Heliovaara/Becker - Sitak/Venus 6-3, 7-6(2)

Kokeilin tänään hieman uudistaa blogini ulkoasua, kun vanha versio oli jotenkin hieman tylsän näköinen. Saatan muuttaa ulkoasua lähipäivinä vielä lisääkin, joten ei kannata ihmetellä, jos sivusto ei ensisilmäyksellä näytä tutulta seuraavilla käynneillä! Duppelin toisen kierroksen ottelumme sujui tänään erittäin mukavasti, ja onnistuimme parini kanssa voittamaan kisan kolmossijoitetun parin. Sitakin duppeliranking on niinkin korkea kuin 165, joten voitto oli hyvä näyttö duppelikyvyistämme. Tuuliolosuhteet olivat tänään hieman eilistä hillitymmät, mikä teki pelistä paljon miellyttävämpää.

Aloitin ottelun kuitenkin hieman jäisesti missaten pari helppoa volleyta, joiden ansiosta vastustajat mursivat parini syötön heti toisessa gamessa. Saimme murrettua kuitenkin heti takaisin ja mursimme vastustajat vielä kahdesti erän aikana hyvillä palautuksilla ja monesti onnistuneilla lobbeillamme. Toiseen erään saimme jälleen heikon alun hävitessämme parini syöttövuoron ensimmäisessä pelissä, mutta pidimme asenteemme positiivisena ja yrityksemme vastamurtoon palkittiin lopulta viimeisellä mahdollisella hetkellä 4-5 –tilanteessa. Molemmat joukkueet pitivät seuraavat syöttönsä, joten erässä edettiin tie breakiin. Pelasimme parini kanssa tie breakin erittäin hyvin, emmekä jättäneet vastustajillemme juurikaan mahdollisuuksia voittoon, vaan veimme katkaisupelin vakuuttavasti 7-2. Saamme huomenna semifinaalissa vastaamme luultavasti ykkössijoitetun parin Klein/Propoggia. Parillani Rickhardilla on isokokoisena pelaajana hyvä syöttö ja ulottuvuus, kun taas minulla vahvuuksia ovat ehkä palautus ja verkolla liikkuminen. Nämä ominaisuudet yhdessä tekevät meistä hyvin yhteen pelaavan parin, ja uskon meillä olevan huomennakin mahdollisuudet voittoon hyvin pelatessamme.

Heräsin tänään yhdeksän aikoihin ja lähdin klubille aamupalan jälkeen hieman kymmenen jälkeen hyvissä ajoin ennen treenejä, jotta ehdin rauhassa yhdistämään alkulämmittelyyni hieman nopeusjuttuja jalkoja herätelläkseni. Treenasimme tämän jälkeen Rickhardin kanssa noin tunnin verran lyöden lyönnit ja krossit läpi ja pelaten loppuun pari tie breakia. Treenin jälkeen söin klubilla pastaa lounaaksi ja surffailin hieman netissä klubin tietokoneella, joka on pelaajien vapaassa käytössä.  Duppelimme alkoi iltapäivällä hieman puoli kolmen jälkeen, ja matsin jälkeen jäin vielä hetkeksi aikaa syöttelemään treenikentälle hakien viimeistä silausta syötön tarkkuuteen ennen kuin tulin loppujäähdyttelyn jälkeen takaisin hotellille. Hain matkan varrella hieman syötävää take away –kiinalaisesta ja nyt aion ottaa loppuillan rauhassa lataillen akkuja huomiselle.

