Matkalla huipulle

Blogini on muuttanut!

2011-04-08T13:18:00.001+03:00

Löydät blogini ja paljon muuta uudelta kotisivultani www.harriheliovaara.fi.

2011-04-04T21:24:00.000+03:00

Moi taas pienen tauon jälkeen! Tekemistä on riittänyt niin kentällä kuin sen ulkopuolella, joten ohjelmani on kotona ollessani ollut taas aika intensiivinen. Olen kuitenkin pystynyt onneksi kaikesta huolimatta keskittymään treeneissä sataprosenttisesti tekemiseen, ja kuntoni alkaa olla hyvässä tikissä tulevaa Kiinan matkaa varten.

Kävin viime viikolla tiistaina siis hieronnassa, minkä jälkeen lisäsin pikkuhiljaa treenimääriä. Tein keskiviikkona omatoimisen koordinaatioon ja liikkumiseen keskittyneen fysiikkaharjoituksen ja torstaiaamuna vähän samantyylisen, mutta enemmän nopeuteen keskittyneen treenin. Torstaina treenasin myös iltapäivällä puolisentoista tuntia tennistä Talissa Herkko Pölläsen ja Ristomatti Lanteen kanssa. Perjantaina vedin aamutreenit kovassa kunnossa olleen Sami Huurinaisen kanssa ja iltapäivällä fysiikkavalmentajani Erikin kanssa kovan koko vartaloa kuormittaneen fysiikkatreenin. Lauantaina jatkoin samalla linjalla treenaten aamulla Jesper Saarnin kanssa tennistä ja illalla Erikin kanssa fysiikkaa. Sunnuntaina sain onneksi pitää hieman kevyemmän päivän vetäen vain yhden tunnin mittaisen kehoa huoltavan harjoituksen, mutta tänään olin taas todenteolla touhuamassa Samin kanssa aamulla Talissa ja Erikin kanssa illalla Liikuntamyllyssä. Olotila kehossani on tällä hetkellä ihan hyvä, ja vaikka lihakset ovat pikkuisen väsyneet treenaamisen jäljiltä, riittää paukkuja varmasti vielä seuraavan kolmen päivän kovaan harjoitteluun ennen reissuun lähtöä.

Suurimmat uudistukset kentän ulkopuolella koskevat tällä kertaa myös teitä blogini lukijoita. Kuten aiemmin kerroin, aloitimme Johan Landsbergin kanssa virallisesti yhteistyön ennen edellistä kisamatkaani nelisen viikkoa sitten. Johanin mukaantuloon ja muunkin taustaorganisaationi kuntoon laittamisen kanssa on tehty viimeiset pari kuukautta hartiavoimin töitä monen ihmisen toimesta, ja nyt tämä kova työ alkaa vihdoinkin kunnolla näkyä. Ulospäin suurin uudistus on aivan näinä päivinä avautuva uusi nettisivuni www.harriheliovaara.fi, johon myös blogini siirtyy. Aion jatkaa blogini päivittämistä entiseen malliin, mutta uudelta sivustoltani tulee saamaan myös enemmän informaatiota minusta, urastani ja tenniksestä yleensäkin, minkä lisäksi juttujeni kommentointi ja sitä kautta minun ja lukijoiden välinen interaktiivisuus toivottavasti helpottuu. Olemme tukijoukkoni kanssa tehneet taustalla kovasti töitä myös uusien tukijoiden ja sponsoreiden hankkimisessa, enkä ilman heitä varmasti pystyisi ottamaan sadan joukkoon pääsemisen haastetta vastaan. Kiitos siis sekä tukijoukolleni, että sponsoreille ja tukijoille.

Blogini ehti olla tällä blogger-sivustolla kokonaisen vuoden ajan, ja olen tämän sivustoni avulla pystynyt toivottavasti valottamaan tennisammattilaisen elämää uudella tavalla ja tuomaan lajista kiinnostuneille uudenlaisen näkökulman tenniksen seuraamiseen. Kiitän kaikkia lukijoitani ensimmäisestä vuodesta ja toivon että blogini tarina jatkuu uudella sivustolla vielä monen monta vuotta tästä eteenpäin.

Heliövaara/Statham - Elgin/Kudryavtsev 3-6, 2-6

2011-03-29T19:18:00.000+03:00

Venäläiset vastustajamme pelasivat Kiinan kisan finaalin erittäin hyvällä itseluottamuksella, eivätkä he jättäneet meille kovin suuria mahdollisuutta ottelun voittamiseen. Ensimmäinen erä oli kyllä ihan tasainen, ja meillä oli itse asiassa enemmän breikkipalloja kuin heillä, mutta he pelasivat tärkeät pisteet paremmin ja veivät erän kahdella murrolla. Toisessa erässä venäläisten peli hieman vapautui entisestään ja he mursivat meidät jälleen kaksi kertaa vieden ottelun ja kisavoiton reilussa tunnissa. Voimme parini kanssa olla kuitenkin hyvin tyytyväisiä finaalipaikkaan ihan kovatasoisessa nelinpelikaaviossa, ja tästä on hyvä jatkaa yhteistyötä tulevissa kisoissa.

Lähdimme heti finaalin jälkeen tulemaan kohti kotia, ja pääsimme perille sunnuntai-iltana kolmen vaihdon jälkeen. Matka meni ihan mukavasti, ja pidin eilen ihan puhtaan vapaapäivän palautellen kehoani reissusta. Tänään kävin puolestaan hieronnassa, ja huomenna minun olisi tarkoitus aloittaa jälleen treenaaminen. Teimme tänään fysiikkavalmentajani Erikin kanssa seuraaville yhdeksälle päivälle harjoitussuunnitelman, joka sisältää paljon sekä tennistä että fysiikkaa. Palaan tulevina päivinä lähemmin harjoitteluun ja saamiini kommentteihin paremmalla ajalla. Kiitos ymmärryksestänne!

Heliövaara/Statham – Kirillov/Middelkoop 6-1, 7-5

2011-03-25T19:35:00.000+02:00

Jes! Pelasimme tänään parini Rubinin kanssa uskomattomanhyvän ensimmäisen erän ja saimme lopulta väännettyä myös toisen erän kotiinsaavuttamalla näin paikan tämän kisan finaaliin. Mursimme ensimmäisessä erässäkummankin vastustajamme syötön kertaalleen, ja ottelun henkinen ratkaisu olilähellä jo heti toisen erän ensimmäisessä gamessa, kun saimme Middelkoppinsyötössä 0-40 –johdon. He onnistuivat kuitenkin lopulta pitämään tuonsyöttövuoron, minkä jälkeen peli tasoittui. 2-3 –tilanteessa hävisimme parinisyötön 40-15 –johdosta huolimatta, mutta tsemppasimme hyvin murron takaisinheti seuraavassa gamessa. 5-5 –tilanteessa mursimme Kirillovin syötön uudestaanhänen syöttäessä tuplan no-ad –pisteessä, enkä minä jättänyt epäilyille sijaaviimeisessä gamessa syöttämällä kaikki ykköseni kenttään ja hoitamalla saamanikaksi volleyta kunnialla.

Kohtaamme huomisessa finaalissa minulle tutun venäläisparinElgin/Kudryavtsev, sillä hävisimme vuonna 2007 Henri Kontisen kanssa heilleHelsingin challengerin finaalin tiukkojen vaiheiden jälkeen. Huomenna minullaon kuitenkin revanssin paikka, ja uskon meillä olevan Rubinin kanssa jälleenmahdollisuus voittoon, jos pystymme pelaamaan omalla hyvällä tasollamme.Katsoimme Johanin kanssa tänään koko toisen semifinaalin, joten meillä on hyväkuva siitä, miten venäläiset pelaavat. Tässä kuva semifinaalista katsomostanähtynä, venäläiset pelaavat selkä kameraan päin.

Varsinkin Kudryavtsev lyö palloa melkein joka lyönnissälähes sydämensä kyllyydestä, ja verkolla pitääkin huomenna ollapoikkeuksellisen hyvin hereillä, jos ei halua saada mustelmia rintakehään.Elgin on pelaajista hieman taitavampi, ja hän hakeekin ratkaisuja vähänmonipuolisemmin. Syöttö ja palautus ovat huomenna varmasti taas tuttuun tapaansuuressa roolissa nelinpelissä, ja meidän pitää yrittää saada niin paljonpalloja kenttään kuin mahdollista, jolloin venäläiset saattavat alkaaturhautua. Ottelumme on jälleen ensimmäisenä pelinä aamulla kello 10.30, jotentavoitteenamme on saada terävä alku vastustajien mahdollisesti vielä vähännukkuessa. Huominen matsi on urani kolmas challenger finaali, joten toivotaan,että kolmas kerta toden sanoo!

Treenasimme tänään myös Johanin kanssa eilisen tapaan parituntia lähinnä kämmentä ja syöttöä iltapäivällä. Keskityimme kämmenessäoikeanlaisiin jalka-asentoihin ja aikaiseen valmistautumiseen, sillä niissäasioissa minulla on vielä selkeästi parannettavaa. Illalla hoidimmehotellihuoneen ja lennot sellaiseen kuntoon, että voimme huomenna lähteä aikanopeasti matsin jälkeen kohti Nanningia, josta lentomme Guangzhouhun lähtee16.55. Jos kiirettä pitää, niin en välttämättä ehdi kirjoittaa huomennablogiini paljoakaan, mutta kirjoitan finaaliraportin sitten viimeistäänsunnuntaiaamuna Lontoon lentokentällä. Nyt on kuitenkin taas aika siirtyänukkumaan, sillä huomenna on tärkeä päivä. Moikka!

Heliovaara/Statham- Ratiwatana/Ratiwatana 6-1, 5-7, 10-5

2011-03-24T10:13:00.004+02:00

Vamos! Pelasimme toisen erän loppua lukuun ottamatta upean nelinpelin parini Rubinin kanssa, ja otimme voiton kovista thaimaalaisista nelinpelispesialisteista. Aloitimme ottelun erittäin hyvin murtamalla toisen vastustajistamme (en tiedä kumman :D ) syötön heti toisessa gamessa ja mursimme hänet vielä uudestaan 4-1 –tilanteessa. Toisessa erässä Ratiwatanat alkoivat kuitenkin löytää pelinsä paremmin, eivätkä he tehneet verkolta oikeastaan yhtään virhettä. Erässä edettiin syötönpidoilla aina 4-4 –tilanteeseen asti, jolloin onnistuimme palautuksissamme ja jatkolyönneissämme erinomaisesti murtaen vastustajat. 5-4 –tilanteessa hävisimme kuitenkin parini syötön, ja 5-6 –tilanteessa pienen notkahduksen jälkeen myös minun syöttöni. Kolmannen erän super tie breakissa olimme kuitenkin erittäin hereillä, ja johdimme sitä alusta loppuun. Ratiwatanat saivat yhtä pistettä lukuun ottamatta kaikki pisteensä suoraan syötöllä, kun taas me vain paransimme verkko- ja takakenttäpeliämme. Ottelu päättyi lopulta minun aika uskomattomaan volleystoppariin, jonka poimin jaloistani niin lyhyenä, että se osui pompun jälkeen vastustajien puolen verkkoon!

Tämän päivän ottelu oli siis huomattavasti parempi kuin ensimmäisen kierroksen matsimme tiistaina, joten tästä on hyvä parantaa edelleen huomiseen semifinaaliin, jossa vastaamme tulee venäläis-hollantilainen pari Kirillov/Middelkoop. He pelaavat hieman erilaista peliä kuin tämänpäiväiset thaimaalaiset, sillä esimerkiksi Kirillov pelaa verkolla ainoastaan silloin kun hänen parinsa syöttää. Jos keskitymme syöttöön ja palautukseen sekä terävään volleypeliin riittävän hyvin, on meillä varmasti kuitenkin mahdollisuudet voittoon myös huomenna. Ottelumme on ensimmäisenä matsina keskuskentällä kello 10 aamulla.

Heräsimme tänään jo ennen seitsemää, jotta olisin heti valmiina ottelun alkaessa ja lähdimme kentille puoli yhdeksän kuljetuksella. Löimme parini Rubinin kanssa kolme varttia ennen matsia, joka alkoi siis kello 10. Matsin jälkeen selvittelimme jonkin aikaa mahdollisuutta pelata myös semifinaali tänään, mutta kun se ei toteutunut, menimme Johanin kanssa takaisin kentälle treenaamaan pariksi tunniksi pääasiassa kämmentä ja liikkumista. Ennen treeniä söimme kuitenkin lounasta klubilla, ja ensimmäistä kertaa urallani sain myös refereeltä vastuullisen tehtävän kirjoittaa ATP:n Player reportin tästä kisasta. Näiden raporttien perusteella esimerkiksi Talin IPP Open valittiin vuoden parhaaksi challengeriksi viime vuonna, joten paneuduin neljäsivuiseen tehtävääni huolella. Illalla treenien jälkeen söimme taas kerran hotellin ravintolassa.

Voisin laittaa tänään tähän loppuun vielä pari kuvaa Pingguon kaupungista. Nämä ensimmäiset kaksi kuvaa ovat hotellistamme, ja jälkimmäisessä kuvassa näkyy Johan talvitakkinsa kanssa. Hän tuli ennen tänne lähtöämme Suomeen, minkä takia hänellä on takki mukana, mutta esimerkiksi tämänpäiväisessä 11 asteen lämpötilassa hän vaikutti hyvin tyytyväiseltä, että takki oli kuin olikin mukana myös täällä Kiinassa. ϑ

Tämä viimeinen kuva on otettu hotellimme seitsemännestä kerroksesta, ja siinä näkyy paikallisten asuttamia kerrostaloja sekä taustalla Kiinalle tyypillinen rakennustyömaa. Kuvasta ei ehkä ihan erota, mutta täällä lähes kaikkien talojen ikkunoissa tuntuu olevan kalterit. En tiedä onko ne asennettu rikollisten torjumiseksi vai onko niillä kenties joku toinen tarkoitus, mutta kummalta tuntuu, että rakennusten ylimmissäkin kerroksissa on kalterit.

