enää väsymykseni takia puolustamaan ihan niin hyvin kuin aikaisemmin ottelussa, joten aloin ottaa isompia riskejä palautuksella. Moserin ykkössyöttö ei minun onnekseni pudonnut kenttään kovin isolla prosentilla, joten painoin päälle hänen kakkosestaan. Löin Moserin kakkosista kaksi palautusta suoraan läpi ja sain palautuksellani niiden lisäksi kolme pakotettua virhettä. Minun pitäisi ehkä useamminkin uskaltaa ottaa kunnolla riskiä toisen kakkosista. Tulen kyllä yleensäkin ihan hyvin vastaan, mutta pystyn lyömään lyönnin vielä paljon terävämmin. Viimeisessä gamessa sain kaksi syöttöpistettä alkuun, ja 30-15 –tilanteessa pistin kaiken likoon. Pisteessä lyötiin muutama rystykrossi, jonka jälkeen Moser käänsi kämmenlinjan. Ehdin hyvin pallolle ja käänsin onnistuneen kämmenkrossin, johon en uskonut Moserin enää ehtivän. Hän kuitenkin ehti ja löi ”kaikki tai ei mitään” kämmenkrossin, jota minä en ollenkaan odottanut. En olisi mitenkään enää ehtinyt juosten pallolle, koska en ensinnäkään odottanut Moserin ehtävän pallon, ja toisekseen hänen ehtiessä odotin Moserin lyövän linjaa pitkin, joten dyykkasin kohti kämmenkulmaa, ja onnistuin lyömään ilmassa onnistuneen matalana pysyneen kämmenslaissin keskelle kenttää. Piste siis jatkui, Moser hyökkäsi siitä rystylleni, ja yllätin kaikkien katsojien lisäksi itseni nousemalla ylös, ehtimällä palloon ja lyömällä liu’usta aivan mahdottoman rystylinjaohituksen ohi verkolle nousseen Moserin. Olin tuon pisteen jälkeen sen verran hengästynyt, että olisin seuraavassa pitkässä pisteessä varmasti hyytynyt pahemman kerran, joten päätin syöttää ässän matsipalloon. :D Vamos!


Olen erittäin tyytyväinen päivän voittooni. Moser pelasi huomattavasti paremmin kuin viime kerralla, mutta pystyin nostamaan oman pelini tasoani ja jälleen kerran taistelemaan otteluvoiton itselleni. En tiedä miten olen pystynyt viime aikoina kääntämään lähes kaikki kolmieräiset matsit kotiin, mutta jotenkin olen pystynyt viimeisissä gameissa nostamaan pelin tasoani entisestään. Olen saanut viime aikoina kolmansiin eriin hyvän tsemppihengen/-raivon päälle, mikä näkyy tuuletuksieni määrän kasvuna. Kun saan kunnolle tunteet peliin, saan itsestäni kaiken irti, enkä tällöin suostu häviämään. Kun saan tuollaisen oikean henkisen tilan päälle, jalkani liikkuvat todella hyvin enkä tee oikeastaan yhtään helppoa virhettä. Vastustajieni pitää pystyä pelaamaan todella hyvin jos he haluavat voittaa minut. Tämä kovaakin kovempi voitontahto on minusta yksi suurimmista vahvuuksistani, kun saan oikean henkisen tilan päälle. Syötimme Moserin kanssa tänään kumpikin hyvin, mutta sitäkin parempaa oli molempien palautuspeli. Moser löi ykkössyöttöjen palautuksia surutta lähes täysillä, ja sai minulle siten paineen syöttää ykköseni tarkasti. Päin-syöttöni eivät tänään menneet ihan tarpeeksi tarkasti Moserin vartaloa kohti, mutta onneksi sain paljon ässiä varsinkin ykkösruudun t-pisteeseen. Palautusvirheet sain tänään karsittua lähes minimiin. Ihan muutamaa palautusta lukuun ottamatta päästessäni käsiksi Moserin syöttöön, sain lähes aina aikaiseksi hyvän palautuksen. Varsinkin ensimmäisessä erässä Moserin ilmeestä näki ihmetyksen, kun hän syötti ykköstänsä täysillä, mutta minä vain blokkasin lyhyillä liikkeillä painavia yläkierrepalautuksia kuin minulle ei olisi kiirettä lainkaan. Sainkin hyvillä pitkillä palautuksillani paljon pisteitä, kun Moser halusi aina päästä painamaan päälle syöttönsä jälkeen, mutta hyvien palautuksieni takia hän joutui hakemaan hieman liian vaikeita ratkaisuja. Pelasin tänään oikein hyvin myös aina päästessäni hyökkäämään. Liikkuminen on Moserin heikkous, joten tiesin, että minun saada häntä liikkeelle ja uskaltaa ottaa pisteen ohjat käsiini, vaikka Moser hakee myös ahdingosta voittolyöntejä. Todennäköisyydet ovat näissä tilanteissa kuitenkin minun puolellani. Toisessa erässä Moser onnistui pari kertaa useammin riskilyönneissään kuin ajattelin, mutta ensimmäisessä ja kolmannessa erässä todennäköisyyksien mukaan hän ei onnistunut. Kaiken kaikkiaan pidän päivän esitystäni oikein hyvänä taisteluvoittona, ja olen erittäin ilahtunut, että pystyin voittoon, vaikka jalkani alkoivat kolmannessa erässä hieman painaa.

Huomenna saan kvartseissa vastaani 6-sijoitetun taiwanilaisen Yi Chu-Huanin. Pelasin Koreassa kahteen kertaan häntä vastaan duppelia, joten hän on minulle ihan suhteellisen tuttu pelaaja. Olen myös nähnyt monta hänen kaksinpeliään viimeisen parin kuukauden aikana. Hän on vasenkätinen ja hänen paras lyöntinsä on ehdottomasti syöttö. Hän tulee aika paljon syöttönsä perään verkolle, ja hän tykkää verkolla lyödä paljon kikkailuvolleyita ja stoppareita. Takaa hänen yhdenkäden rystynsä on varmasti se heikompi puoli, kämmeneltä hän pystyy tarvittaessa laittamaan palloon ihan reippaastikin vauhtia. Huomiseen peliin hyvä taktiikka voisi olla ihan rohkeasti lähteä haastamaan Yin kämmentä rystykrossillani. Olen aina tykännyt pelata vasureita vastaan, koska lähes kaikki heistä lyövät paljon kierteistä yläkierrekrossia kämmeneltään oikeakätisen rystylle, mutta tuo korkealta lyöty rysty on ihan minun lempilyöntejäni. Saan lyötyä rystykrossini matalana ja kierteettömänä, jolloin vasenkätinen joutuu nostamaan palloa kämmenellään reilusti ylöspäin saadakseen sen verkon yli, ja silloin minä pääsen iskemään. Lisäksi minulla ei yleensä ole mitään suurempia ongelmia vasureiden syöttöjen palauttamisessa. Ainoa vasurin syöttö mistä en kovin paljoa pidä, on hyvä kicki kämmenelleni ja tiedän, että Yi tykkää siitä syötöstä. Minun tulee kuitenkin vain rohkeasti tulla kickiä vastaan myös kämmenelläni ja antaa palaa, eikä se haittaa, vaikka pallo ei aina ihan sweet-spottiin osuisikaan. Pääasia kuitenkin on, etten ala varomaan kämmentäni, koska silloin se saattaa alkaa lähteä ihan minne sattuu.

Heräsin tänään 8.30 ja suuntasin aamupalan jälkeen kentille puoli kymmenen kuljetuksella. Lämmittelin hyvin itsekseni, ja pääsin vielä lyömään yhden korealaisen kanssa ennen matsiani, joka alkoi noin 11.30. Sadetauon viivyttävä matsi loppui vähän kolmen jälkeen, jonka jälkeen jäähdyttelin hyvin ja söin klubilla kanaa ja vihanneksia. Odotellessani kyytiä hotellille, minulle tuli jälleen kerran juttelemaan monta jotain kisan aputyöntekijää, jotka olivat kauhean kiinnostuneita minusta, kun olen länsimaalainen. He tahtovat harjoitella englanninkielentaitoaan ja aina ottaa myös kuvia minusta heidän kanssaan. Tällä kertaa päätin ilahduttaa heitä pyytämällä myös yhden kuvista itselleni. :)



Tulin takaisin hotellille vähän ennen viittä ja ajattelin ottaa myös muutaman kuvan hienosta hotellistani. Tässä on ensiksi kuva ulkoapäin. Merkitsin kuvaan myös oman huoneen sijainnin. :)



Otin kuvan myös hotellin lobbysta, jota koristaa täälläkin hieno banderolli.