Huomenna vastaani kaksinpelin toisella kierroksella tulee siis nuori australialainen Benjamin Mitchell. Olen nähnyt pätkiä hänen peleistään tällä ja viime viikolla ja uskoisin, että minulla on hänen pelistään ihan hyvä käsitys. Mitchellin peruslyönnit ovat aika tasapuoliset; rysty on ehkä hieman varmempi, mutta kämmeneltä hän saa toisaalta tehtyä enemmän pisteitä. Mitchell myös liikkuu kentällä hyvin joka suuntaan, joten selkeää heikkoutta hänen pelistään ei ole helppo löytää. Veikkaisin kuitenkin, että pelin sekoittelu toimii huomenna taas hyvin nuorta ja tasaisella tempolla pelaavaa pelaajaa vastaan, ja kun pystyn yhdistämään peliini vielä hyvän syöttö+jatkolyönti –pelaamisen, Mitchell tulee olemaan vaikeuksissa. Mitchellin syöttö ei myöskään ole mikään varsinaisesti hänen vahvuutensa, joten yritän huomenna iskeä usein varsinkin hänen kakkossyöttöönsä ja saada sitä kautta hänelle painetta syöttögameihin. Kokonaisuutena monipuolinen pelaaminen on huomenna siis varmasti hyvä taktiikka lähteä toteuttamaan. Ottelumme on ohjelmassa toisena pelinä kentällä 4, jolla pelit alkavat kello 11.

Heliövaara - Bega 6-4, 6-0 Heliövaara/Becker - Bettink/Thompson 6-2, 6-1

Hei taas ja terveiset lähes maapallon vastakkaiselta puolelta! Pahoittelut pienestä hiljaiselosta, mutta olen päässyt viime päivien aikana vähän huonosti netin ääreen. Aloitin tänään siis pelit täällä Wellingtonissa voitokkaasti sekä singelissä että duppelissa, vaikka olosuhteet eivät suosineet ainakaan kaikkia pelaajia. Lämpötila on pyörinyt nyt pari päivää viidentoista asteen tuntumassa, ja tänään tuuli yltyi aina myrskyksi asti saaden ilman tuntumaan todella kylmältä. Myrskyisä tuuli teki jo pelkästään alkupallottelusta haastavaa, saati sitten matsien pelaamisesta. Ja siis jos Suomessa ulkona tuulee välillä kovaa, niin voin vakuuttaa että täällä tuulee kaksi kertaa kovempaa. Pallot vierivät ja lentävät minne sattuu, tuolit lähtevät lentoon ja kenttä täyttyy läheisistä puista irtoavista oksista ja lehdistä. Mutta minä tykkään kyllä pelata kovassa tuulessa, koska silloin saa pelata erikoisempaa tennistä ja lyöntivaihtoehtoja on niin paljon enemmän. Ja lisäksi aika moni vastustaja inhoaa sitä! J

Aloitin tänään matsini Begaa vastaan vähän haparoiden, mutta onnekseni vastustajani oli vielä selkeästi enemmän pihalla tuulen kanssa. Yritin vain saada pallon kenttään ja siirryin nopeasti parin murron turvin 4-0 –johtoon. Sitten pelintasoni hieman laski samalla kun Bega tajusi myös alkaa lyödä enemmän palloja kenttään, minkä seurauksena en saanut murrettua enää kolmatta kertaa ja hävisin syöttöni 4-1 –tilanteessa. Mursin kuitenkin pitkän gamen jälkeen heti uudestaan enkä häkeltynyt toisesta syötönmenetyksestäni 5-2 –tilanteessa, vaan syötin vakuuttavasti erän kotiin 5-4 –tilanteessa yhden huikean pisteen ja parin hyvän hyökkäyksen avustamana. Toinen erä ei kovin kauaa ehtinyt vanhentua ennen loppua, kun sain parannettua pelintasoani ja pystyin tuulesta huolimatta pelaamaan hyvää aggressiivista peliä. Erän lopussa Began tahtotila ei enää ollut parhaimmillaan, ja voitin ottelun reilun tunnin pelin jälkeen melko selvin numeroin.

Peli oli siis tuulesta johtuen tänään hyvin hämärää ja rytmitöntä, joten olen tyytyväinen selvittyäni kunnialla jatkoon. Kämmeneni oli alussa vähän kateissa, ja tein siltä puolelta jonkin verran helppoja virheitä, mutta löysin kuitenkin ottelun edetessä paremman lyöntirytmin, ja osumakin alkoi löytyä. Syöttö toimi tänään oikein kiitettävästi hyvällä prosentilla, ja sain sillä aikaan mukavasti pisteitä varsinkin toisessa erässä. Jalat olivat alussa hieman tukossa viikonlopun matkustamisen ja turisteilun jäljiltä, mutta aion huomenna vetää aamulla pienen nopeustreenin, jotta saan jalat paremmin liikkeelle seuraavassa ottelussa. Toisella kierroksella vastaani tulee nuori australialainen Benjamin Mitchell, joka pääsi kesällä Wimbledonin juniorisarjassa aina finaaliin asti. Tuo ottelu on kuitenkin ohjelmassa vasta torstaina, joten palaan siihen lähemmin huomenna.