Huomenna semifinaaliamme voinee taas seurata ATP:n kotisivuilta löytyvästä live scoresta. Peliaika Suomen aikaa kello 4 aamuyöllä ei kuitenkaan liene se kaikista mukavin, joten yritän saada tuloksen myös tänne blogiini heti kun vain mahdollista. Nyt hyvää yötä kaikille!

Heliövaara - Stebe 5-7, 4-6

2011-03-23T12:36:00.002+02:00

Heliövaara – Stebe 5-7, 4-6

Olin tänään kentällä erittäin hyvällä asenteella ja tein varmasti parhaani, mutta valitettavasti sekään ei tänään riittänyt voittoon. Saksalaisvastustajani oli takakentältä älyttömän hyvä, ja vaikka tsemppasin ja juoksin ja taistelin, minkä jaloistani pääsin, en loppujen lopuksi pystynyt laittamaan hänelle tarpeeksi kampoihin. Mutta täytyy sanoa, että olen siis täysin tyytyväinen omaan esitykseeni, eikä sitä kai muuta voi ollakaan, kun tietää antaneensa kaikkensa.

Päivän ottelussa nähtiin paljon breikkejä, mikä johtuu varmaankin molempien pelaajien hyvistä palautuksista. Pidin oman syöttöni alkuun ja sain heti breikattua Steben syötön toisessa gamessa ollessani häntä paremmin hereillä ensimmäisestä pisteestä lähtien. Minulla oli kaksi pitopalloa 2-0 –tilanteessa, joten olisin voinut hyvin pitää tuon syöttövuoron, mutta en tällä kertaa siihen pystynyt. Myös seuraavassa gamessa 2-1 –tilanteessa minulla oli yksi breikkipallo, mutta sen selvitettyään Stebe sai hyvän vireen päälle murtaen minut syötönpitonsa jälkeen. En tästä kuitenkaan lannistunut, vaan otin murron takaisin 2-3 –tilanteessa. En kuitenkaan pystynyt käyttämään takaisin saamaani momentumia hyväkseni, sillä Stebe mursi minut uudestaan heti seuraavassa gamessa. Tämän jälkeen hän piti syöttönsä, kuten tein minäkin 3-5 –tilanteessa. 4-5 –tilanteessa tsemppasin loistavasti ja sain taisteltua murron takaisin ensimmäisellä breikkipallollani. 5-5 –gameen sain kuitenkin huonon alun joutuen 0-40 –tappiolle, mutta pelasin rohkeasti kaksi ensimmäistä breikkipalloa selvittäen ne. Kolmannessa etukentän kämmeneni jäi kuitenkin harmittavasti verkkonauhaan, ja seuraavassa gamessa Stebe onnistui toisella yrittämällään syöttämään erän kotiin hyvällä pelillä.

Toinen erä alkoi jälleen breikillä, mutta pidin hyvästä asenteestani kiinni ja sain breikin takaisin heti seuraavassa gamessa. Tämän jälkeen syöttäjät alkoivat pitää syöttöjään paremmin, ja seuraavat kaksi syöttövuoroa mieheen menivät suhteellisen selvästi syöttäjälle. 3-3 –tilanteessa nähtiin sitten erän ratkaisu, kun missasin kolmessa ensimmäisessä pisteessä ykkössyötön, mikä ei Steben kaltaista palauttajaa vastaan ole kovin hyvä juttu. Tsemppasin kuitenkin jälleen kovasti ja selvitin kaikki kolme breikkipalloa yksi kerrallaan saaden tilanteen tasoihin. 40-40 –pisteessä minulle kävi kuitenkin hassusti tullessani pois rystykulmasta, sillä astuin suunnanmuutostilanteessa liikaa jalan ulkosyrjälläni ja kaaduin muljauttaen hieman nilkkaani. Onneksi nilkkani ovat ainakin tähän asti kuitenkin aina kestäneet tällaiset tilanteet vammoitta, enkä nytkään satuttanut itseäni pahasti. Seuraavassa pisteessä pelattiin taas pitkä piste, joka päättyi kuitenkin harmittavasti Steben eduksi. Hän piti seuraavan syöttövuoronsa tiukasti, minkä perään minäkin pidin omani. 4-5 –tilanteessa Stebe missasi ensimmäisessä pisteessä helpohkon kämmenen, mutta seuraavassa pisteessä rystyni jäi verkkoon. 15-15 –tilanteessa minullä kävi hieman huono tuuri, sillä Steben lyönti osui keskelle syöttöruudun rajaa, josta pallo otti erittäin nopean pompun, ja seuraavassa pisteessä hänen verkkoa hipaissut ykkössyöttönsä jätettiin tuomitsematta. Matsipallon hän hoiti kuitenkin tyylikkäästi ässällä, enkä voinut sen jälkeen muuta kuin kävellä verkolle kiittämään vastustajaa hyvästä pelistä.

Kuten aikaisemmin sanoin, tein ottelussa kaiken minkä pystyin, eikä minun siten pidä olla liian pettynyt tappioon. Pelasin fiksusti pitkiä palloja ja annoin myös Steben ratkaista pisteitä. Takakentän palloissa kumpikin pelaaja oli vahvoilla omalta rystypuoleltaan, sillä kumpikin tykkäsi tulla vastaan palloa juuri siltä puoleltaan. Kämmenpelissä Stebe oli minua kuitenkin hieman edellä, ja hän veikin peliä suurimman osan ajasta. Siihen nähden, miten oikeastaan ”paremmat lyönnit” Stebellä oli tänään käytettävissään, pystyin hyvin pysymään mukana hyvällä liikkeelläni ja kärsivällisellä pelaamisellani. Ainoa minkä olisin voinut takakenttätilanteissa tehdä selvästi paremmin, olisi ollut liikkua paremmin vastaan ja uskaltaa hyökätä lyhyeksi jääneistä palloista hieman rohkeammin. Nyt olin jotenkin niin keskittynyt hakemaan kaikki pallot takaisin peliin, että olin muutaman kerran ikään kuin liian yllättynyt, kun se lyhyt pallo tulikin. Syöttöpelini oli tänään ihan kohtuullista, mutta olisin tietysti voinut paremmalla syöttämisellä ehkä pitää helpommin jokusen syöttövuoron. Sain silti ihan kohtuullisen määrän syöttöpisteitä tänäänkin vaihtelemalla syöttöni kierteitä ja sijoittelua niin ykkös- kuin kakkossyötöllä. Palautukset sain myös tänään kenttään suurella prosentilla, mikä edesauttoi paljon siinä, että sain breikattua vastustajan neljästi. Joka tapauksessa tästä ottelusta on kuitenkin hyvä ammentaa oikea henkinen latautuminen ja asenne tuleviin peleihin, sillä jos pystyn aina olemaan näin keskittynyt ja fokusoitunut ottelun jokaisessa pallossa, tulosta alkaa kyllä varmasti tulla ennemmin tai myöhemmin.

Vaikka kaksinpelit ovat tältä reissulta nyt siis ohi, nelinpelissä edessämme on vielä toivottavasti monta ottelua. Saamme huomenna uusiseelantilaisen parini kanssa vastaamme thaimaalaiset identtiset Ratiwatanan kaksoset, jotka ovat puhtaasti nelinpelieksperttejä. Meillä on kuitenkin varmasti myös heitä vastaan parhaalla pelillämme mahdollisuudet voittoon, joten lähdemme totta kai ennakkoluulottomasti huomenna heitä haastamaan. Tuo ottelu on heti aamun ensimmäisenä matsina kentällä 2 kello kymmenen, joten nyt minun olisi varmasti parasta siirtyä unten maille. Palataan taas huomenna!

Heliövaara/Statham-Brugues-Davi/Sousa 6-3, 6-7(6), 10-7

2011-03-22T13:46:00.001+02:00

Moi! Toinen kisapäivä Pingguossa sujui siinä mielessäsuunnitelman mukaan, että nelinpelissä tuli voitto. Pelillisesti tuo nelinpeliei kuitenkaan ollut missään nimessä ihan siitä parhaimmasta päästä, ja olilähellä, että siitä olisi muodostunut painajaismainen fiasko. Johdimme toistaerää 5-2, ja vastustajat olivat jo heittäneet pyyhkeen kehään, mutta niin vainemme saaneet enää palautuksia kenttään ja omassa syöttövuorossamme teimme kolmehelppoa volleyvirhettä. Ja kyllähän vastustajia alkoi kummasti pelaaminen taaskiinnostaa, kun he pääsivät tie breakiin ja selvittivät siinä yhdenottelupallonkin. Onneksi saimme kuitenkin kolmannen erän super tie breakissanostettua tasoamme sen verran, että pääsimme takaisin lähelle omaa tasoamme japystyimme voittoon. Johanin mielestä olisimme oppituntimielessä ansainneethävitä, mutta toisaalta hän kyllä myönsi, että kai se on ihan hyvä, että kisatjatkuvat. J

Treenasin aamulla puolitoista tuntia belgialaisen DavidGoffinin kanssa, ja häntä vastaan pelini kulki erinomaisesti. Johdin 6-1, 4-3kun lopetimme, ja olimme Johanin kanssa molemmat sitä mieltä, että tuossatreenissä keskittymiseni oli parempaa kuin mitä se on Johanin nähden ikinäollut. Söimme treenin jälkeen lounaan klubilla, minkä jälkeen lepäilin hiemankirjaa lukien ja matseja katsellen. Ennen duppeliamme kävimme vielä parinikanssa kentällä lämmittelemässä puoli tuntia. Matsin jälkeen annoin tavaraniJohanille ja lenkkeilin muutaman kilometrin matkan takaisin hotellille. Illallasöimme jälleen hotellin ravintolassa vakioillallisen lihaa, kanaa ja riisiä.

Minulle on merkitty huomiseen ohjelmaan vain kaksinpeli,jossa vastaani tulee saksalainen Cedrik-Marcel Stebe, joka voitti tänäännelossijoitetun venäläispelaajan tiukassa kolmieräisessä matsissa. Näin tuonottelun kolmannen erän kokonaisuudessaan, joten minulla on suhteellisen selkeäkuva Steben pelistä. Hän on vasenkätinen pelaaja, joka pelaa vasureilletyypillisesti flättiä rystyltä ja hieman korkeampaa yläkierrettä kämmeneltä.Hän liikkuu erittäin hyvin ja keskittyy jokaisessa pisteessä parhaansa mukaan.Näin ollen hän ei anna helpolla periksi, eikä häntä vastaan oma keskittyminensaa juurikaan heitellä. Stebe ohittaa ja palauttaa sen verran hyvin, että aionhuomenna antaa ihan tarkoituksella myös hänen ratkaista pisteitä, sillä siinähän ei ole parhaimmillaan. Omalla rystylläni haastan mielelläni Steben kämmenenkrossipallottelussa, eikä minulla kämmenpuoleltanikaan pitäisi suurempaa hätääolla. Päällimmäisenä mielessäni tulee kuitenkin siis olla keskittyminenjokaiseen pisteeseen sekä riittävä kärsivällisyys pisteitä rakentaessa. Stebeei anna ilmaisia pisteitä, joten minun tulee olla valmis tekemään jokaisenpisteen eteen paljon töitä. Huomisesta ottelusta tuleekin siis mielenkiintoinenmatsi, jossa saan haastaa vastustajan lisäksi ihan yhtä lailla itseni.

Olen saanut viimeisinä parina päivänä paljon kommentteja,mistä iso kiitos lukijoille! On aina kivaa huomata, kuinka suurta mielenkiintoablogini herättää. Sain kahdelta nimimerkiltä hyvän idean laittaa ajoittain myösvideoita blogiini, ja yritän parhaani mukaan löytää teknisen ratkaisun ideantoteuttamiseen. Olen itsekin muutaman kerran miettinyt, että joitakin asioitaolisi varmasti helpompi tuoda ilmi videon avulla. Toiselle nimimerkillevastaukseksi, että treenasimme eilen Johanin kanssa siis linjakääntöjä ihankahdestaan, ja siinä tosiaan saavat molemmat myös juosta ihan kiitettävästi.Optimaalisin tuo olisi tosiaan toteuttaa kolmisin, mutta siihen eivalitettavasti ollut tällä kertaa mahdollisuutta.

Lopuksi vielä asiaa kilpailukalenteristani. Ilmoitinaikaisemmin haluavani pelata joko Ateenan tai Johannesburgin challengerinkarsinnat 11.4. alkavalla viikolla, mutta tulimme Johanin kanssa lopultatoisiin ajatuksiin. Ateenan kisa tulee olemaan erittäin kovatasoinen, jotensiellä pisteet ovat harvinaisen tiukassa. Johannesburgin kisa pelataanpuolestaan vastoin odotuksiani eri paikassa kuin helmikuinen ATP-kisa, jakisapaikan sijainti Soweton vaarallisella tummaihoisten slummialueella ei minuasuoraan sanottuna hirveästi houkuta. Lisäksi reissuun ei olisi voinut yhdistääkovin helpolla mitään toista kisaa. Päätimmekin siis Johanin kanssa, ettätulemme parin viikon päästä takaisin tänne Kiinaan pelaamaan Chengdussajärjestettävät kaksi $15000 futurea. Sen jälkeen tulen taas kahdeksi viikoksikotiin ennen kuin pelaan Koreassa Busanin challengerin ja kaksi tai kolmefuturea. Sen jälkeen kesäkuussa on toivottavasti vuorossa nurmikausi jaWimbledonin karsinnat. Tämän kevään tavoite on siis kerätä sen verran pisteitä,että pääsen kokeilemaan taitojani Grand Slameissä. Come on!