Söin illalliseksi tänään kaksi pääruokaa, kun oli sen verran nälkä, ja valitsin spagetti bolognesen ja wienin-leikkeen. Otin illan muuten ihan rauhassa turhia hötkyilemättä, ja kun alkoi kymmenen jälkeen väsyttää, menin nukkumaan isoon sänkyyni.

keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Heliövaara-Yu 6-4,7-6(2), Heliövaara/ Ben Zvi - Lim/Jeong 3-6,1-6


Kaksinpeli alkoi voitolla myös täällä Jiaxingissa. Ulkona satoi koko päivän, joten kaikki päivän ottelut pelattiin sisällä. Pelasin kaksinpelini hienolla keskuskentällä, joka ei kuitenkaan ollut ihan suunniteltu sateisiin olosuhteisiin. Katonrajassa on jokaisella seinällä muutaman metrin verran seinää avoimena, joten tuulenpuuskien aikana sadetta tuli myös kentälle asti. Oli myös minulle ensimmäinen kerta pelata sisäkentällä, jolla tuuli välillä aika reilustikin. Matsi ei ollut tasoltaan mitenkään kovin häikäisevä, vaan koko ottelussa nähtiin ainoastaan yksi syötönmurto, joka tuli kolmannessa pelissä. Minulla oli toisen erän alussa kahdesti yksi breikkipallo, Yulla oli yksi breikkipallo minun syöttäessä ensimmäisessä erässä 5-4 –tilanteessa ja yksi eräpallo toisessa erässä 5-6 30-40 –tilanteessa. Muuten molemmat pitivät aikalailla vaikeuksitta syöttönsä, vaikka ainakaan minun syöttöni ei kulkenut tänään mitenkään erityisen hyvin. Toisen erän tiebreikin pelasin onneksi kuitenkin oikein hyvin, ja sain siinä pelattua ottelun parhaat pisteeni. Rystyni oli tänään hieman jäässä enkä muista, että minulla olisi kovin usein ollut näin suuria ongelmia vasurin yläkierteisen krossikämmenen kanssa. Olin lähes joka kerta myöhässä ja rystykrossini jäivät jatkuvasti keskelle kenttää. Onneksi pystyin kuitenkin aina tiukan paikan tullen parantamaan rystypeliäni ja käyttämään myös slaissia hyvällä menestyksellä. Kaiken kaikkiaan päivän ottelu oli jotenkin mitäänsanomaton suoritus, mutta kyllä siihenkin pitää olla tyytyväinen, että myös huonolla pelillä pystyy voittamaan ihan hyviäkin pelaajia.

Nelinpelissä hieman tahmeat otteet jatkuivat niin minulla kuin parillanikin, ja tällä kertaa se ei enää riittänyt. Meidät murrettiin kahdesti ensimmäisessä erässä ja kahdesti toisessa, mutta myös meillä oli yhteensä neljässä korealaisten syöttövuorossa breikkipalloja, joten vähän paremmalla onnella tulos olisi voinut ainakin olla paljon tiukempi. Verkkonauha ei oikein tänään ollut meidän puolellamme, mutta ei ottelun voittaja nyt kuitenkaan siihen ratkennut. Korealaiset pelasivat hiukan paremmin lähes kaikilla osa-alueilla ja tulos oli tänään se mikä se oli. Saapahan keskittyä rauhassa kaksinpeliin.

Pelaan huomenna kaksinpelin toisella kierroksella uudestaan itävaltalaista Nikolaus Moseria vastaan. Viime viikolla minä olin parempi luvuin 6-4, 6-4, mutta en usko, että huomisesta matsista tulee ainakaan helpompi kuin edellisestä. Moserin pelistä paistoi viime kerralla minun kenttäpuoliskolleni asti pieni väsymys, mutta nyt hän pääsee pelaamaan hyvin levänneenä. Ei varmaan kannata kuitenkaan turhan paljon miettiä vastustajan asioita, vaan parasta on keskittyä pelaamaan itse niin hyvin kuin pystyy. Moser syöttää hyvin, ja hänen murtamisensa ei ole kovin helppoa, joten minunkin tulee huomenna pitää paljon omia syöttöjäni pysyäkseni hyvin pelissä mukana. Myös riittävän aggressiivinen ote peliin on hyvä pitää mielessä, koska Moser on sen tyylinen pelaaja, jota pelkällä puolustamisella on vaikea voittaa. Uskon kuitenkin, että henkinen yliote enne matsia on minulla, ja haluan myös pitää sen huomisen jälkeenkin.

Aloitin päiväni tänään herätyksellä seitsemän jälkeen ja lähdin kentille 8.30 lähteneellä kuljetuksella. Pääsimme Giladin kanssa lyömään puoleksi tunniksi sisälle, ja matsit alkoivat puoli yhdeltätoista. Matsin jälkeen söin lounaaksi kanaa ja odottelin hetken duppelia, joka alkoi 14.45. Duppelin jälkeen pääsin takaisin hotellille vähän ennen viittä ja lepäsin ja tankkasin energiavarastoja huomiselle. Söin heti hotellille tultuani spagetti bolognesen ja illemmalla vielä gulassi-keittoa ja wienin-leikettä. Hotellilla on todella hyvää länsimaista ruokaa ollakseni Kiinassa, ja kun hinnatkaan eivät ole kovin pahoja, voi hyvillä mielen syödä vähän useamminkin. J  Huominen matsini on merkitty toiseksi otteluksi kentälle numero 7, jolla pelit alkavat kello 10. Tämä on muuten ensimmäinen kerta tällä reissulla, kun minulla ei ole aamun ensimmäinen ottelu!

tiistai 8. kesäkuuta 2010

Heliövaara/Ben Zvi – Cheng/Wang 2-6, 6-4, 10-6

Nelinpelin ensimmäinen kierros ei tälläkään viikolla ollut helppo, mutta me saimme hitaahkon alun jälkeen juonesta kiinni ja voitimme ottelun kolmessa erässä. Toisen erän veimme yhdellä murrolla, kolmannessa erässä minä pelasin pari pistettä aivan huikeasti, ja me voitimme sen johdettuamme alusta loppuun. Tänään oli ensimmäinen tuulinen päivä tällä reissulla, joten sai olla huolellinen jalkatyön kanssa, jotta sai osuman oikeaan kohtaan. Kenttien ollessa hieman maanpinnan yläpuolella tuuli myös tarttuu palloon hieman enemmän kuin yleensä, ja myös syötön nosto lähti välillä tuulen mukana sivulle. Mutta saimme siis nostettuamme tasoamme kolmannessa erässä, ja se oli oikein positiivinen asia.




Sain myös tänään nukkua mukavasti yhdeksään, koska duppelimme ei ollut ohjelmassa kuin vasta yhdeltä. Lähdin aamupalan jälkeen kentille puoli yhdeltätoista ja pääsimme Giladin kanssa lyömään kahdeltatoista. Pelasimme duppelin ja menimme sen jälkeen vielä pelaamaan muutaman gamen kaksinpeliä ja lyömään muutaman lyönnin takakentältä hyvän rytmin löytämiseksi. Kuljetuksemme takaisin hotellille lähti kolmelta, ja sitä odotellessa minä kävin kurkkaamassa sisäkeskuskenttää, jonka ovi oli tänään auki. Aika hieno on täälläkin tuosta ”centteristä” tehty, ja niin kuin arvelin, katto oli avattavaa mallia. Tässä kuva kentästä.







Hotellille päästyäni söin myöhäiseksi lounaaksi spagetti bolognesen ja lepäsin pari tuntia. Hotellissa on ihan kiitettävä kuntosali alakerrassa, joten päätin mennä illalla tekemään kevyen huoltavan harjoituksen pyöräilemällä 45 minuuttia, tekemällä muutaman harjoitteen olkapäille ja venyttelemällä lopuksi hyvin. Söin illalliseksi hotellilla gulassikeittoa ja wieninleikettä, joista otin myös yhden kuvan.







Ruokailun jälkeen pesin vielä muutaman paidan huomista varten ja valmistauduin nukkumaanmenoon. Singelini on ohjelmassa huomenna kello 10 ja duppeli ei ennen 13.

maanantai 7. kesäkuuta 2010

Tänään oli minun ensimmäinen kokonainen päiväni Kiinassa ilman otteluja. Nukuin pitkään aamulla ja menin aamupalalle puoli kymmeneltä. Tämän uuden hotellini aamupala on aivan loistava, ja valittavana on kaikkia perinteisiä länsimaisia ruokia sekä vaikka mitä kiinalaisia ruokia. Söin itseni ihan täyteen ja lähdin klubille katsastamaan paikkoja puoli yhdeltätoista. Nämä kiinalaiset tykkäävät selvästi rakentaa kaiken mahdollisimman isoksi. Klubilla on kaksi massiivista hallia, jossa toisessa on neljä sisäkenttää ja hienot pelaajatilat sekä tuomareiden ja jännittäjän huoneet. Tuo halli näyttää tältä.




Toisen hallin sisällöstä en ole ihan varma, kun sinne ei päässyt sisälle, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että siellä on yksi keskuskenttä, jonka katto näyttäisi olevan avattavaa mallia. Tämäkin rakennus on siis aivan valtava. Tässä kuva.





Kisapelejä ei näillä sisäkentillä kuitenkaan pelata, vaan paikalta löytyy kymmenisen ulkokenttää, jotka on rakennettu hyvin erikoisesti. Kentät on nimittäin rakennettu noin viiden metrin korkeuteen maanpinnalta niin, että alakerta toimii parkkihallina. Näistä kisakentistä oli kovin vaikea saada kuvaa, mutta toivottavasti näistä kahdesta kuvasta selviäisi jotenkin mitä tarkoitan.





Minun saavuttua klubille Taiwanilainen pelaaja Chang tuli kyselemään oman karsintapelinsä jälkeen, josko minä haluaisin lyödä hetken hänen kanssaan, ja sehän sopi. Löimme noin 45 minuuttia aika leppoisasti. Kentät ovat täällä pikkuisen hitaammat kuin viime viikolla, ja myös kierteet purevat paremmin. Sen pitäisi sopia minulle, joten treeneistä jäi hyvä maku suuhun. Olin jo eilen sopinut itävaltalaisen Max Raditschniggin kanssa treenit iltapäiväksi, joten jäin klubille hengailemaan pariksi tunniksi, mutta valitettavasti oikein mitään syötävää ei ollut saatavilla. Treenasimme Maxin kanssa noin tunnin verran, jonka jälkeen tulin takaisin hotellille ja söin spagetti bolognesen myöhäiseksi lounaaksi. Illaksi kisajärjestäjät olivat järjestäneet hotellilla pelaajille tervetuliaisseremonian ja illallisen, johon mielelläni osallistuin. Myös Max ja hänen kaverinsa Nikolaus Moser tulivat kanssani illalliselle, ja me olimmekin lopulta ainoat ulkomaalaiset koko tilaisuudessa. Tilaisuus oli erittäin hienosti järjestetty; kaikki osallistujat saivat lahjapaketin ja söimme pitkään ja hartaasti vaikka kuinka paljon erilaisia paikallisia herkkuja. Sain vihdoinkin myös tuntumaa oikeaan paikalliseen ruokakulttuuriin, ja olikin mukavaa, kun pöydässämme istuivat myös oikein mukavat kiinalaispelaajat Gong ja Li, jotka kertoivat meille aina, mitä mitäkin ruoka oli. Tässä kuvassa näkyy minun lisäkseni Moser, hänen vieressään Gong ja oikeanpuoleisena Li.