Tarkoitukseni oli pelata tällä viikolla nelinpeliä saksalaisen Rieschickin kanssa, mutta hän ei harmittavasti ehtinyt viime viikon finaalin jälkeen paikalle kuin vasta tänään illalla, joten jouduin hankkimaan itselleni toisen parin. Sain sovittua Rieschickin avustuksella kuitenkin pelaavani toisen saksalaisen, Rickhard Beckerin kanssa, ja urakkamme alkoi tänään perustyylikkäällä voitolla paikallisesta parista. Saamme toisella kierroksella huomenna vastaamme kolmossijoitetun Sitak/Venus –parin, joka on varmasti jo kovempi testi.

Matkani tänne Wellintoniin alkoi siis jo lauantaiaamuna lennolla Esperancesta Perthiin, jossa vietin loppupäivän ja lauantain ja sunnuntain välisen yön. Olin yötä lentokentän lähellä sijaitsevassa hotellissa, mutta otin heti saavuttuani bussin keskustaan, jossa kiertelin paikkoja ja tutustuin Perthin kaupunkiin aina iltaan asti. Aikaisin sunnuntaiaamuna jatkoin matkaani kello 5.45 lähteneellä Qantasin lennolla Sydneyyn, jonne laskeuduimme viisi tuntia myöhemmin. Minulla oli viiden tunnin odotus ennen seuraavaa lentoa, ja junamatkan keskustaan kestäessä vain 20 minuuttia, päätin edellisenä iltana, että voisihan sitä käydä vähän katselemassa paikkoja myös Sydneyssä, kun kerran siellä päin olin. Kävelin keskustassa pari tuntia ja kävin myös hienossa Sydney Aquariumissa katsomassa haita ja muita merenasukkeja ennen kuin oli aika palata takaisin lentokentälle. Viimeisen reilun kolmen tunnin siivun Wellingtoniin lensin jälleen Qantasilla, ja saavuin perille pienestä myöhästymisestä (ei siis moottoriongelmista ;D ) johtuen vasta puolenyön jälkeen.

Tämä on ensimmäinen kertani Uudessa-Seelannissa, joka vaikuttaa ihan viihtyisältä maalta. Ainakin täällä Wellingtonin seudulla maasto on aika vuoristoista, mutta sateisen ilmaston aikaansaama luonnon vihreys ja kukoistus saa minut kyllä aina hyvälle mielelle. Vedin eilen pari treeniä hienolla Renouf Tennis Center –klubilla, jossa on yhteensä kaksitoista plexipave-kenttää. Pomppu on vähän korkeampi kuin kahdella edellisellä viikolla, mikä sopii minulle kuitenkin hyvin. Sisäkenttiä klubilla on kuusi ja onpahan kahdella kentällä myös iso katsomo kuten tästä yleiskuvasta saattaa nähdä.

Huomenna ohjelmassani on siis aamulla vähän treeniä ja iltapäivällä duppeli. Yritän saada nyt alle hyvät yöunet, koska olen tänään ja eilen herännyt todella väsyneenä viiden tunnin aikaerosta johtuen. Huomiseen!

Heliövaara - Look 1-6, 2-6

Pelini ei tänään ottanut oikein millään kulkeakseen, ja tämän viikon kisa päättyi siis kvartseihin hieman ponnettoman esityksen seurauksena. Sain kuitenkin hieman lohtua aamupäivän tappioon selviytymällä aina finaaliin asti tie break shoot outissa, mistä tuli palkkioksi mukavat 600 dollaria.