Heliövaara-Zhang 7-5, 6-6(3-0) rtd, voitto

2011-03-21T09:33:00.002+02:00

Jes, tämänpäiväinen ensimmäisen kierroksen otteluni kiinalaispelaajaa vastaan ei ollut missään nimessä helppo, mutta jaksoin pysyä henkisesti vahvana koko ottelun ajan, mikä oli elintärkeää voiton kannalta. En ollut pelillisesti tai fyysisesti tänään parhaimmillaan, joten olen tosi tyytyväinen, että pystyin silti voittoon. Jopa Johan antoi tänään paljon positiivista palautetta keskittymisestäni ja tsemppaamisestani kentällä. ϑ

Ottelu alkoi Zhangin pidettyä syöttönsä helposti alkuun, minkä jälkeen onnistuin hukkaamaan 40-0 –johdon omassa syötössäni. Zhangilla oli 2-0, 40-15 –tilanteessa kaksi pitopalloa 3-0 –johtoon, mutta pelasin siinä kohdassa hyvin ja sain murrettua takaisin toisella breikkipallollani. Tämän jälkeen molemmat pitivät seuraavat syöttövuoronsa, 3-3 –tilanteessa minulla oli yksi breikkipallo, mutta Zhang selvitti sen hyvällä päin-syötöllä. Jatkoin kuitenkin yrittämistä ja 4-4 –tilanteessa tsemppaamiseni palkittiin murrolla Zhangin rystylinjan karatessa leveäksi. Pääsin siis syöttämään erää kotiin 5-4 –tilanteessa, mutta en pystynyt tällä kertaa käyttämään tilannetta hyväkseni. Zhang voitti kaksi ensimmäistä pistettä, minkä jälkeen sain tasoitettua kahdella hyvällä pisteellä 30-30 –tilanteeseen. Tässä kohtaa tein kuitenkin kaksi rystyvirhettä Zhangin muuttaessa peliään aika puolustusvoittoiseksi ja tilanne tasoittui tasan viiteen. Zhangilla oli tuossa gamessa kaksi pitopalloa, joista toisessa hänen volleystopparinsa kurkkasi jo verkon yli, mutta niin vain se jäi verkkoon, enkä minä jättänyt turhaan tilannetta käyttämättä. Pelasin breikkipallon rohkeasti päättäen sen erinomaiseen kämmenvolleyhin ja pääsin uudestaan syöttämään ensimmäisestä erästä. Tällä kertaa en antanut Zhangin enää murtaa minua, vaan painoin päälle hyvällä raivolla ja sain vietyä gamen ja erän ensimmäisellä eräpallollani Zhangin kämmenohituksen karatessa leveäksi hyvän kämmenhyökkäykseni jälkeen.

Toisen erän alkuun Zhang piti omansa helposti minun joutuessa tekemään vähän enemmän hommia omien syöttövuorojeni eteen. 2-2 –tilanteessa Zhang vaihtoi yllättäen pelityyliään huomattavasti aggressiivisemmaksi; hän veti siitä lähtien oikeastaan joka kerta syötön jälkeisen lyönnin riskillä ja kovaa, eikä hän tehnyt oikeastaan yhtään virhettä. Zhang pitikin toisen erän jokaisen syöttönsä ilman vaikeuksia. Minun syöttövuoroissani hän tuli puolestaan ottamaan palautusta todella läheltä ja laittoi sillä tavalla kakkossyöttööni enemmän painetta. Pystyin kuitenkin pitämään omia syöttövuorojani koko ajan, vaikka ne olivatkin lähes järjestään tiukkoja. 4-5 –tilanteessa Zhang pyysi yllättäen trainerin kentälle, sillä hänellä ei ainakaan ulospäin näkynyt olevan mitään vaivoja. Traineri hieroi kolmen minuutin medical time outin ajan Zhangin vasenta pohjetta, jossa vamma tuntui olevan, ja ottelun kulkuun tuli pieni viivästys.

Tauon jälkeen ensimmäinen piste oli kummallinen, sillä Zhangin lyönti tuli verkon läpi minun puolelleni kenttää. Molemmat pelaajat lopettivat pelaamisen, minä vain tökkäsin pallon takaisin Zhangin puolelle ihan varmuuden vuoksi. Tuomari ei kuitenkaan tuominnut mitään, ja jo selkänsä kääntänyt Zhang äkkäsi tilaisuutensa ja hyökkäsi verkolle voittaen pisteen smashillä. Yritin selittää pisteen jälkeen tilannetta tuomarille, mutta hän ei kuulemma voinut edes kysyä linjatuomareilta mitä tapahtui, vaan hänen täytyy itse huomata, jos pallo menee verkon läpi. Vähän pelisilmää tuomari olisi kuitenkin voinut käyttää, sillä molemmat pelaajat lopettivat täysin pelaamisen, ja yleisökin reagoi tapahtumaan äänekkäästi. Mitäköhän olisi käynyt, jos en olisi lyönyt varmuuden vuoksi –lyöntiäni ollenkaan? Olisikohan tuomari sitten ymmärtänyt jotain normaalista poikkeavaa tapahtuneen vai olisinko silloinkin hävinnyt pisteen?

Peli kuitenkin jatkui, ja kokosin itseni erikoisen tilanteen jälkeen voittaen seuraavat kolme pistettä. Zhang selvitti ensin kuitenkin kaikki yhteensä kolme pitopalloani ennen kuin hän onnistui hankkimaan itselleen yhden eräpallon. Selvitin sen kuitenkin kick-syöttö ulos + kämmen inside in –yhdistelmällä ja syötin perään kaksi ässää tasoittaen tilanteen. Zhang piti jälleen helposti, mutta niin tein minäkin 5-6 –tilanteessa, joten edettiin tie breakiin. Minulla oli hyvä itseluottamus ja fiilis päällä tie breakiin lähdettäessä ja sainkin heti minibreakin palautuksen jälkeisellä hyvällä kämmenellä. Tämän jälkeen sain kaksi pistettä suoraan syötöllä, minkä jälkeen Zhang käveli verkolle ja ilmoitti luovuttavansa. Ilmoitus tuli sen verran kummalliseen paikkaan, etten osannut ollenkaan odottaa sitä, joten vähän aikaa ensin ihmettelin, että mitäs tässä nyt oikein tapahtuu. Tuomari kutsui kuitenkin minut pian luokseen ja kertoi tilanteen. Voitto on aina voitto, joten otin tämän uutisen mielelläni vastaan. Jossain takaraivossa painoi kuitenkin pieni harmitus, sillä olin erittäin luottavainen tie breakin suhteen, ja olisihan se ehkä ollut vielä kivempaa voittaa matsi loppuun asti pelaamalla. ;)

Siinä mielessä olen siis hyvin tyytyväinen päivän esitykseeni, että pystyin hieman heikommallakin peliesityksellä pitämään pääni erittäin hyvin kasassa ja jaksoin tehdä töitä jokaisen pisteen eteen. En usko, että minusta näki mitenkään ulospäin, että pelini ei tyydyttänyt minua, vaan pysyin koko ottelun ajan rauhallisena ja positiivisena. Zhang lähti otteluun selkeällä taktiikalla, joka oli painostaa koko ajan kämmentäni. Alun jälkeen hän sai kuitenkin huomata, ettei se kannattanut, ja hän vaihtoikin pelinsä varmaan yläkierrepallotteluun. Hän löi palloa reilusti yli verkon ja pakotti minut sitä kautta rakentamaan pisteitä alusta loppuun asti itse. Molemmat pelaajat tekivät kuitenkin sen verran virheitä, että mitään kovin hyviä pisteitä ei pelissä juuri tullut, eikä kumpikaan pelaaja kovin paljon verkolla käynyt. Zhangin toisen erän alkupuolella tekemä täydellinen suunnanmuutos pelitaktiikassa muutti luonnollisesti myös pelinkuvan ihan erilaiseksi. Pisteet olivat sen jälkeen tosi lyhyitä ja päättyivät useimmiten joko Zhangin virheeseen tai winneriin. Minä en päässyt juurikaan enää rakentamaan pisteitä, sillä Zhang halusi ratkaista pisteet viimeistään toisella lyönnillään.

Syöttöpelini parani oikeastaan koko ajan matsin edetessä ja alkoi toisen erän loppua kohdin sujua jo oikein hyvin. Alussa ykkössyöttöni eivät menneet ihan toivomallani prosentilla kenttään, mutta toisessa erässä sain nostettua sekä ykköseni prosenttia että tehoa. Kick-kakkoseni toimi jälleen mainiosti, vaikka Zhang tulikin sitä reilusti vastaan hyvällä rystyllään. Palautuspelissäni keskityin saamaan niin paljon palloja kenttään kuin mahdollista ja sitä kautta syöttäjälle painetta yrittää syötöllään liikaa. Varsinkin ykkössyötönpalautuksia onnistuin saamaan tänään kenttään tavallista enemmän, mutta toisaalta keskityin ehkä jopa hieman liikaa pallon kenttään lyömiseen, minkä seurauksena palautuspelini oli vähän liian passiivista. Palautin paljon ykkösiä tähdäten keskelle syöttäjän jalkoihin, mikä toimikin monesti hyvin, mutta silloin kun palautus jää liian lyhyeksi, syöttäjä pääsee kyllä painostamaan aika varmasti. Mutta Johanin kanssa olemme siitä kyllä samaa mieltä, että vasta sitten kun palautukset saa riittävän usein kenttään, on järkevää yrittää lyödä niitä kulmiin tai lähelle viivoja. Peruslyöntipelissä olin tänään ehkä hieman Zhangia edellä, sillä tein vähemmän virheitä tempon vaihdellessa aika paljon. Olisin ehkä voinut liikkua hieman paremmin syvyyssuunnassa Zhangin korkeampiin yläkierteisiin, sillä jouduin nyt lyömään ajoittain vähän liian korkealta saadakseni palloon enemmän vauhtia, mutta toisaalta pelasin nyt sellaista peliä, mihin Zhang ei ole tottunut. Pisteiden rakentaminen vaati tänään hieman tavallista enemmän malttia Zhangin liikkuessa todella hyvin, joten minun tuli usein pelata ennemmin järkevästi kuin kovaa. Onnistuin siinä kuitenkin hyvin, ja kuten loppulukemista voi päätellä, olin tänään kentällä se aavistuksen parempi pelaaja.

Huomisessa ohjelmassa ei minulla ole kaksinpeliä, mutta nelinpelimme uusiseelantilaisen Stathamin kanssa on merkitty päivän viimeiseksi peliksi. Kohtaamme siinä espanjalais-portugalilaisen pari Brugues-Davi/Sousa. Aion mennä klubille kuitenkin jo aamupäivällä vakoilemaan seuraavan kierroksen vastustajaani, joka tulee ottelusta Kudryavtsev-Stebe. Toisen kierroksen otteluni on siis vuorossa joko keskiviikkona tai torstaina.

PS. Tänään ilmestyneellä uusimmalla ranking-listalla nousin ensimmäistä kertaa Suomen kakkospelaajaksi Jarkon jälkeen. Se tarkoittaa myös sitä, että olen tällä hetkellä pohjoismaiden viitospelaaja! ϑ

2011-03-20T18:26:00.002+02:00

Viimeistelytreenit Pingguon kisaa varten on nyt suoritettu,ja huomenna on aika siirtyä taas tositoimiin. Lähdimme tänään taas aamullakentille, jossa treenasin ensin Johanin kanssa kaksistaan kolmisen varttialähinnä liikkumista ja linjasta krossiin -kääntöjä. Sen jälkeen pidimmekymmenen minuuttia taukoa, sillä halusimme varmistaa, että pääsemme pariniStathamin kanssa tällä viikolla mukaan nelinpeliin. Olimme listallakahdentenatoista, joten saimme paikan kaavioon. Lyhyen tauon jälkeen palasintakaisin kentälle 1, jossa seuraava treenikaverini Lukas Lacko minua jo odotti.Pelasimme hänen kanssaan gameja, jotka päättyivät minulle 6-3.

Yhteensä kahden tunnin aamutreenin jälkeen söimme jälleenlounasta klubilla ennen pientä lepotaukoa. Ruokana oli paistettua riisiävihannesten ja kinkun kanssa, ja annos maistui sekä minulle että Johanillemainiosti. Iltapäivällä treenasin vielä toistamiseen pisteitä kiinalaisen ChangYun kanssa, ja häntäkin vastaan olin voitokas 6-3, vaikka pelini ei ihantäydellistä ollutkaan. Tämän jälkeen vein vielä mailat huomista vartenjännitykseen, ennen kuin tulimme Johanin kanssa takaisin hotellille. Illallasöimme taas hotellin ravintolassa kanansiipiä sekä lihaa ja riisiä, muuten olenvain lepäillyt telkkaria katsellen ja kirjaa lukien huoneessa.

Pääsarja alkaa siis huomenna, ja pääsen jälleen aloittamaanmaanantaina, mikä sopii minulle oikein hyvin. Saan ensimmäisellä kierroksellavastaani siis kiinalaisen Zhang Zen, joka sai kisaan villin kortin, vaikka hänolisi lopulta päässytkin pääsarjaan myös suoraan rankingillaan. Pelasin häntävastaan vajaa vuosi sitten Wuhanin futuren semifinaalissa voittaen silloin 3-6,6-4, 6-3 ja yritän pitää tuon matsin pari vikaa erää mielessäni huomisessamatsissa.