Tässä on kuva muutamista ruoista, joita söimme. Makea systeemi tuo pyöreä levy keskellä pöytää, jota pyörittämällä kaikki ruoat ovat kaikkien ulottuvilla. Kuten kuvasta näkyy, tarjolla oli niin kalaa, äyriäisiä, lihaa kuin kanaakin, joka tarjoiltiin muuten päineen kaikkineen. Kaikkein mielenkiintoisin ruokalaji tuotiin pöytään kuitenkin vasta hieman tämän kuvanoton jälkeen. En ollut ennen maistanut sammakkoa, mutta nyt tiedän, että se ei ole ollenkaan hassumpaa. J Kaikki ruoat oli laitettu todella hienosti esille, ja kokit olivat varmaan aloittaneet aterian valmistuksen jo eilen, kun koko tilaisuudessa oli yli 60 ruokailijaa.



Tässä vielä yksi kuva, jossa näkyy erittäin kummallisen värisiä leipiä ja äyriäiskeittoa.



Kisan kaaviot ilmestyivät tänään, ja minut oli sekä kaksin- että nelinpelissä arvottu täsmälleen samaan kohtaan kaaviota kuin viime viikolla. Nelinpelissä vastaamme tulee vielä huomenna täsmälleen sama villikorttipari kuin viime viikolla ensimmäisellä kierroksella! Kaksinpelissä olen myös nelossijoitettu, mutta pelaan ensimmäisen otteluni vasta keskiviikkona ja saan siinä vastaani kiinalaisen Yu Xin-Yuanin. Minulla ei ole hänestä mitään muistikuvaa viime viikolta.
Nyt minun täytyy kuitenkin mennä nukkumaan kellon ollessa jo aika paljon, jotta olen huomenna terävänä iskussa nelinpelissä.

sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Heliövaara-Lim Yong-Kyu 6-7(5), 6-4,6-0


Kyllä!!! Uran toinen kaksinpelin ammattilaiskisan voitto on totta! Nyt on aika hyvä fiilis, ja vaikka tässä joutuu koko illan matkustamaan seuraavalle kisapaikalle, niin matka sujuu pelkästään hymyssä suin. Sain tänään taas aika heikon alun otteluun, mikä johtui aika suurelta osin siitä, että Lim pelasi aivan erilailla kuin oletin. Hän käytti lyönteihinsä vain minun antamaa vauhtia pallolle ja hän vain kontrasi lyöntejään lähes kierteettöminä todella hyvällä tatsilla aivan takarajalle. Minä odotin armotonta lyöntimyllyä, joten olin vähän pihalla miten olisin pelannut, ja lukemat näyttivät yhtäkkiä 0-4. No ei siinä mitään, aloin pikkuhiljaa päästä jyvälle, että minulla ei ollut mikään hätä hakea nopeita ratkaisuja, vaan pystyin ihan rauhassa rakentamaan peliä ilman pelkoa, että vastustaja lyö koko ajan winnereitä. Sain murron viidennessä pelissä ja onnistuin murtamaan vielä toisenkin kerran 3-5 –tilanteessa. Edettiin tiebreakiin, jonka häviön pistän kyllä ihan omaan piikkiin. Minulla oli hyvä momentum päällä, joten odotin voittavani tiebreakin, mutta toisin kävi. Aloin jostain syystä varomaan rystyäni tiebreakin puolestavälistä lähtien, ja jalkani ottivat aina ihme askeleen taaksepäin lyödessäni rystyä. Siitä ei tullut juuri mitään ja tein tiebreakissa viisi helpohkoa rystyvirhettä, jotka ratkaisivat erän Limille. En kuitenkaan ollut suuremmin huolestunut, koska olin ennen tiebreakia ollut selvästi niskan päällä ja tiesin, että pelaamalla samalla lailla tulisin olemaan vahvoilla seuraavissa erissä. Sainkin toiseen erään hyvän alun ottamalla murron 2-1 –tilanteessa ja pystyin pitämään seuraavat kaksi syöttöäni hyvän taistelun jälkeen. Olen aiemminkin todennut, että en ole tänä vuonna hävinnyt kertaakaan syöttöäni 5-4 tilanteessa, mutta jostain syystä tilanne on aivan toinen 5-3 –tilanteissa. Tänäänkin hävisin syöttöni syöttäessäni erää kotiin 5-3 –tilanteessa, mutta onneksi eilisen tavoin pystyin paikkaamaan tilanteen ottamalla vastamurron ja erän 6-4. Kolmannessa erässä käänsin loistavalla pelillä ensimmäisen syöttövuoroni 0-30 –tilanteesta ja sain heti murron seuraavassa pelissä. Kolmannessa gamessa pelasin taas kolme erittäin hyvää pistettä 15-30 –tilanteessa ja jatkoin siitä ottaen toisen murron. Pelasin virheettömän syöttövuoron 4-0 –tilanteessa ja breikkasin vielä kerran viimeisessä gamessa vieden kolmannen erän vakuuttavasti 6-0. Jos ensimmäiset neljä gamea olisi voitu jättää pois laskuista, matsi oli aika hyvin minun hallussani alusta loppuun tiebreakia lukuun ottamatta.

Olen taas hyvin tyytyväinen siihen, miten ottelun kuluessa pystyin mukauttamaan pelini oikeanlaiseksi, ja miten pystyin toisessa ja kolmannessa erässä ottamaan ohjat käsiini. Lim palautti todella hyvin, mutta minä en antanut sen häiritä, vaan painoin päälle sitten toisella tai kolmannella lyönnillä. Tulin tänäänkin hyvällä menestyksellä verkolle ja sain vaikka kuinka monta tärkeää pistettä ratkaistua verkolta. Limin ykkössyöttö ei toiminut enää kolmannessa erässä kovin hyvällä prosentilla, joten minä otin siitä hyödyn irti ottamalla aggressiivisilla kakkossyötön palautuksilla pisteen hallinnan lähes poikkeuksetta itselleni. Lim liikkuu kuitenkin kentällä sen verran hyvin, että minun piti yleensä lyödä vähintään pari kolme painostavaa lyöntiä ennen kuin pystyin tulemaan verkolle tai hakemaan ratkaisua takaa. Minusta tässä suhteessa pelasin tänään erittäin hyvin alun jälkeen, koska jaksoin aina rakentaa pisteet rauhassa, enkä tehnyt painostavissa lyönneissäni kuin ajoittain muutaman virheen. Nämä muutamat virheet tulivat tänään yllättäen pääasiassa rystypuoleltani, mutta löysin onneksi loppua kohti hyvän tuntuman myös rystyyni. Pelasin alussa rystyäni hieman liian varovaisesti, kun taas toisessa erässä hain muutaman kerran vähän liian vaikeita ratkaisuja puutteellisella jalkatyöllä. Kämmenpelini oli tänään selkeästi parempaa kuin parina edellisenä päivänä; uskalsin ottaa palloa rennosti nousevaan, enkä tyytynyt ainoastaan tökkimään yläkierteisiä krosseja. Se olisikin ollut taktinen itsemurha, koska Lim löi todella hyvin korkeita palloja varsinkin kämmeneltään. Minut yllätti ottelun alussa myös Limin paljon käyttämä rystyslaissi, johon en oikein ollut varautunut. Tajusin kuitenkin alun jälkeen alkaa vastata siihen slaissilla, jota Limillä oli vaikeuksia käsitellä. Huomasin, että minun slaissini oli parempi kuin hänen slaissinsa, joten minua ei enää tajuttuani tämän haitannut ollenkaan jos Lim löi slaissin, koska pystyin lähes aina vastaamaan siihen paremmalla slaissilla, ja Lim joutui ongelmiin.  Ensimmäiset kaksi erää minulla oli hieman vaikeuksia palauttaa Limin ykkössyöttöä, koska hän pystyi peittämään todella hyvin syöttöjensä suunnan. Hän ei syöttänyt ollenkaan kovaa, mutta sitäkin tarkemmin ja vaikealukuisemmin. Minun onnekseni Limin ykköset eivät kuitenkaan enää kolmannessa erässä pudonneet kovinkaan usein ruutuun, joten pääsin rauhassa iskemään hänen kakkoseensa. Minun syöttöpelilleni kävi aivan päinvastoin. Alussa olin vähän hakoteillä myös sen kanssa mihin minun tulisi syöttää, koska Lim palautti niin hyvin painavia palautuksia takarajan tuntumaan, mutta pikkuhiljaa huomasin, että minun kannatti syöttää paljon jyrkillä kulmilla. Lim palautti hyvin kovatkin syötöt, jotka tulivat sellaiselle etäisyydelle, että hän pääsi lyömään normaalilla tekniikalla, mutta heti kun sain hänet kurottelemaan, olin vahvoilla. Syötin paljon ulos ykkösruutuun slaissia ja kakkoseen kickiä, ja kun olin saanut Limin ennakoimaan ulossyöttöjäni, minulla oli hauskaa syötellä ässiä t-pisteeseen. Kolmannessa erässä syöttöni kulki todella hyvin, ja taisin syöttää koko erässä vain kolme kakkossyöttöä. Kolmannessa erässä minulla onnistui kyllä lähes kaikki muukin, joten pelaaminen oli aika paljon keskimääräistä mukavampaa. Eikä minua enää häirinnyt ollenkaan edes Limin koko matsin aikana jokaisen voitetun pisteen jälkeen huutama ”come on” –huuto, koska kentällä alkoi olla ihmeen hiljaista. :D

Päiväni alkoi taas kahdeksan herätyksellä ja aamupalalla, joka sisälsi tänään vähän uusia ruokia. Otin yhden nakin, jotain pizzaa muistuttavaa seesamleipää, ilmeisesti jotain kinkkuomelettia sekä pari viipaletta leipää. Koko viikon aikana kaikki, mitä olen aamupalaksi ottanut, on oikein hyvää ja täysin syötävää.