Päivän ottelu alkoi ihan lupaavasti molempien pitäessä omat syöttönsä, minkä jälkeen minulla oli kaksi murtopalloa kolmannessa gamessa. En kuitenkaan saanut murrettua ja pelini lähti kulkemaan jyrkkää alamäkeä Lookin murtaessa seuraavat kaksi syöttövuoroani. Toisessa erässä hävisin heti ensimmäisen syöttöni, enkä saanut edes yhtä murtopalloa yrittääkseni vastamurtoa ja hävisin syöttöni vielä toistamiseen 1-3 –tilanteessa. Matsi ei ehtinyt vanhentua kovinkaan paljon yli tuntia, kun se oli jo ohi.

Menin kentälle tänään ihan selkeä gameplan mielessäni, mutta jostain syystä gameplanini katosi heti matsin alkaessa ja pelini oli ihme sähläystä ilman mitään selkeää tavoitetta. Pelasi yhden pisteen verkolle nousten, seuraavassa hain isoja peruslyöntejä ja kolmannessa puolustin pelkällä slaissilla, minkä seurauksena pelini oli sekavaa ja tuloksetonta höystettynä aivan liian suurella määrällä virheitä. Tuuli oli ihan kova tänäänkin, mutta ei ehkä ihan niin kova kuin eilen, mutta pelasin silti hieman samalla lailla kuin kovassa myrskyssä lyöden hämäriä lyöntejä, jotka eivät kuitenkaan tyynemmässä säässä tuottaneet vastustajalle läheskään niin paljon ongelmia. Look pelasi kyllä myös tänään selvästi paremmin kuin viime viikolla; hän teki huomattavasti vähemmän virheitä ja hän myös jaksoi odottaa maltilla parempaa paikkaa iskeä. En myöskään saanut tänään riittävästi pisteitä syötölläni, jotta omien syöttöjeni pitäminen olisi ollut helpompaa, vaan turhauduin Lookin hyvien palautuksien jälkeen yrittämään liian vaikeita ratkaisuja tai sitten pelasin liian passiivisesti ajautuen kauas takarajan taakse, josta en enää päässyt nousemaan takaisin eteenpäin.

Singelini jälkeen fiilikseni oli aika nollassa, mutta kanavoin ketutukseni pyykkäämiseen ja kävelin takaisin kentille tie break shoot outin viimeiseen sessioon, jota pelattiin viime päivien sateiden takia tänään neljä kierrosta. Voitin ensimmäisellä kierroksella jonkun, jonka nimeä en nyt valitettavasti muista 7-3 ja kvartseissa kanadalaisen Chvojkan samoin lukemin. Semeistä eteenpäin ottelut pelattiin paras kolmesta tie break erästä, ja voitin semeissä Uuden-Seelannin Mikael Stathamin 7-4, 7-5. Finaalissa jouduin pitkän odotuksen päätteeksi kuitenkin tunnustamaan aussi Andrew Thomasin paremmakseni lukemin 2-7, 7-3, 2-7, mutta 600 dollarin shekki lämmitti kyllä mieltä ihan mukavasti.

Tämän viikon kisa on nyt siis kaikilta osin ohi, ja voin nyt suunnata katseeni seuraavaan Uudessa-Seelannissa käytävään kilpailuun. Lennän huomenna Perthiin, jossa vietän iltapäivän ja lauantain ja sunnuntain välisen yön ja josta jatkan sunnuntaiaamuna matkaani Sydneyn kautta Wellingtoniin, jossa seuraava kisa käydään. Joku voisi luulla, että Australia ja Uusi-Seelanti ovat lähekkäin, mutta ainakin täältä Esperancesta Wellingtoniin matkaa tulee ihan julmetusti. Valitsin huomenna lennon Perthiin kymmenen tunnin bussimatkan sijasta, mutta Perthistä pitää vielä lentää ensin 5 ja puoli tuntia Sydneyyn, josta on vielä 3 ja puolen tunnin lentomatka Wellingtoniin. Aika erikoista, että Perthistä on lyhyempi matka muun muassa Indonesiaan tai Singaporeen kuin maan pääkaupunki Canberraan tai Sydneyyn! Voi olla, että en ehdi seuraavaan pariin päivään päivittämään blogiani, mutta yritän päästä taas koneen ääreen viimeistään maanantaina Wellingtonissa. Siihen asti otan ihan rauhassa ja yritän levätä matkustuksen lomassa parhaani mukaan.