Zhangilla on tasaisenhyvät peruslyönnit, joita hän pyrkii käyttämään fiksusti hyväkseen. Hän eipelaa mitenkään erityisen aggressiivista tai passiivista peliä, mutta hän osaakäyttää hyvin vastustajan tyhmät lyönnit hyväkseen. Yritän saada huomennasyöttöpelini kulkemaan korkealla tasolla, sillä siitä on varmasti hyötyäZhangia vastaan. Takakentältä aion olla hallitun aggressiivinen ja käyttäähyökkäyspaikat valikoiden hyväksi. Mikään kiire minulla ei kuitenkaan pisteidenratkaisemisessa Zhangia vastaan ole, joten hankalista paikoista minun eikannata yrittää missään nimessä liikaa. Kaikista tärkeintä huomisessa ottelussaon kuitenkin oma keskittymiseni, jonka pitää pysyä koko ottelun ajanmahdollisimman hyvänä. Yritän pitää mielessäni seuraavat kolme asiaa, joidenavulla pelini pitäisi sujua parhaiten: katso palloa, liiku hyvin ja keskityseuraavaan pisteeseen.

Matsini Zhangia vastaan on huomenna toisena ottelunayhdentoista jälkeen keskuskentällä. Tästä kisasta ei taida valitettavasti ollalive scorea missään, mutta yritän saada tuloksen tänne blogiini mahdollisimmanpian matsini jälkeen. Nelinpelin ensimmäisen kierroksen ottelummeespanjalais-portugalilaista paria Brugues-Davi/Sousa vastaan ei ollut vielähuomisen ohjelmassa.

2011-03-19T18:25:00.000+02:00

No niin, pääsin tänään tutustumaan Pingguon tenniskenttiin,ja ensivaikutelma on erittäin hyvä. Kentät ovat jonkin verran hitaammat kuinviime viikolla, ja myös kierteet purevat huomattavasti paremmin. Yläkierteet jakick-syöttö ovatkin näillä kentillä kovaa valuuttaa, joten kenttien pitäisisopia minulle oikein hyvin. Myös täällä käytettävät Wilsonin Australian Open–pallot ovat mielestäni yhdet miellyttävimmistä palloista pelata, jotenolosuhteista en voi tällä viikolla kyllä paljoa valittaa.

Klubilla on yhteensä 19 kenttää, joilla on kaikilla samasinivihreä plexipave-päällyste. Keskuskenttä ei ole välttämättä ihan niin hienotai iso kuin viime viikolla, vaan betoniseinät tekevät siitä jopa vähän ankean.Osumien ääni kaikuu seinistä kuitenkin makeasti, joten kentällä on varmastikiva pelata. Tässä kuva kentästä.

Muut kentät ovat kolmessa kuuden kentän rivissä niin, ettäaina kahden kentän välein sivuaitojen välissä on pienet viheralueet. Tämäntekee alueesta ehdottomasti viihtyisämmän ja mahtuupa jokaiselle kentällehieman enemmän katsojiakin. Tämä kuva on kentältä 10 aamutreenien jälkeen. Myöshyvin juoksutettu Johan eksyi mukaan kuvaan. J

Alueella sijaitsevista kentistä kuusi on eräänlaisia sisä-ja ulkokenttien välimuotoja, sillä kenttien päälle on rakennettu korkea katossuojaamaan ilmeisesti sekä sateelta että auringolta. Sateensuojan tehosta enole kuitenkaan täysin vakuuttunut, sillä pienessäkin tuulessa vesi satanee myössuoraan kentille. Tässä kuva kentistä 17 ja 18.

Päivän ohjelmamme oli tänään aika yksinkertainen. Lähdimmeaamulla 10.30 lähteneellä kuljetuksella klubille, jossa treenasimme Johaninkanssa kahdestaan pari tuntia keskittyen verkkopeliin sekä syötön jälkeiseenlyöntiin. Treenin jälkeen Johan pisti minut arvioimaan omaa fokustaniasteikolla nollasta kymmeneen. Annoin itselleni arvosanan 7 ja Johan minullearvosanan 6, joten olimme asiasta suunnilleen samaa mieltä. Eilinenmatkustuspäivä painoi pikkuisen jaloissa, joten en ihan saanut itsestäniparasta terävyyttä irti. Treenin jälkeen söimme klubilla lounaaksi erittäinhyvää spagettia lihakastikkeella ja jotain erikoisempaa, mutta ihan hyvääsieniä ja ankkaa sisältänyttä keittoa, minkä jälkeen lepäilimme hetken aikaaruokaa sulatellen ja kirjaa lueskellen.

2011-03-18T17:56:00.000+02:00

Terveiset Pingguosta aivan Kiinan eteläisimmästä osasta.Tämä päivä meni täysin matkustaessa, sillä lähdimme hotellilta kymmenen jälkeenaamulla ja saavuimme perille vasta vähän ennen seitsemää illalla. Hyppäsimmealuksi hotelliltamme lentokentälle kulkeneeseen bussiin, joka vei meidätsuoraan oikeaan terminaaliin tunnin matkustamisen jälkeen. Olimme GuangzhounBaiyunin lentokentällä ihan hyvissä ajoin, joten söimme lounasta paikallisessaravintolassa ennen China Southern Airlinesin lentoamme Nanningiin. Lentoaikaoli hieman vajaa puolitoista tuntia, joten saavuimme Nanningiin puoli neljältä.Tässä kuva Boeing 737-700 -koneestamme portilla Guangzhoussa.

Nanningin lentokentällä meitä ja muutamia muita pelaajia olivastassa ainakin viisi kisaorganisaatioon kuuluvaa henkilöä, jotka ihanensimmäiseksi veivät meidät vaihtamaan pankkiin lisää rahaa, sillä tämän viikonkisahotellissa ei kuulemma kelpaa kuin kiinalaiset luottokortit. Rahanvaihtovei kaikenmaailman paperitöiden ja setelien tarkan tutkimisen jälkeen lähes 20minuuttia, joten oli ihan mukavaa, ettemme joutuneet jonottamaan! Tämän jälkeenmeidät ohjastettiin minibussiin, joka toi meidät hurjaa vauhtia puolessatoistatunnissa tänne Pingguoon. Sähläsimme receptionissa vartin panttimaksun kanssaennen kuin pääsimme huoneisiimme.

Hotellimme Pingguo International hotel yllätti meidätpositiivisesti, sillä yleiset tilat ovat hienot ja huoneetkin ihan modernit. Ainoaisompi miinus on sisätilojen lämpötila, sillä tiedusteltuamme vastaanotosta asiaa,selvisi että hotellissa ei ole ollenkaan lämmitystä. Ja kun ulkona on 9 astetta,ei täällä sisälläkään ole hirveästi yli kymmentä astetta. Olen ollut koko illannyt takki päällä sisälläkin. :O Mutta eiköhän sää tästä tulevina päivinä vähänlämpene, ja kylmyys huoneissakin sitä kautta helpota. Tässä kuva huoneestaniseitsemännessä kerroksessa.

Hotellissa on ihan länsimaalaista ruokaa tarjoavaravintolakin, mutta kuulimme muilta pelaajilta ja kisajärjestäjiltä, että ruokasiellä ei ole erityisen hyvää, joten tilasimme yhden kisa-avustajan avullaruokaa huoneisiimme läheisestä ravintolasta. Sain neljä erillistä annostanaudanlihaa, lihakeittoa, kanaa ja kevätrullia(?) ja tulin kyllä ihan täyteen. Ruokienmausta en ole ihan varma, mutta sainpahan ainakin jotain syötävää! JTässä reissun ensimmäinen(!) ruokakuva.

Tarkoituksemme on päästä huomenna tutustumaan uusiinkenttiin ja treenaamaan pari kertaa. Pääsarjapaikkani varmistui eilen, jotensaan harjoitella rauhassa huomisen ja vielä sunnuntain ennen pelien alkuaaikaisintaan maanantaina. Palaan asiaan taas huomenna uusien kuvien kanssa.Laitan tähän loppuun vielä kuitenkin kuvan hotellin aulassa esillä olleestaupeasta lohikäärmettä esittävästä veistoksesta, joka on tehty kokonaan yhdestäpuutukista. On siinä jollain ollut veistämistä!

2011-03-17T19:26:00.002+02:00

Hei! Siirsin tämän päivän osalta harjoittelun painopisteen fysiikkapuolelle ja jätin lajiharjoittelun seuraavalle kisapaikalle Pingguoon. Vedin aamulla puolentoista tunnin fysiikkatreenin hotellin kuntosalilla, minkä jälkeen lähdimme Johanin kanssa hoitamaan juoksevia asioita kentille. Kisajärjestäjät hoitivat puolestamme lentojen ja hotellien varauksen ensi viikon kisaan, sillä se voisi ensi viikon kisan syrjäisen sijainnin takia olla itse hieman tavallista hankalampaa. Tämän lisäksi saimme eilen tuomamme pyykit pestyinä ja viikattuina takaisin puoli-ilmaiseksi. Söimme klubilla lounaan ja katsoimme hieman päivän kvartseja ennen kuin tulimme takaisin hotellille. Illalla kävin vielä ennen ruokailua uimassa kolme varttia hotellin uima-altaalla, mikä teki kropalle varmasti hyvää.
Sain äsken pakattua kaikki tavarat huomista matkustusta varten, joten minun ei tarvitse enää aamulla stressata kamojen kanssa. Lähdemme huomenna aamupäivällä bussilla Guangzhoun lentokentälle, josta lennämme China Southern Airlinesilla Nanning-nimiseen kaupunkiin aika lähelle Vietnamin rajaa. Sieltä meille pitäisi olla järjestetty kuljetus Pingguoon, johon matka kestää noin puolitoista tuntia. Pingguosta ei löydy netistä juuri mitään informaatiota, joten kovin suuresta kaupungista ei taida olla kyse, vaikka Kiinassa ollaankin.

Odotamme kuitenkin Johanin kanssa innolla ja avoimin mielin, mitä seuraava viikko tuo tullessaan, ja mietimme jo valmiiksi, että mitä askeettisemmat olosuhteet, sitä parempi meille. Tällöin moni muu pelaaja, joka on saattanut olla reissussa jo kolme viikkoa, alkaa kummasti haluta takaisin kotiin, mikä vaikuttaa väkisinkin alitajunnassa heidän pelisuoritukseensa. Me vastaavasti suunnittelimme puolivitsillä Johanin kanssa jäävämme vaikkapa pariksi ylimääräiseksi päiväksi Pingguoon treenaamaan kisan jälkeen, kun oikea fiilis löytyy! Mutta se siitä, jätän tänään kirjoituksen vähän lyhyemmäksi, jotta tulevina päivinä riittää taas virtaa näpytellä. Nyt siirryn nauttimaan viimeistä kertaa Guangzhoun hotellini suuresta sängystä! 

Heliövaara - Ignatik 6-7(2), 1-6

2011-03-16T11:37:00.004+02:00

Harmin paikka. Pelasin tänään pistettä vaille erän verran hyvää omaa peliäni, mutta yksi piste ensimmäisen erän lopussa käänsi pelin täysin päälaelleen. Keskittymiseni hieman herpaantui tuossa tilanteessa, enkä enää löytänyt tie breakin alettua missään vaiheessa pelivirettäni takaisin. Suoraan sanottuna hävisin ottelun täysin henkisellä puolella. Tulimme ottelun jälkeen Johanin kanssa siihen tulokseen, että pelillisesti saatoin olla jopa hieman Ignatikia parempi, mutta mentaalipuolella olin paljon häntä jäljessä.

Olin tänään heti alussa hyvin mukana ottelussa ja onnistuin hankkimaan itselleni yhteensä kolme breikkipalloa heti ensimmäisessä gamessa. Ignatik selvitti niistä jokaisen kuitenkin hyvillä syötöillä saaden lopulta pidettyä. Minäkin jouduin heti ensimmäisessä syöttövuorossani selvittämään kaksi breikkipalloa, mutta sen jälkeen syöttäjät saivat pelin paremmin hallintaan. 3-4 –tilanteessa olin kuitenkin uudestaan selkä seinää vasten 0-40 –tilanteessa, mutta onnistuin nousemaan uudestaan pitoon asti kolmella peräkkäisellä onnistuneella verkolle nousulla. 5-5 –tilanteessa pelattiin hieman pidempi game, joka päättyi lopulta Ignatikin kämmenvirheeseen, ja näin ollen pääsin syöttämään erävoitosta.

Minulla ei ole ollut viimeisen vuoden aikana tapana hävitä syöttöjäni näissä tilanteissa, mutta niin vain tällä kertaa kävi. Pelasin gamen alkupuolella kolme hyvää pistettä ja sain eräpallon 40-30 –tilanteessa. Tästä pallosta tuli ottelun ylivoimaisesti paras; se kesti varmasti lähemmäs 40 lyöntiä ja sisälsi lukemattomia hyökkäys- ja puolustustilanteita. Löin pallon viisi viimeistä lyöntiäni oikeastaan täysillä, koska halusin saada pisteen ratkeamaan, mutta niin vain Ignatik haki nekin takaisin kenttään, ja lopulta kämmeneni karkasi leveäksi yrittäessäni nostaa korkeata yläkierrettä tempoa vaihtaakseni. Jostain syystä pääni ei tänään kestänyt tuota yhtä takaiskua, vaan tein sen perään ensin kaksoisvirheen ja breikkipallossa mokasin helpon syötönjälkeisen stopparin. En pystynyt nollaamaan ajatuksiani kunnolla tie breakissakaan, vaan tein siihen pari turhaa virhettä, mitkä Ignatik käytti vastustamattomasti hyväkseen. Hänen pelinsä rentoutui samalla, kun minun pelini meni lukkoon.

Toisessa erässä sain pidettyä ensimmäisen syöttövuoroni, mutta en enää yhtään sen jälkeen. Ignatik sai väännettyä murron pitkän gamen jälkeen 1-1 –tilanteessa, minkä jälkeen hän paransi peliään entisestään. Minun henkinen tasoni puolestaan laski entisestään, minkä seurauksena en pystynyt enää kunnolla haastamaan vastustajaani. Toinen erä valui siten Ignatikille aika (liian) helposti.