Otin kaikki tavarat mukaan lähtiessäni hotellilta, josta kirjauduin siis ulos. Vedin kentillä taas hyvät lämmittelyt yksikseni kuten parina edellisenä päivänä ja olin valmis otteluun. Matsin jälkeen ei minun harmikseni ollut oikein mitään palkintoseremoniaa, joten mitään palkintoja ei siis jaettu. Paljon kuvia kyllä otettiin vaikka kenen kanssa, joista yhden sain myös itselleni. Voittajan on helppo hymyillä!



Kävin suihkussa kentillä ja juttelin refereen kanssa, joka oli myös lentämässä tänään illalla seuraavalle kisapaikalle lähes samaan aikaan kuin minä, joten pääsin hänen kanssaan samalla kyydillä lentokentälle ja säästin taksirahat! J Alkoi olla vähän nälkä siinä neljän aikaan, kun en ollut syönyt mitään matsin jälkeen, joten menin syömään lentokentällä olleeseen kiinalaiseen ravintolaan. Otin riisiä ja lihaa mustapippurikastikkeella, ja annoksen päälle oli laitettu vielä kananmunakin, jonka minä kyllä jätin syömättä, kun en oikein ole kananmunan ystävä. Annokseen kuului myös salaattia ja jotain keittoa sekä pari viipaletta vesimelonia. Juotavaksi otin tuorepuristettua appelsiinimehua, joka oli erinomaista.



Ostin lentolippuni vasta eilen, kun en voinut aikaisemmin tietää, koska olen ulkona kisoista, ja annoin samalla itselleni synttärilahjan. Koska varasin lippua niin lähellä lähtöpäivää, kaikki halvimmat liput olivat jo myyty, joten katsoin ihan piruuttani, mitä ykkösluokan lippu maksaisi. Ja hemmetti, hintaeroa oli 20 euroa! En ole ikinä aiemmin lentänyt ykkösluokassa, ja kun tuolla hinnalla sai, niin minä ostin sellaisen. Sitä paitsi vältyin maksamasta ylipainomaksuja 35 kilon matkatavaroistani, joten tämä saattoi tulla jopa halvemmaksi näin. Kyllä kelpasi istua koneessa mukavalla penkillä ja syödäkin ihan mukavasti, vaikka kyseessä oli siis vain puolentoista tunnin kotimaanlento. Myös lentoemännät olivat kummasti palvelualttiimpia kuin yleensä. Tässä kuva ruoasta jota söin koneessa.



Air Chinan lentoni saapui kahdeksan aikaan illalla Hangzhouhun, josta 45 minuuttia odoteltuani jatkoin matkaa bussilla kohti Jiaxingia. Hieman oli hankalaa löytää oikea bussi, kun missään ei lukenut mitään muuta kuin kiinaksi. Täytyi opetella miltä näyttää Jiaxing kiinan kielellä ja sitten toivoa, että astui oikeaan bussiin. Olin myös unohtanut pyytää jotakuta kirjoittamaan seuraavan hotellini nimen kiinaksi, joten meni vähän aikaa taksikuskin kanssa selvitellessä mihin ollaan matkalla. Onneksi kisan fact sheetissä oli hotellin numero, joten soitin hotelliin, jossa puhuttiin englantia ja annoin heidän selittää taksikuskille mihin ollaan menossa. Ja perille päästyäni koko päivän kestänyt hymy sen kuin leveni. On aivan viimeisen päälle tämä nykyinen hotellini, huone on vaikka kuinka iso ja koko hotelli on hyvin moderni. Eikä huoneen hintakaan (alle 40€) päätä huimaa. Ja ehdin vielä katsoa hieman toista erää ja koko kolmannen erän Ranskan avointen finaalista, joten iltakin oli oikein mukava.

Tämä viikko siis meni aika lähelle niin hyvin kuin sen vain oli mahdollista mennä. Olen edelleen itsekin hieman ymmälläni, miten oloni ei ole yhden yhtään väsynyt, vaikka olen nyt pelannut kolme tiukkaa kolmieräistä ottelua peräkkäin. Ja kun siihen lisää vielä kaksi aiempaa kaksinpeliä ja kolme nelinpeliä, niin matseja on ollut aika paljon ja silti oloni on ihan ”fresh”. Pääsin kisapaikallekin vasta maanantai-iltana, joten valmistautuminen ja aikaeroon totutteleminen jäivät tosi lyhyiksi, mutta silti jaksoin pelata ilman mitään ongelmia. Myöskään kuuma ilma ja hieman epäoptimaalinen ruokailu eivät tuntuneet aiheuttavan mitään ongelmia. Ja lisätään nyt vielä yksi tärkeä asia eli se, että olen matkassa yksin. En ole niin hirveästi matkustanut aikaisemmin yksin eivätkä ainakaan tulokset aiemmilta reissuilta, joilla olen ollut yksin, ole olleet mitenkään kovin hyviä. Siksi onkin oikein mukava huomata, että pystyn menestymään myös yksin, ja saan samanlaisen tsempin päälle matseissa, vaikka ketään ei olekaan katsomossa minun puolella. Vastustajilla oli tässäkin kisassa mukana niin treenikavereita, valmentajia kuin omia fysioitakin, mutta näköjään ilman niitäkin on mahdollista menestyä. Mikäs sen mukavampaa kuin huomata, että vastustajilla on kaikki asiat aivan viimeisen päälle ja itsellä vähän niin ja näin, mutta silti voittaa. Tästä on hyvä jatkaa ensi viikon kisaan, ja koska en tunne oloani ollenkaan väsyneeksi eikä yksikään lihas ole kipeä, niin voin lähteä aivan hyvin hyvällä itseluottamuksella hakemaan toista kisavoittoa. Kaikki seuraavankin kisan pelaajat ovat voitettavissa jos pelaan hyvin.

lauantai 5. kesäkuuta 2010

Heliövaara-Zhang 4-6, 6-4, 6-3

Vamos! Kolme tuntia täytyi tänäänkin taas vääntää, mutta kyllä kannatti! Aloitin matsin vähän huonosti, tai ehkä paremminkin Zhang aloitti hyvin, ja hävisin ensimmäiset kolme gamea aika nopeasti. Tilanne oli siis 0-3 kahdella murrolla, mutta laskin ensimmäisellä tauolla, että Zhang teki näissä kolmessa ensimmäisessä gamessa yhden virheen kaikki lyönnit mukaan laskettuna. Minun olisi siis pitänyt lyödä läpilyöntejä aika kovalla tahdilla, jotta olisin saanut pidettyä alun tasaisena. Zhangin ote kuitenkin hieman herpaantui hyvän alun jälkeen, ja minä sain yhden murron takaisin. Toista en enää pystynyt kuitenkaan kaapimaan, vaikka minulla oli vielä yksi breikkipallo 5-5 –tilanteeseen, joten erä meni Zhangille 6-4. Toisessa erässä Zhangilla oli taas breikkipalloja minun kahdessa ensimmäisessä syöttövuorossani, mutta onnistuin ne kuitenkin lopulta pitämään. Niinhän siinä sitten kävi, että minä onnistuin murrossa erän neljännessä pelissä ja sain pidettyä seuraavat kaksi omaa syöttövuoroani. 5-3 –tilanteessa minulle tuli kuitenkin todella huono syöttövuoro, ja menetin syöttöni saamatta pistettäkään. En siitä kuitenkaan lannistunut, vaan pelasin seuraavan gamen todella hyvin ja sain erän kotiin 6-4. Kolmas erä alkoi siitä mihin toinen jäi, eli minä hävisin heti oman syöttöni alkuun, mutta sain murrettua takaisin heti seuraavassa pelissä. 2-1 –tilanteessa pelattiin todella pitkä Zhangin syöttövuoro, jonka minä onnistuin viemään kolmannella breikkipallollani. Myös seuraava game oli hyvin tiukka, mutta onnistuin pitämään syöttöni seivaten monta murtopalloa. Seuraavat kolme gamea olivat taas pitoja, joten minä pääsin syöttömään otteluvoitosta 5-3 –tilanteessa. Game ei ihan lähtenyt kuitenkaan käyntiin niin kuin olisin halunnut, vaan Zhang pelasi kaksi loistavaa puolustuspistettä, ja tilanne oli 15-40. Seuraavat neljä pistettä merkitsivät minulle todella paljon, ja olen aivan uskomattoman tyytyväinen miten pystyin nostamaan tasoani ratkaisuhetkellä. Syötin ensimmäiseen pisteeseen ässän, toisessa pääsin hyvän syötön jälkeisellä lyönnillä verkolle ja smashasin vaikean smashin läpi, kolmannessa löin hyvän syötön jälkeen painavan rystykrossihyökkäyksen, jota Zhang ei enää saanut takaisin ja matsipallossa vedin syötön jälkeen inside-in kämmenen niin paljon kuin kädestä lähti ja siellä pysyi. Pelasin siis viimeiset neljä pistettä lähes täydellisesti juuri niin kuin minun pitikin antamatta Zhangille juurikaan mahdollisuuksia, ja kun otetaan huomioon matsin tiukkuus, ja miten vähän tuon kaltaisia nopeita pisteitä olin aikaisemmin matsin aikana pystynyt pelaamaan, annoin itselleni luvan tuulettaa ihan reilusti. Jotenkin sain todella hyvät fiilikset noista viimeisestä neljästä pisteestä ja siitä, miten pystyin henkisesti käsittelemään tilanteen aivan oikein, vaikka ottelun lopetus ei meinannutkaan olla aivan sellainen kuin halusin.