Heliövaara - Barton 7-6(3), 6-1

Jes, voitin tänään hyvän karsinnoista tulleen vastustajani ensimmäisen erän vaikeuksien jälkeen erittäin tuulisissa oloissa. Eilen illalla alkaneen ukkosmyrskyn tuomat sateet loppuivat vasta tänään puolilta päivin, minkä jälkeen tuuli yltyi todella navakaksi. Kova tuuli oli kenttien suuntainen eli pelatessa joko suoraan myötäinen tai vastainen, mikä minusta vaikeuttaa peliä vielä paljon enemmän kuin kova sivutuuli, koska pallon pituuden kontrolloiminen on niin vaikeaa. Sivutuulessa voi kuitenkin oikeastaan koko ajan lyödä normaalilla svingilla ja vauhdilla, mutta myötä-vastaisessa tuulessa joutuu monesti lyömään todella hiljaa tai kovaa. Peli ei tänään ollut missään matsissa kovin kaunista, mutta ennakkosuosikit voittivat silti oikeastaan jokaisessa ottelussa. Esimerkiksi kakkossijoitettu saksalainen Rieschick löi omassa ottelussaan myötätuulesta lähes pelkästään alakierrettä, koska se oli hänelle ainoa tapa, miten tuuli ei vienyt palloa pitkäksi. Minullakin oli alussa vaikeuksia saada myötätuulessa pallo pysymään kentässä ja vastatuulessa lentämään yli verkon, mutta onnistuin siinä lopulta kuitenkin paremmin kuin vastustajani, mikä kai on tärkeintä.

Ottelun alussa molemmat pitivät ensimmäiset syöttönsä, mutta jo kolmannessa gamessa onnistuin breikkaamaan ensimmäisen kerran. Minulla oli kaksi tuplabreikkipalloa 3-1 –tilanteessa ja uudestaan kaksi  4-2 –tilanteessa, mutta en kummallakaan kerralla onnistunut, minkä jälkeen minulle kävi klassisesti ja hävisin oman syöttöni 4-3 –tilanteessa neljästä pitopallosta huolimatta. 4-4 –tilanteessa minulla oli jälleen yksi mahdollisuus murtoon, mutta Barton selvitti sen, ja erässä edettiin lopulta ilman lisämurtoja tie breakiin. Lähdin tie breakiin luottavaisena tämän reissun aikaisempien hyvien tie breakien myötä, ja vaikka alussa hieman haparoin ja olin 1-2 ja 2-3 häviöllä, en hävinnyt puoltenvaihdon jälkeen myötätuulesta pistettäkään ja hoidin tie breakin perusvarmalla esityksellä 7-3.

Toisen erän alkaessa tummat pilvet alkoivat lähestyä kenttiä, ja olin varma että parin gamen sisällä alkaa sataa, mutta loppujen lopuksi ehdimme onneksi juuri ja juuri pelata ottelumme loppuun ennen sateen alkua. Pidin heti alkuun syöttöni ja mursin heti perään, mutta 2-0 –tilanteessa keskittymiseni hieman herpaantui ja menetin syöttöni myötätuulesta. Sain kuitenkin taisteltua murron itselleni uudestaan ja 4-1 –tilanteessa sain otettua vielä toisen ja ratkaisevan murron, minkä jälkeen viimeisen syöttövuoron pitäminen oli jo aika helppoa. Pienen lisämausteen siihen toi kuitenkin hetkenä minä hyvänsä alkava sade, jonka takia en enää halunnut ottelua keskeytettävän tuossa tilanteessa. Olin tyytyväinen, kun sain ottelun lopetettua ennen sadetta ja hyvin tyytyväinen olin myös voittooni vaikeissa olosuhteissa.