Kävimme Johanin kanssa ottelua kohta kohdalta läpi kahden tunnin ja 15 minuutin ajan matsin jälkeen, joten en millään kyllä pysty nyt muistamaan ja kirjoittamaan kaikkea tähän blogiini. Mutta ottelun selkeästi heikoin osa-alueeni oli Johanin mielestä siis henkinen kovuus. En pystynyt vastaamaan takaiskuun oikeastaan millään lailla. Olisin tarvinnut enemmän kärsivällisyyttä, jotta olisin jaksanut tehdä tosissani hommia pallon laittamiseksi kenttään. Nyt tein eräpalloni jälkeen aivan liikaa virheitä, ja pelinkuva muuttui. Alussa hallitsin hienokseltaan takakentän ralleja; pelasin rauhassa itselleni paikkoja, jotka käytin hyvin hyödykseni. Vaihtelin sopivasti oikeissa tilanteissa tempoa jyrkillä krosseilla ja slaisseilla ja sain näin pidettyä Ignatikin hänelle epämukavassa tilanteessa. Heti kun hänen lyöntinsä jäivät lyhyiksi, tulin rohkeasti vastaan ja löin hyviä hyökkäyksiä joko suoraan läpi tai siten, että Ignatik ei päässyt kunnolla ohittamaan.

Pelasin myös varsin tuloksekasta puolustuspeliä ohitusteni löytäessä mukavasti rakoja verkolle nousseen Ignatikin kummaltakin puolelta.

Ignatik pysyi ensimmäisessä erässä pelissä mukana paljolti hyvän syöttönsä turvin. Hän sai paljon suoria syöttöpisteitä kovilla ja tarkoilla ykkösillään, jotka tulivat myös aika hyvällä prosentilla kenttään. Tuntui, että voitin todella ison osan pisteistä, kun sain palautuksen kenttään, mutta se ei tänään ollut kovin helppoa. Oma syöttöpelini oli tänään myös tarkoituksella hieman erilaista kuin yleensä. Syötin tarkoituksella paljon syöttöjä Ignatikin kämmenelle ja otin tietoisesti hieman vauhtia pois ykkösestäni, jotta olisin saanut prosenttia hieman nostettua. En varsinaisesti yrittänyt syöttää tänään ollenkaan ässiä, vaan tarkoitukseni oli pelata järkevillä syötöillä itselleni sopiva paikka hyökätä seuraavasta lyönnistä. Valitettavasti hienoinen vauhdin tiputtaminen syötössä ei kuitenkaan nostanut ykkössyötön prosenttia ihan haluamalleni tasolle, vaikka syötin paljon ”varminta” syöttöäni eli sivukierrettä vastustajan kämmenelle. Tein myös muutaman kaksoisvirheen enemmän kuin yleensä, ja ne sattuivat vielä tulemaan aika huonoihin paikkoihin. Silloin kun syöttöni onnistuivat, pelasin kuitenkin syötönjälkeistä peliä juuri haluamallani tavalla aggressiivisesti ja eteenpäin suuntautuvasti. Voitin paljon pisteitä hyvillä verkolle nousuillani ja sain vastustajan olon varmasti epämukavaksi.

Tennis on henkisesti helppoa silloin kun kulkee, mutta silloin kun ei kulje, ajatustyö voi olla hyvinkin haastavaa ja kuluttavaa. Minun pitää pyrkiä systemaattisesti parantamaan keskittymistäni ja valmiuttani kaikilla tennikseen kuuluvilla osa-alueilla. Keskittymisen pitää olla täysin omistettu kulloinkin tärkeimmälle asialle, olkoon se sitten seuraava piste ottelussa tai loppujäähdyttely treenin jälkeen. Matsissa keskittymiseni pitää olla vain ja ainoastaan nykyhetkessä ja seuraavassa pisteessä. Minun pitää olla ennen jokaista pistettä valmis tekemään kaikkeni tuon pisteen voittamiseksi, sillä mikään muu kuin pisteen voitto ei ole tyydyttävä tulos. Tämä koskee ihan yhtälailla treenejä kuin matsejakin. Jos en treeneissä ole 100 % keskittynyt, miten voisin yhtäkkiä matsissa olla paremmin fokusoitunut? Fokuksen ylläpito ja keskittymisen suuntaaminen olennaiseen on tämän vuoden suurin tavoitteeni. Olen Johanin kanssa samoilla linjoilla, että henkisellä puolella minulla on vielä suuria voimavaroja käytettävänä. Ja sehän on tietenkin vain positiivista.

2011-03-15T19:25:00.001+02:00

Otin tämän päivän tarkoituksella vähän rauhallisemmin kuin ensimmäiset päivät täällä Kiinassa, sillä en nähnyt mitään syytä rasittaa kehoa sen enempää ennen huomista toisen kierroksen kaksinpeliä. Löimme Johanin kanssa kevyesti aamupäivällä, minkä jälkeen katsoimme lähes kokonaan huomisen vastustajani Vladimir Ignatikin ensimmäisen kierroksen ottelun Danai Udomchokea vastaan. Tulimme sen jälkeen takaisin hotellille, jossa olen nyt syönyt ja tankannut hyvin loppupäivän.

Saan huomenna vastaani siis kisan seitsemänneksi sijoitetun valkovenäläispelaajan, jonka ranking on tällä viikolla tasan 200. Olen kohdannut hänet kerran aikaisemmin kaksinpelissä vuonna 2009, jolloin hän oli parempi 6-1, 6-4. Nelinpelissä olemme myös olleet vastakkain ainakin kolme kertaa, joten Ignatik on minulle ihan tuttu vastustaja. Hän taistelee jokaisessa matsissa loppuun asti, eikä oikeastaan koskaan anna periksi. Hänellä on hieman erikoinen ja aika nopea syöttöliike, joka tekee palauttamisesta melko haastavaa, mutta muuten hän on aika tasainen pelaaja. Rysty hänellä on ehkä aavistuksen varmempi kuin kämmen, jota aion huomenna hienoisesti painostaa. Ignatik liikkuu hyvin niin sivulle kuin eteenpäin, ja minun pitääkin pystyä vastaamaan hänen liikkumiseensa omalla hyvällä liikkeelläni ja mahdollisimman virheettömällä pelilläni.

Uskon, että hieman vaihtelevampi peli on huomenna jälleen hyvä taktiikka otteluun, jossa en tule varmasti pääsemään helpolla. Ignatik tykkää käyttää hyväkseen vastustajan kovaa tempoa, joten matalat slaissit ja korkeammat yläkierteet ovat hänelle varmasti ikäviä. Hän osaa kuitenkin nousta välillä myös ihan hyvin verkolle lyhyistä palloista, joten liian passiiviseksi oma pelini ei mielellään saisi mennä. Syöttöjä minun kannattaa suunnata hieman tavallista enemmän kämmenkulmiin, ja heti syötön jälkeen pitää olla valmiina iskemään, jos Ignatik alkaa tapansa mukaan ajoittain slaissata palautuksiaan. Tappopaikoissa minun tulee olla riittävän päättäväinen, sillä Ignatik hakee palloja takaisin peliin todella vaikeistakin paikoista. Huomisesta ottelusta tullee kuitenkin mielenkiintoinen ottelu, jossa hyvin pelatessani minulla on ehdottomasti hyvät mahdollisuudet voittoon. Tarkoitukseni on keskittyä niin hyvin kuin mahdollista, ja laittaa itseni täysillä likoon voiton puolesta.

Ottelumme on huomenna ohjelmassa päivän ensimmäisenä matsina kello 10 kentällä 1, jolla pelasin myös edellisen singelini. Aikainen aamuherätys tarkoittaakin nyt sitä, että on aika pistää tämä päivä pakettiin ja mennä nukkumaan. Huomiseen!

Heliövaara-Li 7-5, 6-2, Heliövaara/Kirillov - Ignatik/Moser 2-6, 6-3, 2-10

2011-03-14T11:42:00.003+02:00

Jes, kaksinpelit lähtivät käyntiin erinomaisesti tässäGuangzhoun challengerissa. Pidin pelintasoni korkeana lähes koko matsin ajan,minkä lisäksi keskittymiseni oli tämän päivän ottelussa huippuluokkaa.Erityisen tyytyväinen olen syöttö- ja palautuspeleihini, joissa olintoivomukseni mukaan vastustajaani edellä. Sain palautukset kenttään erittäinhyvällä prosentilla ja syötin 12 ässää.

Ottelun alku ei luvannut kovin hyvää, kun hävisin perätikymmenen ensimmäistä pistettä. Sain kuitenkin onneksi juonesta kiinnikolmannessa gamessa ja sain tärkeästi murron heti takaisin. Ensimmäisensyöttögameni jälkeen aloin syöttää hyvin, ja myös peruslyöntini alkoivattipahdella kentän rajojen sisäpuolelle. Minulla oli neljä murtopalloa 3-3–tilanteessa, mutta en saanut käytettyä niitä hyväksi. Omissa syötöissä minullaei kuitenkaan ollut vaikeuksia ja pääsinkin yrittämään uudestaan murtoa 5-5–tilanteessa. Tuo game oli ottelun pisin ja ratkaisevin, ja se tuli minulleviidennellä breikkipallollani. Erän loppuun syötin viimeisen gamen hyvin japääsin erätauolle johdossa.

Toisessa erässä Li sai pidettyä ensimmäisen syöttövuoronsavaikeuksitta, mutta 1-1 –tilanteessa otin taas tilanteen haltuun ja mursinhänen syöttönsä. Pidin seuraavan syöttövuoroni helposti, kuten teki myös Li senjälkeen, mutta 3-2 –tilanteessa jouduin pieneen ahdinkoon syöttövuorossani, kunykkössyöttöni eivät ihan tippuneet kenttään normaalisti. Selvitin kuitenkin0-30 –tilanteen ja otin perään puhtaan murron. 5-2 –tilanteessa viimeisestäkäängamesta ei tullut ihan sellaista kuin olisin halunnut, kun ykkössyöttöninapsahteli gamen alussa jälleen paljon verkkoon. Pelastin kuitenkin Linmolemmat breikkipallot ja käytin lopulta gamen kolmannen ässän tuoman toisenmatsipalloni hyväkseni reilun puolentoista tunnin väännön jälkeen.

Olen siis oikein tyytyväinen päivän esitykseeni kentällä.Alun jälkeen keskittymiseni pysyi todella hyvänä, ja pelasin tärkeissäpaikoissa parasta tennistäni. Takakenttäpelini oli ilahduttavan virheetöntä, javarsinkin rystyni toimi tänään mallikkaasti. En ehkä lyönyt ihan yhtä paljonwinnereitä tai päässyt yhtä paljon verkolle kuin tavallisesti, mutta se johtuipaljolti vastustajan ylläpitämästä kovasta temposta. Pystyin kuitenkin pitämäänLin kovienkin lyöntien jälkeen tilanteen lähes aina neutraalina, ja sainvaihdeltua peliä hyvin slaisseilla ja hieman korkeammilla yläkierteillä.Molemmilta peruslyöntipuoliltani löin myös tänään palloa hyvällä pituudella,mikä tuo aina tietyn tehokkuuden peliin.

En tarkoita kuitenkaan, että en olisi tehnyt matsissa itsepaljon pisteitä. Jouduin pelaamaan vastustajan takia tänään hieman kauempanatakarajan takana kuin yleensä, mutta huomasin ilokseni pystyväni lyömäänvoittolyöntejä myös kauempaa lyömällä hieman kovempaa. Sain tänään paljonaikaan hyvin sujuneilla linjakäännöilläni varsinkin rystyltä, minkä lisäksimyös jyrkemmät krossit toimivat hyvin. Myös puolustustilanteissa jalkanitoimivat mallikkaasti, ja voitin paljon pisteitä ohituksilla ja yllättävillävastaiskuilla puolustusasemasta. Kaiken kaikkiaan päivän otteluni oli siiserittäin hyvä suoritus, josta on hyvä jatkaa seuraavan kierroksen otteluun.Seuraava singelini on vasta keskiviikkona, ja vastaani siinä tulee jokovalkovenäläinen Ignatik tai thaimaalainen Udomchoke.

Päivän nelinpeli ei valitettavasti sujunut kuitenkaan ihansuunnitelmien mukaan. Emme parini Kirillovin kanssa löytäneet oikein yhteistäsäveltä kuin paikoin toisessa erässä ja jouduimme tunnustamaan vastustajattänään paremmiksemme. Varsinkin Moser pelaa nelinpelissä aika riskialtistapeliä, joka silloin tällöin toimii ja silloin tällöin ei. Tänään hän pelasilähes koko ottelun hyvin, ja kun hänen parinsakin osui palloon ihan hyvin,olisi meidän pitänyt pystyä nostamaan omaa tasoamme korkeammalle.Nelinpelissäkin on kuitenkin vielä ensi viikolla uusi mahdollisuus menestyäparemmin, joten ei tässä mitään hätää ole. Nyt voin keskittyä tämän viikontäysillä kaksinpeliin.

Lähdimme tänään Johanin kanssa kentille puoli kymmenenkuljetuksella aamulla ja löimme yhdessä aamupallottelut. Matsini alkoi noinpuoli yhdeltä, minkä jälkeen söin lounaan ja lepäsin ennen nelinpeliä. Duppelinjälkeen tulimme aika pian takaisin hotellille ja kävimme syömässä illallisenhotellin huikeasta seisovasta pöydästä. Huomenna tarkoituksena on ottaa hiemankevyemmin, jotta energiavarastot pysyvät korkeina keskiviikkoa varten. Ilma olitänään reissumme lämpimin, yli 25 astetta, mutta korkea suhteellinen kosteus saisen tuntumaan vieläkin lämpimämmältä. Kiinalaisittain tuttu saastesumu pitääkuitenkin auringon piilossa, mikä hieman vähentää kuumuuden tunnetta.Peli-ilmanahan tällainen 25 astetta, tyyntä ja pilvistä on aika lähellätäydellistä, joten kentällä viihtyy hyvin. Laitan tähän loppuun vielä kuvatkenttäalueen kartasta ja pelaajien palvelutiskistä. J Hyvää yötä!