Pelini ei ollut tänäänkään vielä aivan sellaista kuin halusin, mutta parempaa kuin eilen se oli joka tapauksessa. Kämmenpelini oli alussa taas hieman kateissa enkä päässyt kämmenissäni oikein eteenpäin, vaan aina kun pallo tuli kämmenelleni, valuin liian kauas takarajan taakse ja jäin ahdinkoon. Tänään tilanne oli kuitenkin se, että en olisi pelkästään juoksemalla pärjännyt, joten minun oli pakko tehdä jotain. Pakotin itseni tulemaan palloa vastaan, ja vaikka alussa taas vähän pokat kolisivat, en perääntynyt, vaan jatkoin eteenpäin tulemista. Tulemalla vastaan sain kämmeneni sellaiseksi, että en aina joutunut ahdinkoon, kun pallo tuli kämmenelleni, vaan sain liikutettua Zhangia sijoittamalla palloa tarkasti kumpaankin kulmaan. Jostain syystä lyön kämmentä usein paljon paremmin, kun otan palloa noususta enkä anna sen alkaa laskea. Ajoitus on minulle siten helpompi. Tällä vastaan tulemisella oli myös sellainen positiivinen puoli, että aloin lyömään myös rystyäni selvästi paremmin, kun otin sitäkin noususta ja annoin vain palaa. Zhang oli todella hyvä lyömään kämmenkrossin läpi, jos minun rystylinjani ei ollut riittävän hyvä, joten tyydyin lyömään rystyäni lähinnä krossina, mutta hyvällä menestyksellä. Sain tällä tavalla vaikka kuinka montaa kertaa pisteen hallinnan itselleni, ja päivän ottelussa pisteen voitti todella usein se, joka sitä hallitsi. Aloin myös toisesta erästä alkaen hyökkäämään ihan kiitettävästi verkolle, ja se kannatti. Zhang ohitti hyvin kämmeneltään, joten hyökkäsin pääasiassa hänen rystylleen, ja olin todella ilahtunut siitä, miten hyvin pystyin peittämään hänen ohituksiensa suunnat. Olemme Ollin kanssa treenanneet paljon verkolla liikkumista, ja tänään minusta tuntui, että sain lähes kaikki Zhangin ohitukset takaisin ja pystyin vielä tappamaankin pallon erittäin hyvällä prosentilla. Kaiken kaikkiaan minulle jäi päivän ottelusta se positiivinen fiilis, että pystyin muuttamaan pelini onnistuneesti hyökkääväksi, kun huomasin, että ottelun voittamiseksi minun oli pakko tehdä niin. Loppua kohti myös ykkössyöttöni prosentti parani, ja olen ihan tyytyväinen siihen, miten syötin varsinkin kolmannessa erässä. Mutta kaikista parasta ottelussa oli mielestäni se, miten pystyin olemaan koko ottelun ajan henkisesti vahva. Kolmannen erän kymmenestä gamesta kaksi ei ollut tilanteessa 40-40, joten ottelun voittaja olisi voinut ihan yhtä hyvin olla Zhang, jos en olisi uskonut itseeni ja pelannut ratkaisupaikoissa ennakkoluulottomasti ja rohkeasti. Olen sitä mieltä, että tällaisen henkisen vireen voi saada vain sen itseluottamuksen kautta, joka tulee, kun pärjää kisoissa ja voittaa paljon otteluita.

Huomenna onkin sitten tiedossa kisan viimeinen ottelu eli finaali, jossa minua vastaan asettuu 1-sijoitettu korealainen Lim Yong-Kyu. Pelasin häntä vastaan reilu kuukausi sitten Koreassa, jolloin minä voitin luvuin 6-4, 6-4. Sen jälkeen on kuitenkin tapahtunut paljon, ja ainakin minun suureksi hämmästyksekseni Lim voitti Busanissa pidetyn 75000+H Challengerin muutama viikko sitten. Tuommoisen kisan voittaminen ei ole mikään ihan pikkujuttu, joten myös Limillä on varmasti itseluottamus kohdallaan. Hän pelasi meidän viimeksi kohdatessamme todella, jopa älyttömän isoa peliä, mutta nyt tässä kisassa hän on pelannut selvästi maltillisemmin. Muistan viime matsissani saaneeni paljon aikaan lyödessäni usein Limin kämmenelle, jonne hän ei odottanut minun lyövän niin paljon. Uskon kuitenkin, että hän muistaa miten viimeksi pelasin häntä vastaan, joten yritän huomenna pyrkiä ajoittain hieman sekoittamaan peliä tänään hyvin toimineella rystyslaissillani sekä hyökkäämällä hieman enemmän verkolle kuin viimeksi. Viime kerralla verkolle tuleminen ei ollut kovin helppoa, koska Lim painoi jatkuvasti päälle vaikka väkisin, mutta uskon, että pystyn huomenna varsinkin omissa syötöissäni tulemaan ihan mukavasti verkolle, jos ykkössyöttöni toimii niin kuin se on tällä viikolla aiemmin toiminut. Minun pitääkin huomenna pitää huolta, että pysyn koko ottelun ajan tarpeeksi aktiivisena, ja että yritän pitää hyvän keskittymisen yllä koko matsin ajan. Lim on kova tsemppari, joka tuulettaa lähes jokaisen pisteen jälkeen, mutta minun ei tule antaa sen häiritä. Jos pelaan hyvää omaa peliäni uskon, että minulla on hyvät mahdollisuudet voittoon.

Tämä päivä alkoi taas jo tutuksi tulleella kaavalla, eli herätys kello 8 ja aamupalalle. Aamupalaksi oli tänään melko tulista paistettua riisiä, jonka kanssa otin sellaisen taikinaan käärityn nakin, jonka söin myös pari päivää sitten. Lähdin klubille yhdeksän kuljetuksella ja vedin hyvät lämmittelyt. Joku toimittaja halusi välttämättä lyödä kanssani viisi minuuttia, joten toimin ennen matsia myös sparrarina. Hain jännittäjältä pari mailaa ja vaihdoin gripit kuntoon. On uuten uskomatonta miten nopeasti valkoinen grippi muuttuu täällä mustaksi ilmeisesti ilmansaasteiden vaikutuksesta. Kentän pinnassa on ohut musta kerros suomeksi sanottuna paskaa, joka värjää kaiken palloista vaatteisiin ja käsiin harmaaksi vähän samaan tapaan kuin massa värjää kaiken oranssiksi. Tulin matsin jälkeen takaisin hotellille kahden aikaan, ja vietin myös loppupäivän jo tutuksi tulleella kaavalla. Lounaaksi nuudelia, illalliselle KFC:hen ja iltapalaksi vielä kerran nuudelia. Kävin illalla pienellä kävelyllä tutustumassa ympäristöön, ja näin ihan hienojakin paikkoja. Pienen matkan päässä hotellilta on tiedeyliopisto, jonka päärakennus on upea sitä ympäröivän puiston keskellä. Tässä siitä yksi kuva.



Nyt illan päätteeksi pakkaan vielä kaikki tavarat kasseihin, koska lennän jo huomenna illalla finaalin jälkeen Hangzhouhun, josta matkaan bussilla seuraavaan kisapaikkaan Jiaxingiin. On jotenkin hassua pakata, vaikka huomenna on vielä peli, mutta näin se menee jos ei halua maksaa ylimääräistä yötä hotellihuoneessa. Seuraava blogipäivitys saattaakin siis siirtyä maanantaille, koska olen vasta aika myöhään huomenna perillä Jiaxingissa, mutta kirjoitan sitten finaaliraportin vaikka maanantaiaamuna, jos en huomenna ehdi!