Peli ei siis tänään ollut tosiaankaan mitään erityisen kaunista, mutta erikoisia lyöntejä ja palloja kyllä tuli sitäkin useammin. Vastatuulesta yritin pitää pallon matalana ja mielellään vastustajan rystypuolella, josta Bartonilla oli vaikeuksia kontrolloida palloa pysymään kentässä. Löin varmaan yli 20 stopparia, joilla voitin lähes jokaisen pallon, koska pallo pysähtyi aina kuin seinään ylitettyään verkon. Löin paljon myös tahallani yksinkertaisesti niin lyhyeksi jääneitä peruslyöntejä, että joku saattaisi laskea ne yläkierrestoppareiksi. Kovin montaa lyöntiä ei vastatuulesta karannut pitkäksi koko ottelussa, joten varsinkin ahdingosta kaukaa takarajan takaa palloa piti lyödä niin kovaa kuin kädestä lähti, että sai sen lentämään vastustajan puolella edes syöttöruudun rajalle. Pyrin myös tulemaan vastatuulesta jonkin verran verkolle, koska myös ohitusten kontrolloiminen myötätuulesta oli vaikeaa ja matalat volleyt olivat todella tehokkaita.

Myötätuulesta jouduin välillä lyömään lähes niin hiljaa kuin pystyin, ettei pallo karannut pitkäksi. Slaissi oli myös hyvä vaihtoehto, koska slaississa palloa voi lyödä matalana, jolloin tuuli ei niin helposti lennetä sitä pitkäksi, ja vastustajan on myös slaissiin lähes pakko nostaa palloa ylös, jolloin myötätuulesta on helpompi lyödä seuraavaan palloon. Verkollenousut myös myötätuulesta tuntuivat toimivan ihan hyvin, joten harrastin niitäkin ihan reilusti. Olen tyytyväinen siihen, miten vähän kämmeneni osuivat pokaan myötätuulesta, koska se on silloin tällöin ollut minulle pieni ongelma. Löin toisaalta kyllä aika paljon slaissia myös kämmeneltäni ja pyrin usein vain siirtämään palloa yläkierteelläkin, joten mailankärjen nopeus ei ehkä noussut niin korkeaksi, että pokien olisi pitänytkään kolista. Palautuspelini oli molemmilta puolilta hyvää ja tehokasta, minkä avulla sain hyvin nollattua Bartonin syötön. Omalla syötölläni pyrin pitämään ykkösen prosentin korkeana ja hain aika vähän kovia pommeja, mikä ehkä vähensi suorien syöttöpisteiden määrää hieman, mutta toisaalta en syöttänyt koko ottelussa kuin yhden tuplan. Kaiken kaikkiaan olen siis tyytyväinen voittoon ihan vaarallisesta vastustajasta ja siitä, että pystyin taas sopeuttamaan pelini hyvin sekä olosuhteisiin että vastustajan peliin.

Kisassa ollaan nyt edetty siis kvartsivaiheeseen, ja vastustajakseni tässä vaiheessa kisaa tulee viime viikon tapaan australialainen Michael Look. Viime viikolla sain Lookin pelin täysin sekaisin hiljaisilla lyönneilläni ja slaisseillani, joten siitä voisi olla hyvä jatkaa huomenna. Look tykkää ottaa palloa aikaisin pompun jälkeen ja kontrolloida peliä sitä kautta, joten hän ei ole kovin tottunut tuottamaan lähes kaikkea lyönnin vauhtia itse varsinkaan rystyltään. Syötin viime pelissämme myös tosi hyvin, joten aion huomenna hakea taas isompia ykkösiä vähän useammin. Jos jotain uutta haluan huomenna tuoda peliini, niin verkolle nousemista voisin ehkä harrastaa hieman useammin kuin viime kerralla. Tuntuu, että runsas harjoittelu verkolla liikkumisen kanssa alkaa tuottaa tulosta, ja pääsen paljon paremmin pallolle volleyita lyödessäni, minkä johdosta verkkopelini on selkeästi entistä tehokkaampaa. Minun täytyy kuitenkin huomisessa ottelussa olla tarkkana ja huolellinen, koska Look on varmasti liikkeellä revanssimielellä ja viime kerrasta viisastuneena. Mielenkiintoinen ottelusta on joka tapauksessa kuitenkin varmasti tulossa.