2011-03-13T21:31:00.000+02:00

Kolme tiukkaa treenipäivää täällä Guangzhoussa on nyttakana, ja huomenna pääsen vihdoin aloittamaan kisat sekä kaksin- ettänelinpelin osalta. Treenasin eilen ja tänään kahdesti eri pelaajien kanssa,joten olen saanut hyvän tuntuman kenttiin erilaisten pelikavereiden kanssa.Treenasin eilen kiinalaisen Li Zhen ja kroatialaisen Nikola Mekticin kanssayhteensä vajaat neljä tuntia. Tänään pelasin aamulla tunnin valkovenäläisenVladimir Ignatikin kanssa ja iltapäivällä toisen mokoman saksalaisen MatthiasBachingerin kanssa. Lisäksi olen kumpanakin päivänä treenannut ennen taijälkeen treenien joitakin asioita kaksistaan Johanin kanssa. Olen siis päässytpelaamaan vähintään riittävästi, joten valmistautumiseni huomenna alkaviinmatseihin pitäisi olla paras mahdollinen.

Kohtaan huomenna kaksinpelin ensimmäisellä kierroksellatutun kiinalaisen Li Zhen. Hän pääsi kisaan mukaan villillä kortilla, jotensiinä mielessä vastus on ihan sopiva, mutta toisaalta kiinalaiset ovat varmastiparhaimmillaan kotikentillään tutuissa olosuhteissa, joten vastustajaa ei tulemissään nimessä aliarvioida. Kohtasin Lin vajaa vuosi sitten futuressaWuhanissa ollen silloin parempi 7-5, 5-7, 6-4. Molemmat ovat kuitenkinkehittyneet tuon kisan jälkeen, joten huomisessa matsissa edelliset tulokseteivät paljoa paina. Li vei minua hieman eilisissä treeneissä gamejen ollessa2-6, 3-3, kun aika loppui, mutta olen silti luottavainen, että pystyn huomennaparantamaan noista treeneistä.

Li on perusvarma takakentän pelaaja, joka lyö aika kovaa.Hänen parempi puolensa on mielestäni rysty, jolla hän pyrkii ajoittain myöstulemaan vastaan. Li on voittanut vakioparinsa Gongin kanssa monta challengeriänelinpelissä, joten hänellä on ihan hyvä syöttö ja varsinkin palautus, muttauskoisin silti pystyväni noilla osa-alueilla kyllä laittamaan hänelle kampoihin.Li tykkää pelata tasaisen kovalla tempolla, joten pelin vaihtelu on huomennatärkeä osa taktiikkaani. Syöttöni on kuitenkin viime aikoina kulkenut senverran hyvin, että omissa syöttövuoroissani tarkoitukseni on kuitenkin pelataeteenpäin suuntautuvaa peliä yrittäen saada Li pois hyvästä tasapainosta. Hänliikkuu ihan hyvin, mutta nopeissa suunnanmuutoksissa ja pitkillä matkoilla hänon hieman kankea, joten hänet on hyvä saada kunnolla liikkeelle. Palautusgameissatärkeää on saada paljon palloja kenttään mielellään hyvällä pituudella. Aionhuomenna myös suunnata aavistuksen verran useammin lyöntini Lin kämmenelle kuinrystylle; selkeimmin tämä näkyy syötössäni, sillä Li palauttaa kick-kakkoseniaika hyvin, joten minun täytyy vaihdella kakkossyöttöäni paljon tavallistaenemmän.

Nelinpelistä tuli tällä viikolla niin kovatasoinen, ettemmemahtuneet parini Jose Stathamin kanssa ollenkaan mukaan. Olimme toisellavarasijalla, mutta onneksi Jose oli sen verran ystävällinen, että hän antoiminun vaihtaa viime hetkellä paria toiseen varasijalla olevaan pelaajaan, jonkakanssa mahduimme toiseksi viimeisenä kaavioon mukaan. Pelaan siis duppeliatällä viikolla venäläisen Evgeny Kirillovin kanssa. Me saamme ensimmäiselläkierroksella vastaamme valkovenäläis-itävaltalaisen parin Ignatik/Moser.

Kentät ovat täällä Guangzhoussa oikein miellyttävät, pomppuon suhteellisen korkea ja kierteet purevat hyvin. Matalat ja painavat lyönnitliukuvat kuitenkin hieman kentän pinnasta, joten winnereiden lyöminen eikuitenkaan ole mitenkään vaikeaa. Sekä kick- että slaissisyötöt purevat hyvin,mikä tekee palauttamisesta ehkä hieman tavallista vaikeampaa. Tykkään jokatapauksessa näistä kentistä aika paljon, sillä ne sopivat hyvin pelityylilleni.Klubilla on yhteensä 15 kenttää, ja mitäpä olisi kiinalainen tenniskeskus ilman10000-paikkaista keskuskenttää! Kentät on rakennettu viimevuotista Asian Games–tapahtumaa varten, ja puitteet ovat jälleen kerran enemmän kuin riittävät.Tässä kansainväliset standardit ylittävä keskuskenttä.

Keskuskentällä ei kuitenkaan pelata ainakaan nyt kisanensimmäisinä päivinä, joten joudun tyytymään huomenna toiseksi suurimpaanareenaan, jonne mahtuu vain noin 2000 katsojaa. J

Stadionkenttien lisäksi matseja pelataan myös kentillä 2-8.Myös kentälle 2 on tehty pienet sivukatsomot parille sadalle katsojalle.

Tässä kuvassa näkyy hieman kenttien ”lay-outia” sekä stadionienja muiden kenttien välisiä kukkaistutuksia.

Viimeisenä kuvana voisin laittaa vielä otoksen kenttiensisäänkäynnistä, jonka takana molemmat stadionkentät näkyvät ulkoapäinkatsottuna.

Huomisessa ohjelmassani on siis sekä kaksin- että nelinpeli.Kaksinpelini on toisena otteluna paikallista aikaa kello 10 jälkeen aamulla, janelinpeli jossain vaiheessa iltapäivällä. ATP:n nettisivuilta pitäisi löytyähuomennakin live-score tästä kisasta, joten sitä kautta pääsee seuraamaanottelun etenemistä. Tässä vielä linkki sivustolle, jonka vasemmasta reunasta”Live Scores” kohdasta otteluni kulkua pääsee siis seuraamaan. ”http://www.atpworldtour.com/Tournaments/Challenger-Tour.aspx”

2011-03-11T22:25:00.000+02:00

Hei taas ja terveiset Guangzhousta, Kiinasta. PääsimmeJohanin kanssa eilen myöhään illalla viimein perille yli vuorokaudenmatkustamisen jälkeen ja iskimme tänään heti aamupäivästä kentille treenaamaan.Söimme hotellin erittäin hyvän aamupalan hieman ennen kymmentä ja lähdimmekentille kello yhdentoista kuljetuksella. Tarkoituksenamme oli vetää tämä päivähieman kevyemmin, joten vedimme molemmat treenit kaksistaan Johanin kanssa.Ensimmäisissä treeneissä löimme lyönnit läpi keskittyen erityisesti verkkopeliin,minkä jälkeen syötimme ja palautimme hieman tavallista enemmän. Viimeiseksitreenasimme tappolyöntejä erilaisiin palloihin varsinkin kämmenpuolelta.

Treenien välissä söimme klubilla kevyen lounaan, jokasisälsi minun kohdallani nuudeleita ja pari pientä sandwichia. Tämän jälkeenehdimme levätä hieman kirjan parissa ennen kolmelta alkaneita toisia treenejä.Iltapäivän treeneissä löimme jälleen lyönnit huolella läpi keskeltä javerkolta, minkä jälkeen Johan hieman liikutteli minua takakentällä niin, ettähyökkäsin aina lyhyestä pallosta verkolle. Lopuksi syöttelimme ja palauttelimmetaas vähän aikaa tunnin mittaisen sessiomme loppuun. Treenien jälkeen otimmekuljetuksen hotellille, missä menimme hetkeksi aikaa hotellin kuntosalillehuoltamaan lihaksistoa. Illemmalla kävimme vielä syömässä yli kaksi tuntiahotellin uskomattoman hyvässä buffet-ravintolassa, ja nyt oloni on kylläisentyytyväinen.

Ajattelin tänään julkaista muutaman kuvan hienosta,upouudesta hotellistamme ja keskittyä tulevina päivinä sitten klubiin ja muuhunympäristöön. Nämä ensimmäiset kaksi kuvaa ovat huoneestani, joka onhuippumoderni ja mukavan kokoinen. Huoneesta löytyy ensimmäistä kertaaelämässäni oma tulostin, mutta kylpyhuoneen seininä toimivat ikkunat ovat kyllähieman erikoiset!

Hotellimme nimi on Crowne Plaza Guangzhou Science City, jase sijaitsee hieman kaupungin ulkopuolella paraikaa rakennettavallayritysalueella. Rakennuksen koko on varsin tyrmäävä ja arkkitehtuurikin hiemantavallista poikkeavaa. En saanut ulkoa kovin onnistunutta kuvaa aikaiseksi,joten tässä yksi yritys hotellin aulasta. Tilalla riittää korkeutta ja valoakinon mukavasti, minkä lisäksi viherkasvit tuovat kivasti tunnelmaa.

Tähän loppuun voisin laittaa vielä kuvanbuffet-ravintolasta, jossa söimme tänään illallista. Tarjolla oli kaikkea, mitäkuvitella saattaa; erilaisista lihoista ja susheista kaiken maailmanäyriäisiin, joita kokit valmistivat haluamallasi tavalla. Tässä kuvassa näkyyvain osa valtavasta buffet-pöydästä, jonka läpikäymiseenkin meni vaikka kuinkapitkään!

Nyt menen kuitenkin nukkumaan, sillä huomenna herätys on joennen yhdeksää eli Suomen aikaa aamuyöllä!

2011-03-10T12:55:00.000+02:00

Terveisiä Hong Kongista! Paljon on ehtinyt tapahtua kolmessa päivässä sitten edellisen postaukseni. Tuntuu, että kotona viettämäni kaksi vuorokautta vain vilahtivat silmieni ohi, ja nyt olenkin jo uudella mantereella matkalla seuraaviin kisoihin.

Saavui kotiin Ljubljanasta maanantaina iltapäivällä aika väsyneenä ja otinkin maanantain ihan levon kannalta. Tiistaina oli kuitenkin taas aika palata "töihin" parin treenin muodossa. Uusi ruotsalainen valmentajani Johan tuli Suomeen tiistaiaamuna, ja treenasimmekin kahdestaan aamutreenit Talissa. Illalla vedin fysiikkaa Liikuntamyllyssä Erikin kanssa, ja myös Johan oli mukana tutustumassa tarkemmin Erikin kanssa tekemäämme treenaukseen. Ehdin tiistaina päivällä viedä myös viisumihakemukseni Kiinan suurlähetystöön, minkä lisäksi viimeistelimme setäni avustuksella Johanin sopimuksen kuntoon. Allekirjoitimme eilen Johanin kanssa yhteistyösopimuksen, joka on voimassa tämän vuoden loppuun. Johan tulee olemaan mukanani kisoissa ja treeneissä noin 150 päivää seuraavien kymmenen kuukauden aikana, ja olenkin erittäin innostunut nyt virallisesti alkavasta yhteistyöstämme. Tämä on juuri sellainen mahdollisuus, josta olen aina haaveillut, sillä se takaa minulle erittäin hyvät puitteet päästä tavoitteeseeni nousta sadan parhaan joukkoon maailmassa.

Treenasin eilen vielä kerran aamulla Tuomo Ojalan kanssa Laajasalossa ennen kuin lähdimme Johanin kanssa lentokentälle ja kohti Kiinaa. Lensimme eilen Finnairin iltapäiväkoneella Lontooseen, josta jatkoimme Cathay Pacificin yölennolla tänne Hong Kongiin. Täältä meillä on vielä lyhyt tunnin lento Guangzhouhun, jonne meidän pitäisi saapua tänään kymmeneltä illalla paikallista aikaa. Kokonaismatka-ajaksi tulee siis yli vuorokausi, mutta onneksi nyt näyttää aika hyvältä siinä mielessä, että saatan hyvinkin päästä pääsarjaan tulevassa kisassa. Pelaan täällä Kiinassa siis kaksi $35000+H challengeriä, ensimmäisen ensi viikolla Guangzhoussa ja toisen sen jälkeen sisämaassa Pingguossa. Olen tällä hetkellä ensimmäisellä varasijalla ensi viikon kisaan ja neljännellä varasijalla toisen viikon kisaan. Nelinpelit sovin jo pari viikkoa sitten pelaavani uusiseelantilaisen Jose Stathamin kanssa.

Viimeinen lentomme näyttää olevan tuota pikaa valmis boardaamaan, joten minun täytynee nyt suunnata lähtöportille. Kiinan sensuuri estää minua jälleen kerran pääsemästä itse omalle blogisivustolleni, mutta yritän taas päivittää blogia normaalin tapaan sähköpostilla tyttöystäväni avustuksella. Tekstieni julkaisuissa saattaa kuitenkin olla pieniä viiveitä, pahoittelut siitä. Mutta nyt täytyy siis mennä, että ehdin lennolle!