perjantai 4. kesäkuuta 2010

Heliövaara-Li 7-5, 5-7,6-4


Jesjesjes! Tämän päivän otteluni oli yksi urani parhaista taisteluvoitoista. Heti ensimmäisestä gamesta alkaen tiesin, että edessäni tulee olemaan vaikea peli. Palasin tänään ikään kuin vuoden taaksepäin siinä miten pelaan. Kämmeneni oli tänään juuri sellainen, mitä olen pyrkinyt erittäin hyvällä menestyksellä välttämään viime syksystä alkaen. Osun hirveän paljon pokaan ja alan varomaan lyöntiä eikä pallo enää sen jälkeen lähde juuri mihinkään. Saan kämmeneltäni aikaiseksi ainoastaan hiljaisia yläkierre tökkäisyjä, jotka jäävät vielä lähes järjestään lyhyeksi. Mutta pääasiahan on, että voitto tuli! Ottelu alkoi tasaisesti; minä pystyin murtamaan Lin syötön 2-2 –tilanteessa, mutta hän sai murrettua takaisin 4-3 –tilanteessa minun hieman avittaessa parilla tuplalla ja kahdella helpolla virheellä. 5-5 –tilanteessa minä onnistuin murtamaan Lin syötön uudestaan ja sain pidettyä erän kotiin 7-5. Toisessa erässä minulla ei ollut yhtään murtopalloa, Lillä niitä oli pari kappaletta minun toisessa syöttövuorossani, mutta sen gamen onnistuin kääntämään itselleni. 5-6 –tilanteessa minulle tuli ottelun toinen keskittymisen herpaantuminen, ja lahjoitin erän Lille kolmella syötön jälkeisen lyönnin helpolla virheellä. Kolmas erä oli ehdottomasti ottelun tiukin, vaikka lukemat olivatkin ”vain” 6-4. Erän kolmannessa pelissä pelattiin varmaan 20 minuutin mittainen game, jonka aikana kentällä kävi myös referee setvimässä tilannetta. Jännä juttu, että olen viimeisen kahden kisani aikana pyytänyt refereen kentälle kolme kertaa, kun en muista tehneeni sitä ikinä aiemmin. Tänäänkin se kuitenkin taas kannatti, ja sain vaihdettua päätuomarin tuomion. Li syötti 40-40 –tilanteessa ässän, jonka linjatuomari hyväksyi. Päätuomari tuomitsi pallon kuitenkin leveäksi, mutta katsottuaan linjatuomaria ja Lin alkaessa protestoida hän kuitenkin korjasi itsensä ja sanoikin pallon olleen sisällä. Säännöthän eivät tätä hänen viimeistä korjaustaan hyväksy, ja minun täytyi kutsua referee kentälle, jotta tilanteeseen saatiin oikea ratkaisu eli kakkossyöttö. Tässä saa pelaajakin näköjään välillä olla tarkkana, että pelataan sääntöjen mukaan, kun silloin tällöin päätuomaritkaan eivät tunne sääntöjä riittävän hyvin. Onneksi kisoissa on paikalla aina myös referee, jonka sääntötuntemus yleensä on täydellinen. Sain pienen henkisen edun tämän tapahtuman seurauksena ja onnistuin viidennellä breikkipallollani murtamaan tilanteeksi 2-1. Viimeiset seitsemän gamea molemmat pitivät syöttönsä, vaikka minulla olikin kolme breikkipalloa 4-2 –tilanteessa. Viimeisessä gamessa hain vähän lisäjännitystä ottelun lopettamiseen tuhriessani 40-0 johdon, mutta onneksi pelasin hyvän pisteen 40-40 –tilanteessa. Neljännessä matsipallossani pelattiin varmaan ottelun pisin piste, joka päättyi lopulta minun painavaan rystykrossiin, jonka löin sillä ajatuksella, että nyt tämä piste saa loppua. Ja loppuihan se. Li kurotti vielä palloon, mutta ei saanut sitä nostettua enää yli verkon. Ottelu oli ohi kolmen tunnin ja 15 minuutin väännön jälkeen.

Kuten ihan aluksi kirjoitin, pelini oli tänään hyvin kaukana siitä, miten haluan pelata. Kämmenpelini umpisolmun kautta pelinkuva muuttuu niin, että en käytännössä pysty tekemään mitään muuta kuin juoksemaan ja tekemään kaikkeni, että saan pallot takaisin toisen kenttäpuolelle. Jos kämmeneni muuttuu tällaiseksi kuin tänään, en osaa muuttaa sitä takaisin enää ottelun aikana, vaan joudun pelaamaan matsin loppuun sillä kämmenellä mikä sinä päivänä on tarjolla. Minun onneni päivän pelissä oli, että tossuni liikkuivat paremmin kuin pitkään aikaan, ja sain juuri ja juuri riittävästi kaavittua palloja kenttään, että pystyin voittamaan. En muista ikinä tossujeni vinkuneen noin paljon matsin aikana joutuessani juoksemaan kulmasta kulmaan, enkä myöskään muista liukuneeni kovalla kentällä ennen kovinkaan usein. Tänään jouduin tekemään sitä lähes joka pallossa. Sen takia aloin jopa itsekin ihmetellä matsin edetessä, että miksi tuntuu siltä, että en väsy ollenkaan. Ilmeisesti jotain on tullut tehtyä oikein tankkauksessa, kun pystyin liikkumaan koko matsin ihan samalla tavalla hullun lailla, vaikka pelasimme yli kolme tuntia 30 asteen helteessä. Minulla on ollut aikaisemmin ajoittain taipumusta kramppailuun pitkissä kuumissa olosuhteissa pelatuissa otteluissa, mutta tänään krampeista ei ollut tietoakaan. Ehkä sain omissa syötöissäni tarpeeksi nopeita pisteitä suoraan syötölläni, joten sain aina joka toisessa gamessa enemmän palautumisaikaa. Jos syöttöni ei olisi tänään kulkenut, olisin ollut pahassa pulassa. Kaiken kaikkiaan tämän päivän peli oli siis mielestäni aika puhtaasti henkisellä puolella hankittu kovan työn takana ollut taisteluvoitto. En suostunut häviämään, ja tuulettelin matsin aikana paljon tavallista enemmän, koska halusin niin paljon voittaa. Se fiilis, kun näkee vastustajan lyönnin jäävän verkkoon matsipallossa tällaisen taistelun jälkeen, on se, minkä takia tätä minä lajia pelaan.

Pelaan huomenna semifinaalissa kakkossijoitettua kiinalaista Zhang Zea vastaan.  Olen nähnyt hänen pelaavan muutaman gamen täällä ja Koreassa, mutta jostain syystä en näe hänen pelissään sitä, miksi hän pärjää. Hän on aika tasainen molemmilta puolilta, rysty on vähän erikoisen näköinen, mutta varmempi, ja kämmeneltä hän tekee suurimman osan niin pisteistä kuin virheistäkin. Zhangilla on ihan ok syöttö, mutta minusta hän ei palauta kovin hyvin, joten toivon saavani huomenna paljon aikaiseksi syötölläni. Ajattelen myös lähteä aluksi painostamaan hänen kämmentään, koska tiedän, että se voi joissakin tilanteissa alkaa hajota. Sen suurempia taktiikoita minulla ei kuitenkaan huomiseksi ole mielessä, lähden siis pelaamaan omaa peliäni ja yritän aamulla päästä lyömään jonkun kanssa hieman kovia kämmeniä, jotta löydän niihin tuntuman takaisin. Ehkä minun on hyvä kuitenkin pitää mielessä, että Zhang on sitkeä pelaaja, ja helpolla en huomenna tule missään nimessä pääsemään.

Aloitin päiväni tänään kello kahdeksan herätyksellä, jonka jälkeen siirryin taas aamupalalle hotellin ravintolaan. Tänään ei tarjolla ollut nuudelia, vaan sen sijasta oli paistettua riisiä. Riisin seassa oli kananmunaa, ja otin lautaselle vielä kolme kappaletta jonkinlaisia kääryleitä, joiden sisällä oli ilmeisesti jotain lihaa. Täällä taitaa kuitenkin olla parempi, kun ei kysy, mitä lihaa lautasella on. :D



Lähdin kentille yhdeksän kuljetuksella ja vedin hyvät kolmen vartin lämmittelyt ennen matsia, joka alkoi puoli yhdeltätoista. Matsini loppui vasta vähän ennen kahta, joten pääsin sopivasti takaisin hotellille puoli kolmen kuljetuksella. Kävin ostamassa kaupasta lounaaksi purkillisen nuudelia, ja huomasin nuudelinhakureissulla, että taitaa täälläkin olla Korean tapaan hotellin sisäänkäynnin yläpuolella banderolli, jolla toivotetaan pelaajat tervetulleiksi ITF-kilpailuun. Tässä banderollista vielä kuva, josta ei harmittavasti erotu auton takana oleva kuja, jolle kaikki hotellin jätteet tunnutaan kaadettavan, ja josta lähtevä löyhkä päivisin on aika hirveä. Muutenkin tuntuu, että täällä roskat heitetään joka paikassa tylysti vaan kadulle, johon ne jäävät pyörimään ihmisten jalkoihin. On välillä aika ällöttävää kävellä esimerkiksi illalla syömään, kun koko ajan saa olla tarkkana mihin astuu. Muita kuin minua se ei tunnu kuitenkaan paljoa häiritsevän, joten kai sitä pitää tottua elämään maassa maan tavalla. :S




Vietin iltapäivän rauhassa hotellilla lepäillen ja menin illalla syömään KFC:hen. Otin kanansiipiä sekä kanafilehampurilaisen, paistettuja vihanneksia ja juotavaksi hedelmämehua. Oli kyllä erinomainen setti, jonka päätin kruunata näin syntymäpäivän kunniaksi ostamalla vielä takaisintulomatkalla kioskista suklaajäätelötuutin. Söin iltapalaksi vielä hieman nuudelia  ja katsoin telkkarista Ranskan avoimia, jotka minun yllätyksekseni täällä näkyvät. Sain myös illalla vielä tietää saaneeni villinkortin Tampereen Challengeriin heinäkuun lopussa, joten syntymäpäiväni sujui juuri niin kuin syntymäpäivien pitää sujua. Toivottavasti huomisesta tulee yhtä hyvä päivä!