Nukuin tänään aamulla pitkään ja sikeästi, mikä teki varmasti hyvää ja odottelin herättyänikin hotellilla vielä jonkin aikaa ennen kuin sade lakkasi. Lähdin kentille puoli yhdeltä, mutta sain kuulla pelien alkavan vasta puoli kahdelta, joten kävin syömässä lounaan vielä ennen pelejä. Löin puolisen tuntia aussi Alan Poricin kanssa ennen otteluani, joka alkoi hieman kolmen jälkeen ja kesti tunnin ja 45 minuuttia. Tämäniltaiset tie break shoot outit jouduttiin perumaan sateen takia, joten pelejä jatketaan oikein urakoimalla huomenna. Illalliseksi hain taas take away –ruokaa kiinalaisesta ravintolasta ja nyt alkaa taas olla aika siirtyä unten maille. Tämän viimeisen sateisen kuvan myötä toivotan kaikille hyvät yöt ja palailen asiaan taas huomenna!

Heliövaara - McKenzie 7-6(1), 6-1 Heliövaara/Thompson - Lindner/Reid 2-6, 4-6

Jep, tämänviikkoinen kaksinpeli lähti hyvin käyntiin voitolla hyvästä vastustajasta. Sanoisin, että pelasin tänään parasta peliäni tällä reissulla ja odotan tulevia matseja luottavaisin mielin. Nelinpelissä jouduimme tänään kuitenkin harmittavasti tunnustamaan viime viikon voittajaparin paremmaksemme, joten nelinpelin osalta otteluni jäivät vain yhteen otteluun.

Kaksinpelini McKenzietä vastaan alkoi siis aamun ensimmäisenä pelinä, joten oli tärkeää olla heti alussa terävänä. Molemmat pelasivat ensimmäisessä erässä hyvää syöttö- ja jatkopeliä, minkä seurauksena molemmilla oli koko erässä vain yksi murtopallo. Minulla oli mahdollisuus murtoon 3-3 –tilanteessa, ja McKenziellä yksi eräpallo 4-5 –tilanteessa, mutta erässä edettiin lopulta siis ilman murtoja tie breakiin. Tie breakissa onnistuin pelaamaan lähes virheetöntä peliä ja sain pakotettua McKenzien virheisiin varsinkin hänen kämmenpuoleltaan, joten tie break kirjattiin minulle selkein numeroin 7-1.

Toiseen erään sain parhaan mahdollisen alun murtamalla McKenzeen syötön heti oman pitoni jälkeen, ja niin kuin usein tuossa tilanteessa käy, pystyin lähes kuulemaan naksahduksen, kun vastustajan selkäranka katkesi, minkä jälkeen ottelun loppu oli lähinnä pelailua. Pidin syöttöni 2-0-tilanteessa ja mursin uudestaan 3-0 –tilanteessa, mutta seuraavassa gamessa 4-0 –tilanteessa McKenzien tankkilyönnit upposivat ja hän sai toisen murroista takaisin kolmella peräkkäisellä läpilyönnillä. Tuollaiset tilanteet ovat yllättävän ikäviä, kun toinen lyö lähes jokaisen lyönnin ”kaikki tai ei mitään” –asenteella, koska pisteen voittaminen tai häviäminen on aika paljolti vain vastustajan käsissä. Pitää vain asennoitua niin, että hyvin suurella todennäköisyydellä vastustaja tekee enemmän virheitä kuin läpilyöntejä, mutta on kuitenkin hyvä pitää mielessä, ettei anna oman pelin passiovoitua liikaa. Sain helpottavan murron 4-1 –tilanteessa, minkä jälkeen pidin oman syöttöni ottelun loppuun ja pääsin tuulettamaan voittoa tunnin ja 45 minuutin pelin jälkeen.