2011-03-07T02:16:00.000+02:00

Tämä päivä oli joukkueellemme pettymys, sillä Slovenia otti tarvittavan otteluvoiton ja eteni Davis Cupin seuraavalle kierrokselle. Me jatkamme syyskuussa joko Italiaa tai Puolaa vastaan.

Kapteenimme Kimi ilmoitti minulle aamulla, että Micke pelaa sittenkin ratkaisevan viidennen ottelun. Eilen illalla Kimi sanoi vielä minulle, että pelaan, mutta hän oli tullut yön aikana toisiin ajatuksiin. Hän perusteli päätöstään siten, että laittamalla Micken kentälle voisimme saada yllätysmomentin puolellemme, eikä minulla tietenkään ollut mitään syytä vastustaa kapteenin päätöstä. Jarkko voitti oman ottelunsa kunnialla, ja Mickekin pelasi hienon ottelun voittaen ensimmäisen erän. Tällä kertaa Slovenian kakkospelaaja Zemlja onnistui kuitenkin kääntämään ottelun viemällä viimeiset kolme erää lukemin 6-3, 6-3, 6-3.

Meidän joukkueellamme oli jälleen kerran valtavan hyvä joukkuehenki koko viikon ajan, eikä tämä tappiokaan sitä miksikään muuta. On hienoa olla osa tätä joukkuetta, jossa kaikkia tuetaan tasapuolisesti ja jossa jokainen voi aina tuntea olonsa turvalliseksi. Kaikki laittavat varmasti aina kaiken peliin, eikä kukaan voi vaatia joukkuekavereiltaan enempää. Me jatkamme tästä yhä sisuuntuneempana seuraavaan Davis Cupiin ja aiomme puolustaa tiukasti paikkaamme 1. divisioonassa.

Ohjelmassani on lentää huomenna takaisin Suomeen ja ottaa huomislta aika rauhassa. Valmentajani Johan tulee Helsinkiin tiistaina, ja tarkoituksenamme on treenata kaksi päivää kotona ennen keskiviikkoillan lähtöä Kiinaan Guangzhouhun. Minulla on kotona ollessani aika paljon asioita hoidettavanani ennen matkaa, mutta yritän silti päästä treenaamaan kaksi kertaa sekä tiistaina että keskiviikkona. Palailen lähipäivieni ohjelmaan ja saamiini kommentteihin tarkemmin seuraavan parin päivän sisällä.

Heliövaara/Nieminen - Gregorc/Zemlja 7-6(5), 4-6, 4-6, 5-7

2011-03-05T23:33:00.000+02:00

Nelinpelissä tuli tänään harmittava tappio, mutta vielä ei kuitenkaan ole suinkaan aika heittää kirvestä kaivoon. Huomenna on vuorossa vielä kaksi kaksinpeliä, joissa meillä on mahdollisuus kääntää ottelu kotiin. Jarkko kohtaa ensimmäisessä ottelussa Kavcicin ja minä toisessa Zemljan. Kehoni tila on edelleen ilahduttavan hyvä, ja olen täysin luottavainen, että pystyn pelaamaan huomenna vaikka viisi erää, jos niin on tarvis. Huomenna voin vetää itseni huoletta aivan piippuun, mitään ei tarvitse säästellä.

Tämän päivän nelinpelistä jäi erittäin huono maku suuhun. Tuntui siltä, että meillä oli koko ajan voiton avaimet käsissä, mutta emme missään vaiheessa pystyneet pitämään momentumia kolmea gamea pidempään. Joka kerta, kun saimme murron ja hyvän fiiliksen päälle, teimme pari virhettä tai vastustajat pelasivat tosi hyvin. Heillä oli muutaman kerran ihan hyvä tuurikin mukana matkassa, mutta ei sen piikkiin tappiota voi missään nimessä laittaa. Suurin ero pelissä tuli palautus- ja syöttöpelissä, jossa slovenialaiset olivat meitä selkeästi parempia tänään. He saivat palloon paremmin vauhtia kummassakin lyönnissä ja saivat sekä syötöt että palautukset selvästi meitä paremmalla prosentilla kenttään. Me jouduimme usein poimimaan ykkösvolleyt matalalta kentänpinnasta, kun vastaavasti meillä oli ihmeen suuria vaikeuksia edes saada palautuksia kenttään. Volleypelissä olimme ehkä hieman parempia kuin slovenialaiset, mutta välillä verkollakin liikkeemme oli hieman vajaata ja lyönneistä jäi paino puuttumaan.

Mutta ei sen enempää nelinpelistä, huomisen kahdessa kaksinpelissä tämä maaottelu vasta ratkeaa. Jos Jarkko voittaa oman kaksinpelinsä, tavoitteeni on pystyä pelaamaan omassa singelissäni samanlaista aggressiivista peliä kuin eilen ensimmäisessä erässä. Painaa rohkeasti päälle aina, kun vastustajan lyönti jää lyhyeksi ja tehdä hänen olonsa kentällä epämukavaksi. Uskon, että myös slaissi toimii Zemljaa vastaan ihan hyvin, joten voin hyvin vaihdella tempoa ja pakottaa hänet tekemään itse ratkaisuja vaikeista paikoista. Yritän saada jalat mahdollisimman hyvin liikkeelle ja pitää liikkeen ja pelivireen yllä koko ottelun ajan. Huomenna taistellaan, hyvää yötä!

Heliövaara - Kavcic 6-4, 2-6, 3-6, 4-6

2011-03-04T23:21:00.000+02:00

Ensimmäinen päivä Davis Cupissa on nyt takana ja katseet käännetty jo huomiseen. Pelasin tänään kokonaisuudessaan hyvän ottelun Slovenian ykköspelaajaa vastaan, mutta en ihan pystynyt pitämään pelin tasoani riittävän ylhäällä koko ottelua. Kavcic on korkeimmalle rankattu pelaaja, jonka olen urallani kohdannut, joten siihen nähden ensimmäisen erän voitto oli oikein hyvä suoritus. Mutta siltikin koko ottelun häviäminen kyllä harmittaa.

Molemmat pelaajat olivat ottelun alussa aika jännittyneitä, mutta sain itse silti pidettyä pelini ihan hyvin kasassa. Kavcic mursi minut 1-2 -tilanteessa, mutta onnistuin murtamaan heti takaisin seuraavassa pelissä huippukämmenellä. Sain uuden murron 4-4 -tilanteessa murtaessani Kavcicin nollille, ja pidin syöttöni 5-4 -tilanteessa kolmannella eräpallollani ensin kaksi breikkipalloa rystywinnereillä pelastettuani.

Toiseen erään sain huonoimman mahdollisen alun, kun hävisin syöttöni 0-1 -tilanteessa. Kavcic paransi peliään selvästi ja pääsi itse painostamaan suuressa osassa pisteitä. Hän mursi minut vielä uudelleen erän lopussa 2-5 -tilanteessa ja tasoitti näin erätilanteeksi 1-1.

Kolmannessa erässä aloitettiin tasaisesti, mutta Kavcic onnistui hieman varkain ottamaan murron 1-2 -tilanteessa. Aikainen murto toi hänen peliinsä rentoutta, ja vaikka pystyinkin ottamaan pisteiden hallintaa hieman paremmin itselleni, toimi Kavcicin syöttö sen verran hyvin, etten saanut häntä enää murrettua takaisin kahdesta breikkipallosta huolimatta.

Neljännessä erässä mentiin aika lailla samalla kaavalla kuin kolmannessa, kun Kavcic sai taas aikaisen breikin 1-1 -tilanteessa, eikä hän enää sen jälkeen katsonut taakseen. Minulla oli kaksi murtopalloa 2-3 -tilanteessa, mutta Kavcicin onnistui selvittää ne. Hän syötti koko neljännen erä kolmannen tavoin todella hyvin ja voitti koko ottelun lopulta eräluvuin 3-1.

Kuten aikaisemmin kerroin, olen tappiosta huolimatta ihan tyytyväinen omaan peliini. Syöttöni alkoi ensimmäisen erän jälkeen kulkea paremmin, kun jännitys hieman laski. Peruslyöntipelini oli koko ottelun ajan aika samalla tasolla, rystyltäni sain tehtyä paljon pisteitä varsinkin hyökkäystilanteissa, mutta kämmeneltäni tein hieman liikaa virheitä ja löin jonkin verran turhan lyhyeksi jääneitä lyöntejä. Taktiikkani oli koko ottelun ajan pelata aggressiivisesti ja rohkeasti ja sainkin paljon läpilyöntejä aikaiseksi. Massalla on vain aika haastavaa pelata hyvää verkkopeliä, mikä hieman söi terävyyttä hyökkäyspelistäni. Tein paljon pisteitä syöttö+jatkolyönti -kuviolla sekä suoraan kakkossyötönpalautuksella. Jos saisin pelata tämän ottelun uudestaan, pelaisin vielä tätäkin aggressiivisemmin.

Jarkko hoiti matsinsa tänään kuitenkin tyylikkäästi kotiin, joten pääsemme huomiseen nelinpeliin hyvistä asetelmista. Nelinpeli on Davis Cupissa aina isossa roolissa, eikä huominen tee siihen poikkeusta. Pelasimme Jarkon kanssa erinomaista nelinpeliä treeneissä alkuviikolla, joten toivottavasti saamme pidettyä saman vireystilan yllä huomennakin. Minulle oli tosi hyvä päästä tänään kentälle huomista nelinpeliä ajatellen, sillä nyt olen täysin sinut olosuhteiden kanssa, eikä jännitys tule varmasti olemaan yhtään samaa luokkaa kuin tänään.

Tavoitteemme on lähteä huomiseen duppeliin rohkeasti ja iloisella sekä aktiivisella asenteella. Sekä Jarkon että minun peli kulkee, joten meillä on varmasti hyvät mahdollisuudet voittoon huomenna. On hieno tilaisuus päästä pelaamaan nelinpeliä niinkin hyvän pelaajaan kuin Jarkon kanssa, ja aion ottaa siitä kaiken irti huomenna. Ei muuta kuin täysillä vaan kehiin huomenna. Otetaan se voitto kotiin sieltä!

2011-03-03T23:23:00.001+02:00

Vautsi vau! Kapteenimme Kimi valitsi minut Jarkko Niemisen kanssa pelaamaan sekä kaksin- että nelinpeliin huomenna alkavassa Davis Cupissa Sloveniaa vastaan. Tuntuu upealta päästä näyttämään kykynsä huippupelaajia vastaan Finland-teksti selässä. Olen erittäin innoissani saamastani tilaisuudesta ja aion varmasti laittaa viikonloppuna peliin kaiken, minkä itsestäni irti saan.

Huomisen ohjelma on siis sellainen, että Jarkko aloittaa paikallista aikaa kello 15 ottelulla Slovenian kakkosta Grega Žemljaa vastaan, jonka jälkeen kentälle minua vastaan astuu Slovenian ykkönen Blaž Kavčič. Kavčič on ATP-rankingissa minua 200 sijaa ylempänä sijalla 81, mutta lähden silti otteluun täysin valmiina haastamaan hänet voitto mielessä. En ollut ennen tätä viikkoa nähnyt häntä ikinä pelaamassa, mutta nyt minulla on ihan kohtuullinen kuva siitä, miten hän pelaa. Hän tykkää pelata ja varsinkin palauttaa kaukana takarajan takana, mikä avaa minulle mahdollisuuden pelata hänet hyvillä kulmilla ulos kentältä. Toisaalta hänellä on kaukana pelatessaan enemmän aikaa ehtiä lyönteihini, ja minun pitää pystyä päättämään pisteitä myös nousemalla verkolle. Kavčičin viimeiset treenit eivät ole menneet ihan nappiin ja hän panikoikin eilen hieman ilmoittamalla haluavansa lisää massaa kentälle. Nyt kenttä on aika hidas ja virhepomppuja tulee paljon. Minun tuleekin pystyä pitämään itseni coolina koko ottelun ajan virhepompuista ja yleisöstä välittämättä.

Oma pelini tuntui tänään taas paremmalta kuin aikaisempina päivinä, kun vedimme puolentoista tunnin viimeistelyharjoitukset Timon kanssa iltapäivällä. Syöttöpelini kulkee, liikkumiseni alkaa löytyä ja pystyin myös itse tekemään paljon pisteitä Timon kaltaista hyvää liikkujaa vastaan. Se lupaa hyvää huomiselle, kun vastustajanani on hyvin liikkuva ja pitkiä palloja pelaava pelaaja. Joka tapauksessa paras tapa lähteä huomiseen peliin on varmasti ennakkoluuloton asenne ja tahto taistella jokaisesta pisteestä. Minun on parasta keskittyä vain seuraavaan pisteeseen ja pitää pelitilanne poissa ajatuksista. Sillä ei ole väliä onko erätilanne 2-0, 0-2 vai 2-2, minä aion pelata seuraavassa pisteessä parasta tennistäni.

Tämän päivän ohjelma oli tarkoituksella hieman kevyempi, jotta pystyin säästämään energiaa mahdollisesti raskaaseen viikonloppuun. Nukuin pitkään ja lähdin Timon kanssa hallille hieman ennen puoltapäivää arvontatilaisuuteen, jossa tosiasiassa arvotaan vain perjantain ottelujärjestys. Toimittajat kyselivät tilaisuuden jälkeen tällä kertaa minultakin muutaman kysymyksen, minkä jälkeen tulimme takaisin hotellille syömään lounasta. Löimme iltapäivällä Timon kanssa lyönnit läpi krossit mukaanlukien, minkä jälkeen vedimme hetken aikaa hyökkäys- ja puolustusdrillejä. Loppuun syöttelimme 20 minuuttia ja pelasimme vähän pisteitä. Koko treeni oli lähinnä fiilistelyä ja viimeisen tatsin hakua. Treenin jälkeen tulimme takaisin hotellille, huilailimme hieman, kävimme Jamin hierottavana ja lähdimme syömään illallista meksikolaiseen ravintolaan. Illan olen nyt ottanut rauhallisesti elektrolyyttivarastoa huomiseksi täyttäen.