torstai 3. kesäkuuta 2010

Heliövaara – Moser 6-4, 6-4 Heliövaara/Ben Zvi – Gong/Li 2-6, 1-6


Ihan ensimmäiseksi täytyy korjata tuo kaksinpelini tulos, joka on kaavioon laitettu jostain syystä väärin. Oikeat lukemat olivat siis 6-4, 6-4. Aloitin oikein mukavasti murtamalla Moserin syötön kolmannessa ja viidennessä pelissä. 4-1 –johdossa keskittymiseni kuitenkin hieman herpaantui, ja hävisin oman syöttöni tekemällä breikkipalloon tuplan. Sen jälkeen minulla ei kuitenkaan ollut loppumatsissa ongelmia omissa syöttövuoroissani, eikä Moser saanut kahta pistettä enempää enää yhdessäkään syöttövuorossani. Toisessa erässä sain tarvittavan murron aikaiseksi 3-3 –tilanteessa, ja pidin helposti kaksi viimeistä syöttövuoroani. Ottelu oli minulle sellainen perushyvä matsi. En tehnyt mitään erityistä, mutta minulla oli silti koko ottelun ajan tunne, että hallitsin pelin tapahtumia. Moser pysyi mukana pelissä lähes ainoastaan hyvän syöttönsä ansiosta. Alussa hän syötti kovaa, muttei kovin lähelle rajoja, ja näin ollen minä pääsin käsiksi hänen syöttöihinsä, ja palautukseni onnistuivat oikein hyvin. Alun jälkeen Moser kuitenkin alkoi syöttää pikkaisen tarkemmin, ja hän saikin hieman enemmän suoria pisteitä syötöllään, mutta minähän en tarvinnut kuin sen yhden murron toisessa erässä otteluvoittoon. Pelasin siinä gamessa kolme erittäin hyvää pistettä, ja breikkipalloon Moser löi rystyn verkkoon. Ehkä jos johonkin olen kuitenkin eniten tyytyväinen, niin se on syöttöpelini. En syöttänyt kovin paljon ässiä, mutta sain todella paljon syöttöpisteitä hyvällä prosentilla toimineella ykkössyötölläni. Moserin lyöntien liikeradat olivat sen verran isot, että syötin paljon syöttöjä suoraan häntä päin, mutta sain myös paljon pisteitä syöttämällä lähelle sivurajoja, jolloin Moserin täytyi ottaa enemmän kuin yksi askel palauttaakseen syöttöni, mikä vaikeuttaa palauttamista selvästi. Takakentän pisteissä Moser otti ohjat käteen nopeasti niin kuin arvelinkin, mutta sain muutamalla hyvällä puolustuspisteellä hänen itseluottamuksen hyökkäämiseen rakoilemaan, ja hän alkoi näin tehdä ajoittaisia hyökkäysvirheitä yrittäessään pelata hyökkäyksiään hieman isommalla riskillä kuin yleensä. Spekuloin eilen myös mahdollista iskemistä Moserin kakkossyöttöön, ja se toimi. Sain muutamaan tärkeään pisteeseen palautuswinnerin suoraan Moserin kakkossyötöstä, ja sehän lämmitti mieltä mukavasti. Sain sillä tavalla myös sitä kaivattua tiettyä aggressiivisuutta palautusgameihin, jottei pelaamiseni niissä perustunut vain puolustamiseen. Olen kaiken kaikkiaan siis oikein tyytyväinen omaan peliini, ja onhan se hyvä juttu voittaa Top-500 pelaajia ihan peruspelillä.




Nelinpelin semimme ei sen sijaan mennyt ihan niin kuin olisimme Giladin kanssa halunneet. Vastustajamme pelasivat koko ottelun ajan erittäin hyvin, mikä nyt ehkä saattoi hieman olla arvattavissakin. Pelimme kaatui kuitenkin siihen, että kukaan muu ei hävinnyt ottelussa omaa syöttöään kuin minun parini, joka hävisi ne kaikki. Otan kyllä osan hävityistä syötöistä myös omaan piikkiini, koska en pelannut tänään verkolla ihan omalla tasollani. Parin helpon virheen lisäksi en oikein löytänyt vapaata tilaa mihin olisin volleyni tappanut, vaan vastustajat pääsivät muutaman kerran käsiksi palloihin, jotka minun olisi kyllä pitänyt lyödä läpi. Vaikea tämänpäiväistä ottelua olisi ollut voittaa, vaikka olisimme pelanneet hyvinkin, positiivisena puolena mieleeni jäi kuitenkin oma vahva syöttöpelini. Annoin palaa ykkösissä ihan tosissaan, ja syötin myös ajoittain kakkosta paljon kovempaa kuin yleensä. Se toimi hyvin, ja minun kannattaa varmasti useamminkin syöttää kakkosiani kovaa vain palauttajaa kohti. Sovimme Giladin kanssa pelaavamme yhdessä myös ensi viikolla.



Saan huomenna kaksinpelissä vastaani 7-sijoitetun kiinalaisen Li Zhen, jota vastaan pelasimme jo tänään duppelissa. Hän on aika peruspelaaja; hänen lyönneissään ei ole mitenkään erityisen paljon kierrettä ja sanoisin, että hänen kahdenkädenrystynsä on hänen parempi puolensa. Hän syöttää ihan hyvin, mutta yritän kyllä huomenna taas painaa kylmästi päälle hänen kick-kakkoseensa, koska minulle on aika luontaista tulla vastaan rystylläni ottamaan palloa noususta. Lisäksi hän on varsin vahvarakenteisena pelaajana ehkä joissain tilanteissa hieman kömpelö, joten yritän saada hänet liikkeelle niin hyvin kuin pystyn. Myös päin-syöttö tuntui toimivan häntä vastaan ainakin duppelissa, joten miksei myös huomisessa singelissäkin. Toivotaan että pelini kulkee huomenna, koska täytyyhän minun pitää muun maailman edustusta pystyssä, kun kaikki muut jäljellä olevat pelaajat ovat aasialaisia.



Heräsin tänään taas aamupelin takia jo seitsemältä ja tallustelin aamupalalle vielä aivan puoliksi unessa. Onneksi aamupalaan kuulunut nuudeli oli niin pippurista, että sillä olisi herättänyt vaikka karhun talviunilta, ja minä piristyin kahdessa sekunnissa ensimmäisen tikullisen jälkeen. Otin taas nuudelin seuraksi makeaa leipää sekä yhden hyvin mielenkiintoisen ilmeisesti johonkin taikinaan rullatun nakin. Toista sellaista en jostain syystä hakenut, mutta tässä kuitenkin kuva annoksesta.







Lähdin klubille kahdeksan kuljetuksella, ja löysin paikalta yhden kiinalaisen lyöntikaverikseni. Tuntui niin hyvältä lyödä, että löimme lyöntejä läpi 45 minuuttia ja pelasimme vielä kaksi tie breakin päälle. Ilmankos alkoi matsikin niin hyvin, kun oli pelituntuma kohdallaan heti alusta asti. Söin matsien välissä taas omia eväitäni, ja palasin takaisin hotellille neljäksi. Hain kaupasta taas purkillisen nuudelia ja meinaan mennä illalla vielä syömään ihan kunnolla. Minun on ihan pakko laittaa tähän loppuun vielä kuva eilisistä iltaostoksistani, joihin kuuluu 2,5 litraa vettä, 0,5 litraa appelsiinimehua ja keksipaketti. Mutta mielenkiintoista ei ole se mitä ostin, vaan paljonko ostokseni maksoivat. Yhteensä 6 yuania eli 70 senttiä. Suomessa noista olisi joutunut maksamaan varmasti ainakin nelinkertaisen hinnan. On se vaan kumma kuinka joissakin maissa on niin paljon halvempaa kuin Suomessa.





keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Heliövaara – Spong 6-1, 6-1 Heliövaara/Ben Zvi – Chang/Jiang 6-3, 7-5

Hyvin lähti kisat käyntiin myös singelin osalta. Spong ei tuntunut pääsevän minua vastaan minkäänlaiseen rytmiin, vaan hän teki aika paljon virheitä ja päästi minut jopa helpolla. Ensimmäisessä ja viimeisessä syöttövuorossaan hän syötti kolme ässää ja sai pidettyä, muuten minulla ei ollut mitään hätää. On hirveän vaikea sanoa miten oma peli kulki, kun toinen teki virheitä virheiden perään. Palautin ja syötin ihan hyvin, takakentältä laiton max. kolme lyöntiä kenttään niin piste oli minun. Jalkani liikkuivat hyvin, joten ehkä sain sitä kautta Spongin yrittämään liikaa, kun hän ei saanut minusta lyötyä läpi. Ensimmäisen erän viimeisessä gamessa tuli tuomarilta pari virhetuomiota minun hyväkseni, ja Spongilla vähän pää hajosi eräpalloni jälkeen. Löin palautuksen läpi muutaman sentin leveänä, ja Spong alkoi vaatia, että minä korjaisin tuomion itseäni vastaan. En minä nyt kuitenkaan halunnut itseäni vastaan alkaa pelata ja sanoin, että virhetuomioita voi tulla ihan kummin päin vain, tällaista sattuu, ja seuraavassa pisteessä se voin olla minä, jota vastaan tuomitaan väärin. Spong mumisi siinä penkille kävellessään jotain, ja päästyään minun penkkini kohdalle sanoi ihan reippaalla äänellä ”fuck you”. Sanoin tästä tuomarille, mutta hän väitti, ettei hän kuullut mitä Spong sanoi, ja vaikka hän kutsui kisan refereen kentälle selvittämään tilannetta, niin Spongille ei annettu edes varoitusta. Spong on asunut ja harjoitellut Göteborgissa vajaan vuoden verran, joten hän puhuu hieman ruotsia. Hän käyttikin toisen erän lähinnä haukkuen minua ruotsiksi aina puoltenvaihdoissa ja pisteiden välillä jos olimme molemmat verkolla. Ei se minua kuitenkaan haitannut, kun tiesin, että itseään hän sillä enemmän häiritsee kuin minua. Matsin jälkeen Spong oli kuitenkin taas ihan kohtelias, joten ei tainnut kummallekaan jäädä mitään hampaankoloon. Huominen vastustajani itävaltalainen Nikolaus Moser tulee luultavasti olemaan paljon pahempi vastus. Hän voitti viime viikolla Futuren Etelä-Afrikassa, joten hänen pelinsä pitäisi ainakin olla kunnossa. Toisaalta hänellä varmasti myös painaa jaloissa nuo viime viikon pelit, ja kun lisätään vielä pitkä matkustaminen ja aikaero, niin hän voi olla väsynyt mies huomenna. Moser pelaa aika isoa peliä; hänen ykkössyöttönsä on hyvä, ja hän tulee aika paljon syötöstä verkolle. Takakentällä en ole ikinä nähnyt hänen pelaavan varmanpäälle, vaan hän paukuttaa molemmilta puolilta lyöntejään varsin reippaasti. Minun olisikin hyvä päästä itse huomenna niskan päälle varsinkin omien syöttövuorojeni pisteissä, koska liikkuminen ja puolustuspelaaminen ovat ehdottomasti Moserin heikkoudet. Minun pitää saada hänet liikkeelle, ja välttää päästämästä häntä jatkuvasti painostamaan. Varmasti joudun myös pelaamaan paljon puolustuspisteitäkin, mutta aina tilaisuuden tullen minun olisi hyvä päästä hyökkäämään. En ole ihan varma hänen kakkossyöttönsä tehosta, mutta minulla on pieni aavistus, että siihen voisi olla mahdollista välillä iskeä. Näin saisin hänelle painetta myös hänen omissa syöttövuoroissa, ja murtaminen voisi olla minulle helpompaa. Mielenkiintoinen ottelu on joka tapauksessa tulossa. Päivän nelinpeli Giladin kanssa oli tänään paljon parempi kuin eilen. Pelasimme terävämmin ja tarkemmin, ja olimmekin ottelun selkeästi aktiivisempi osapuoli. Hävisimme yhden oman syötön toisessa erässä, mutta muuten pidimme omat syöttömme helpohkosti. Pelaamme huomenna semifinaalissa ykkössijoitettua kiinalaisparia Gong/Li vastaan. He ovat erittäin kova pari, mutta me voimme lähteä otteluun pelaamalla rennosti. Ja nelinpelissähän jos syöttö ja palautus kulkevat, kaikki on mahdollista.