Peruslyöntini olivat tänään mielestäni paremmassa iskussa kuin viime viikolla, mikä antoi minulle mahdollisuuden pelata monipuolisempaa peliä. Löin paljon lyhyitä krosseja, slaisseja ja hyvin kulkeneita painavia yläkierteitä takarajan tuntumaan, jolloin McKenzie joutui liikkumaan sivuttaissuunnan lisäksi paljon myös syvyyssuunnassa, joka ei ole hänelle kovin luontaista. Pelasin juuri sopivassa suhteessa hyökkäys- ja puolustuspisteitä, ja sain luultavasti McKenzielle tunteen, että hänen oli vaikea tietää miten pelaan tulevan pisteen. Syötin ykköstä hyvällä prosentilla hieman hiljempaa, mutta tarkasti, mikä tuntui toimivan hyvin. Ensimmäisessä erässä palautuspelini ei ollut ihan parhaalla tasollaan, mutta toisessa erässä sekin osa-alue alkoi toimia paremmin. Kaiken kaikkiaan päivän ottelu oli siis hyvä ja ehjä kokonaisuus.

Seuraava kaksinpelini on ohjelmassa huomenna kolmantena otteluna, ja saan siinä vastaani toisen karsijan, Australialaisen Matthew Bartonin, joka hänkin on varmasti vaarallinen vastustaja. Näin muutaman gamen hänen peliään tänään, ja hänen aseensa on syöttö, jota hän pommittaa ihan reilusti. Peruslyönnit ovat ihan tasaiset, joskin uskon, että sekoitteleva pelityylini voi olla huomenna myrkkyä hänen tasaisen lyöntirytminsä rikkomisessa. Yritän kuitenkin pelata varsinkin omat syöttövuoroni mahdollisimman eteenpäin menevällä pelityylillä, jotta saan sen kulkiessa hyvän paineen vastustajani syöttövuoroihin. Pelini tuntuu nyt hyvältä, joten lähden huomiseen otteluun luottavaisena.

Tämä päivä alkoi siis aikaisella herätyksellä kuudelta ja sen jälkeisellä happihyppelyllä ulkona. Löin aamupallottelun Joel Lindnerin kanssa, minkä jälkeen pelasin varusteiden kunnossapitohetken jälkeen otteluni yhdeksältä alkaen. Singelin jälkeen tulin noin tunniksi takaisin hotellille ennen kuin lähdin lounaalle Subwayhyn ja sieltä takaisin kentille. Pallottelin ennen duppelia vielä uudestaan parini Kierenin kanssa, ja duppelimme alkoi lopulta hieman ennen kolmea. Sen jälkeen tulin jälleen takaisin hotellille syömään välipalanuudelin ennen kuin lähdin vielä kerran klubille pelaamaan tie break shoot outia, joka alkoi siis tänään. Arvonta suosi minua aika mukavasti, kun sain ensimmäisellä kierroksella byen ja toisella kierroksella pelasin paikallista junioria vastaan voittaen 7-3. Tunnelma kentillä oli loistava yleisön ollessa äänekkäästi mukana, ja pelin koostuessa vain minuutin lämmittelystä ja yhdestä tie breakista, pelin intensiivisyys on huipussaan. Oli hauskaa, kun mukana kisassa olivat kaikki pallopojista ja klubipelaajista refereihin! J

Hain illalla klubilta takaisin tullessani jälleen kiinalaista ruokaa mukaani ja nyt värjöttelen huoneessani toivoen, ettei äsken alkanut hurjan kova ukkonen katkaise sähköjä tai aiheuta muuta tuhoa. Pari minuuttia sitten jyrisi niin kovaa ja lähellä, että huoneeni ulko-ovi avautui pamahduksen voimasta sepposen selälleen. Vettäkin ulkona tulee siihen malliin, että saa nähdä ehtivätkö kentät kuivua ennen huomisen ensimmäisiä pelejä. Yritän tästä kuitenkin nyt päästä pikkuhiljaa nukkumaan, joten kirjoittelen taas kerran huomenna lisää!

Voisin tähän loppuun laittaa vielä kuitenkin kuvan päivän tunnelmasta klubilla.