Jouduin tänään heräämään aamupelin vuoksi jo ennen seitsemää, ja uni olisi taas maistunut varmasti monta tuntia pidempäänkin. Aikaero painaa vielä päälle, eikä illalla ole helppo saada unta. Huomasin kuitenkin tänään, että olin ilmeisesti mennyt eilen aamupalalle liian myöhään, koska tänään aamupala oli ihan erinäköinen. Ruokaa oli tarjolla noin viidessä astiassa, joista sai itse ottaa mitä halusi. Minulle mukaan tarttui nuudelia, kaalia, joku seesampallero sekä pari palaa jotain makeahkoa leipää. Nuudeli oli jopa niin hyvää, että hain lisää! Tässä kuva ensimmäisestä annoksestani.



Lähdin kentille kahdeksalta lähteneellä kuljetuksella, ja sain lyöntikaverikseni yhden taiwanilaisen pelaajan siskon. Hän on pelannut aiemmin aktiivisesti, ja pelasi edelleen oikein hyvin. Tyttöjen kanssa on todella hyvä lyödä peruslyöntejä, koska he lyövät lähes aina hyvällä rytmillä. Singelini oli vuorossa kymmeneltä, minkä jälkeen söin hieman eväitä ja pelasin duppelin noin 13.30. Ehdin juuri ja juuri kolmelta lähteneeseen kuljetukseen takaisin hotellille. Kävin kaupassa hakemassa hieman jotain syötävää, ja ihmettelin miksi en aiemmin ollut tajunnut ostaa purkkinuudeleita, kun hotellihuoneessa on vedenkeitinkin! No, nyt korjasin asian ja nautiskelin oikein kunnolla. Yritän illaksi keksiä jonkun hyvän ruokapaikan ja yritän myös saada unen päästä hieman aiemmin kiinni kuin parina aikaisempana iltana. Itsensä uneen pakottaminen ei vaan taida olla ihan helppoa…

tiistai 1. kesäkuuta 2010

Heliövaara/Ben Zvi – Cheng/Wang 6-7(8), 6-3, 10-7

Jes! Voitolla lähti käyntiin Kiinan reissu! Tänään oli vuorossa siis ainoastaan nelinpeli, joka alun hankaluuksien jälkeen tuli taistellen kotiin. Vastustajamme eivät missään nimessä olleet huonoja, vaan he olivat selvästi pelanneet paljon duppelia ja luultavasti myös yhdessä. He syöttivät koko ottelun ykkössyöttönsä hyvällä prosentille sisään ja pystyivät pelaamaan hyvin sekä verkolla että takana. Varsinkin alussa he lobbasivat erittäin hyvin vaikka kuinka monta kertaa meidän ylitsemme kun olimme verkolla. Parini syötti ensimmäisessä ja osin toisessa erässä vähän huonosti ja hävisimme ensimmäisessä erässä hänen syöttönsä kahdesti. Onneksi toisessa erässä saimme käännettyä hänen syöttönsä kerran 0-40 –tilanteesta ja kerran 15-40 –tilanteesta pidoksi ja saimme erän loppuun murron. Kolmannen erän tie breakiin me saimme hyvän 5-1 alun emmekä menettäneet johtoamme enää sen jälkeen. Vastustajat kirivät kuitenkin aina 8-7 –tilanteeseen asti johtoamme kiinni, mutta me onnistuimme molemmat palautuksissamme erinomaisesti kahdessa viimeisessä pisteessä ja ottelu oli ohi. Minä olen ottelussa tyytyväinen syöttööni, mutta muu peli jätti vähän toivomisen varaa. Matkustuksen jälkeen en ehkä ollut ihan terävimmillään, ja se näkyi ajoittaisina helppoina virheinä. En varsinkaan verkolla ollessani saanut liikkumiseeni toivottavaa terävyyttä enkä näin ollen päässyt käsiksi palloihin ihan niin hyvin kuin halusin. Luulen, että huomenna on kuitenkin jo ihan erilainen olo kropassa, ja jalatkin liikkuvat paremmin.
Saan huomenna kaksinpelissä siis vastaani hollantilaisen karsijan Xander Spongin. En kovin hyvin tunne häntä, enkä ole nähnyt hänen pelaavan moneen vuoteen, mutta ei hän ainakaan helppo vastustaja ole. Hänellä on alla pelit karsinnassa, ja näin ollen hänelle tuntuma palloihin ja kenttiin on varmaan parempi kuin minulla. Uskon kuitenkin, että pelaamalla hyvää omaa peliäni tulen olemaan ottelussa vahvoilla. Kaksinpelini on kello 10 aamulla ja sen jälkeen vuorossa on vielä nelinpeli kiinalaisparia Chang/Jiang vastaan.
Heräsin tänään aamulla yhdeksän aikaan, mutta uni olisi kyllä vielä maistunut pidempäänkin. Aamupala hotellilla oli aika mielenkiintoinen, mutta sain lopulta pienen elekielisen keskustelun jälkeen eteeni hedelmäsalaattia sekä kanaa ja riisiä tähän tapaan eikä se ollut ollenkaan hassumpaa. Kananmunaan en viitsinyt koskea.
Lähdin kymmeneltä lähtevällä kuljetuksella klubille, jonne matka kesti noin 20 minuuttia. Olin eilen sopinut treenit yhden taiwanilaisen pelaajan kanssa, joten treenasimme noin tunnin yhdestätoista kahteentoista. Klubi on täälläkin aivan naurettavan hieno, kun vertaa vaikkapa Euroopassa järjestettäviin Futureihin tai joihinkin Challengereihin. Keskuskenttä on jälleen aika mukavan kokoinen, tosin tänään sillä ei jostain syystä pelattu.
Keskuskentän alla risteileviä käytäviä riittää, ja ainakin minä jopa eksyin etsiessäni refereen toimistoa ensimmäistä kertaa. Huoneita riittää joka lähtöön pelaajien oleskelutiloista pukkareihin ja jännittäjän lukaaliin. Keskuskentän lisäksi klubilla on 16 ulkokenttää ja 4 sisäkenttää. Ulkokentät on järjestetty kahteen riviin ja tehty ihan viihtyisiksi istutuksilla.
Treenin jälkeen ajattelin syödä lounasta, mutta mitään ruokapaikkaa ei jostain syystä kenttien läheisyydessä ollut. Minulle sanottiin, että keskus on jonkinlainen urheilusisäoppilaitos, jossa voi harrastaa uintia, eri palloilulajeja, yleisurheilua, painonnostoa ja niin edelleen. Kaikki urheilijat syövät kuulemma samassa paikassa, joka on noin 10 minuutin kävelymatkan päässä tenniskentiltä. Lähdin kävelemään sinne päin, mutta perille päästyäni huomasin, että paikka ei ehkä sittenkään ollut ihan minua varten. Sadoittain nuoria oli syömässä suomalaista kouluruokalaa muistuttavassa salissa, jossa oli hirveä meteli, ja kaiken lisäksi olisi pitänyt olla mukana oma astia, johon olisi kerännyt ruokaa. Olin siis hyvin tyytyväinen, että olin aamulla pakannut mukaani hieman evästä, ja tulen tekemään niin varmaan myös tulevina päivinä. Matkalla takaisin otin vielä kuvan taloista, joissa keskuksessa asuvat urheilijat ilmeisesti asuvat. Ainakin he voivat rauhassa keskittyä urheilemiseen, kun alueella ei ole juuri muuta kuin asuntoja ja urheilukenttiä.
Nelinpelin jälkeen odotin tunnin verran kuljetusta takaisin hotellille, ja menin suihkun jälkeen heti kokeilemaan hotellini yläkerrassa olevaa ravintolaan. Ei ihan löytynyt yhteistä kieltä taaskaan tarjoiluhenkilökunnan kanssa, mutta sen verran he tajusivat, että halusin ruokaa. Minut vietiin syömään ihan omaan huoneeseen, jossa sai ison pyöreän pöydän ääressä katsoa vaikka telkkaria. Tässä pari kuvaa huoneesta.
Koska näytän länsimaalaiselta, tarjoilijat ilmeisesti päättelivät, että haluan länsimaista ruokaa, ja sain eteeni tämän näköiset annokset. Ranskalaisia ja kana-makkarasandwich. Kyllähän ruoka ihan hyvää oli, mutta olisin minä ihan mielellään paikallistakin ruokaa syönyt. J
Luulen, että tässä iskee vielä uudestaan nälkä illan aikana, joten taidan käväistä iltapalalla KFC:ssä vielä ennen nukkumaanmenoa, jotta huomenna on energiaa pelata. Huomiseksi on luvattu hieman lämpimämpää kuin tänään eli 29 astetta ja auringonpaistetta, joten ilman pitäisi ainakin olla kohdallaan. Odotan huomista jo nyt mielenkiinnolla!