Matsit alkavat siis huomenna, ja mielellään saa siis pitää peukkuja pystyssä! :) Paikalle on tulossa TV-kamerat kuvaamaan suoraa lähetystä Slovenian televisioon, josta toivottavasti saadaan streami myös nettiin. Laitan tänne blogiin linkin, jos saan selville mistä osoitteesta matseja voi mahdollisesti seurata, mutta en lupaa löytäväni vastausta. Mutta nyt ei muuta kuin lippu korkealle ja taistelemaan!

PS. Vastauksena viela saamaani kommenttiin siitä, pärjääkö kukaan meistä muista suomalaisista Jarkolle treenerissä, voisin sanoa, että aika harvoin. Kysyin vastausta myös Timolta, ja päädyimme siihen, että Jarkkoa ei ole missään nimessä helppo voittaa treeneissä, mutta vielä vaikeampaa se on oikeassa matsissa. Itse en ole kokonaista treenierää Jarkolta ikinä voittanut, erilaisia pienempiä pelejä kylläkin. :)

2011-03-02T23:38:00.000+02:00

Pelipäivät lähestyvät täällä Ljubljanassa, ja tunnelma sen kuin tiivistyy. Treenasimme tänään kaksi kertaa, aamulla nelinpeliä ja illalla kaksinpeliä. Pelini tuntui tänään jälleen selvästi paremmalta kuin eilen, ja varsinkin aamun nelinpelitreenissä tuntui siltä, että alan olla valmis pelaamaan matseja, jos vain olen mukana pelaavassa kokoonpanossa.

Aamutreenien jälkeen meille jäi treenien välissä vain kaksi tuntia aikaa ja ehdimme vain nippanappa takaisin hotellille syömään lounaan ennen kuin piti taas lähteä takaisin hallille. Iltapäivällä pelasin Micken kanssa treenierän, joka lähti todella hyvin käyntiin. Otin alkuun 4-0 -johdon, mutta Micke sai yhden breikin takaisin ja loppulukemiksi tuli 6-4. Syöttöni kulki tänään jo erittäin hyvin ja myös massaliikkumiseni alkaa löytyä. Liukumisen ajoittaminen ja liikkeellelähdöt alkavat tulla selkäytimestä oikein, mikä antaa mahdollisuuden keskittyä täysillä lyönteihin. Huomenna kun vielä saan yhden päivän lisää treenata, niin viikonloppuna uskon olevani matsikunnossa, jos siis paikka pelaavasta kokoonpanosta minulle irtoaa.

Illan ohjelmassamme oli Davis Cupeista tuttu edustusillallinen, jossa molempien maiden tennisliittojen edustajat ja joukkueiden kapteenit pitävät puheet. Söimme tilaisuudessa hyvin ja paljon, ja loppuvaiheessa vaihdoimme perinteiden mukaisesti pienet lahjat vastajoukkueen pelaajien kanssa. Me olemme antaneet aina, kun olen ollut itse mukana joukkueessa, lahjaksi Iittalan pienet Alvar Aalto maljat, ja tällä kertaa saimme vastalahjoiksi hienot palkintoa muistuttavat lasiset esineet. Tässä kuva.

Banketti-illallinen on hieno tilaisuus, johon kaikki pukeutuvat tummin pukuihin. Pelaajille tämä on tietysti hieman työlästä, kun pukua saa kantaa mukanaan myös DC:tä edeltävissä ja sen jälkeisissä kisoissa, mutta kyllä minusta se on sen arvoista, kun näkee miten tyylikkäältä joukkue näyttää puvut päällä! :) Kimin kuvaus ei mennyt ihan nappiin, mutta eiköhän tästä jotain selvää saa.

Illallisen jälkeen kello alkaakin nyt olla taas sen verran paljon, että voisin siirtyä sänkyyn ja untenmaille. Huomiseen!

2011-03-01T23:11:00.000+02:00

Heipä hei! Valmistautuminen viikonlopun matseihin jatkui tänään parilla tenniksellä. Nukuimme pitkään ja lähdimme hallille hieman ennen yhtätoista ja vedimme ensimmäisissä treeneissä vajaat kaksi tuntia nelinpeliä. Tämän jälkeen vuorossa oli Davis Cup -viikoilta tuttu lehdistötilaisuus, jonne oli saapunut yllättävän paljon toimittajia, sanoisin että noin 20. Toimittajien kamerat olivat kovassa käytössä jo tennistreeneissämme, ja mukana oli myös useampi televisiokamerakin. Itse lehdistötilaisuudessa homma meni tuttuun tapaan niin, että Kimiltä kysyttiin alkuun pari kysymystä ja sen jälkeen Jarkolta jokunen lisää. Meidän muiden rooliksi jäi kuvissa poseeraaminen. :)

Tulimme treenien välissä hotellille syömään lounasta, ja minä otin siinä välissä myös mukavat puolen tunnin päiväunet. Vedimme Jarkon kanssa iltapäivätreenit kahdestaan ja pelasimme pari erää. Jarkko on kuten aina todella paha vastus massalla ja hän pyöritteli minua tänäään 6-2, 6-2. Oma pelini oli ehkä hieman hätäistä ja virhealtista, minkä luulisin johtuvan pienestä liikkumisen epävarmuudesta, jonka takia jouduin lyömään usein vähän huonosta tasapainosta. Kenttä oli tänään koko päivän tosi märkä, ja mutainen massa suorastaan liimautui kengän pohjiin. Liikkuminen ja varsinkin puolustuspeli oli sen takia tänään aika vaikeaa, joten se pelaaja, joka pääsi pisteen alussa niskan päälle, voitti pisteen usein. Kenttää yritettiin tänään tuolla kastelulla saada kovettumaan, mutta viikonloppuna kentän pinta tulee luultavasti olemaan hieman kuivempi, jolloin liikkuminen on helpompaa.

Iltapäivätreenien jälkeen ohjelmassamme oli suihku ja siirtyminen samassa rakennuksessa olevaan viereiseen jääkiekkohalliin katsomaan Itävallan liigan play-off ottelua Olimpija Ljubljana vastaan Red Bull Salzburg. Itävallan liigassa pelaa mielenkiintoisesti kuusi joukkuetta Itävallasta, kaksi Sloveniasta, yksi Unkarista ja yksi Kroatiasta. Kotijoukkueessa täällä Ljubljanassa pelaa kaksi suomalaista pelaajaa, minkä lisäksi myös joukkueen valmentaja on suomalainen. Hän järjesti meille liput vip-katsomoon, josta näkymä jäälle oli tämän näköinen.

Täytyy sanoa, että oli kyllä hyvä, että saimme katsoa matsia vip-katsomosta lasin takaa, sillä meininki kaukalon kummankin sivun tavallisissa katsomoissa oli aika hurjaa. Yleisö kävi tuomareille ja vierasjoukkueen pelaajille kuumana aivan eri tahtiin kuin vaikka SM-liigassa, ja pelissä tuli monta lähes kymmenen minuutin katkoa, kun huoltomiehet siivosivat jäätä kaikesta sinne heitetystä tavarasta. Vierasjoukkueen vaihtoaition taakse jouduttiin keräämään turvamiehiä vieriviereen, kun kotijoukkueen kannattajat hakkasivat pleksejä, sylkivät ja heittivät tavaraa pelaajien niskaan. Meno oli kovaa myös jäällä, ja muutamat kunnon tappelut saivat jokaisen katsojan hallissa huutamaan seisaaltaan. Ottelu päättyi lopulta vierasjoukkueen 5-1 -voittoon, ja ulkona heidän kulkuaan bussiin oli turvaamassa poliiseja koirien kanssa.

Mutta meillä oli joka tapauksessa kuitenkin ihan hauskaa katsomossa, ja toisaalta oli myös ihan hyvä nähdä hieman otteita siitä, mitä ensi viikonloppuna voi katsomosta olla luvassa. Jarkko ja Timo ovat kertoneet aivan käsittämättömiä juttuja Makedonian Davis Cupista, ja toivon hartaasti, että meno täällä on hieman sivistyneempää kuin siellä, mutta ihan kovassa paineessa saa täälläkin varmasti pelata. On hyvä valmistautua henkisesti siihen, että ajatukset tulee pystyä pitämään otteluissa olennaisissa asioissa yleisön häirinnästä huolimatta. Sitä paitsi mikäs on sen mukavampaa kuin pistää kotiyleisö hiirenhiljaiseksi huippusuorituksella! Huomiseen!

2011-03-01T01:23:00.000+02:00

Tässä vielä nopea iltapäivitys tästä päivästä. Vedimme tänään päivän toisen treenin kahdessa osassa niin, että ensiksi minä ja Micke pelasimme tennistä, kun Timo ja Jarkko olivat kuntosalilla. Puolentoista tunnin jälkeen vaihdoimme sitten osia. Massapelini tuntui tänään jo todellä hyvältä, ja vaikka tiedänkin, että aluksi se saattaa pari päivää tuntua hyvältä alkuinnostuksen huumassa, olen luottavainen loppuviikon suhteen. Kick-syöttöni pomppaa massalla korkealle, kämmenelläni minulla on hyvin aikaa hitaalla kentällä ja myös puolustuspelillä on mahdollista voittaa paljon pisteitä. Vielä kun lisätään hyvin purevat stopparit niin minuahan ei pysäytä täällä mikään! ;)

Otin Jarkon ja Timon treeneistä pari kuvaa, joissa näkyy kenttä sekä isot katsomot. Kovat ovat slovenialaisilla odotukset, jos he meinaavat saada hallin täyteen, istumapaikkoja hallissa kun on jopa 5000. Kaupungilla näkyy kuitenkin paljon mainoksia peleistä ja Sloveniassa on tällä hetkellä kova tennisbuumi käynnissä, joten mukavaahan se vain olisi, jos halliin saataisiin kunnon tunnelma!

Illalla pääsin ensimmäistä kertaa fysiomme Jamin hierottavaksi, ja oli positiivista huomata, että Jami ei löytänyt kehostani mitään erityisen jumisia tai kireitä paikkoja. Lihashuoltoni on siis ollut toimivaa! Kävimme syömässä porukalla illallista joen rannalla sijaitsevassa ravintolassa, jossa ruoka oli maukasta ja sitä oli paljon. Nyt onkin sitten hyvä mennä maha täynnä sänkyyn lepäilemään ja valmistautumaan huomiseen päivään.

2011-02-28T13:26:00.001+02:00

Moikka taas! Treenasimme vielä eilen samaisessa massakuplassa kuin lauantaina, mutta tänään pääsimme äsken kokeilemaan viimein myös itse matsikenttää. Vedimme eilen Timon kanssa aamulla parin tunnin perustreenin ja muutaman pisteen. Illalla kun muu porukka saapui, muut paitsi minä kävivät pelaamassa kevyen fiilistelyn. Tässä jonkin näköinen kuva tuosta kuplasta, jossa oli yllättävän mukava pelata; kenttä oli hyvässä kunnossa, valot hyvät ja lämpötilakin miellyttävä.

Eilinen ilta meni aika myöhäiseksi, kun pääsimme vasta kymmeneltä syömään, ja tänään aamulla herätyskellon soidessa kahdeksalta olo oli kuin kuolleista heränneellä. Suuntasimme aamupalan jälkeen kuitenkin areenalle heti yhdeksältä ja vedimme puolentoista tunnin kevyen treenin. Tsekkiläiset massakenttäekspertit olivat eilen aloittaneet kentän rakentamisen, eikä kentän pinta ollut vielä ehtinyt kovettua tarpeeksi, joten jätimme liikkumisen aika vähiin. Vaikutti kuitenkin siltä, että viikonloppuun mennessä kenttä tulee olemaan huippukunnossa. Pomppu oli toistaiseksi märällä kentällä vielä aika hidas, mutta eiköhän kenttä tuosta vielä jonkin verran nopeudu. Kentän kummallakin sivulla on isot katsomot, mutta päädyissä taitaa olla vain kaksi riviä penkkejä. Tässä kuvatus kentästä, kattovalot ovat aika kirkkaat, joten yritän iltapäivällä ottaa vähän parempia kuvia.

Vaikka peli oli kullakin vielä vähän hakusessa uudella alustalla, fiilis ensimmäisten massatreenien jälkeen oli koko porukalla kuitenkin loistava. Tässä kuvassa näkyy Niemiset ja Kimi juomatauolla. :)

Mukana täällä Ljubljanassa on myös alkuperäiseen joukkueeseen nimetty, mutta loukkaantumisen takia pelaavasta kokoonpanosta pois jäänyt H. Kontinen, joka on luvannut pitää koko viikolta videoblogia. Henkka laittoi ensimmäisen videon jo youtubeen, joten hänen kanavaansa kannattaa tuolta sivustolta pitää silmällä. Nyt on lounaan aika!

http://www.youtube.com/user/henkon2

2011-02-27T00:12:00.000+02:00

Terveiset Ljubljanasta! Lähdimme Timon kanssa eilen Zagrebista junalla rajan yli tänne Sloveniaan, jonne saavuimme viiden aikaan iltapäivällä. Asetuimme Best Western Slon hotelliin aivan kaupungin keskustassa hienoon kulmahuoneeseen, jossa sänkyni on leveämpi kuin pitkä. Meillä on Timon kanssa molemmilla omat telkkarit ja onpa kylpyhuoneessa kaksi lavuaariakin. :)

Emme vielä eilen menneet treenaamaan, mutta tänään halusimme aloittaa totuttelemisen massakenttiin. Ensi viikonloppuna käytettävä matsikenttä valmistuu kuitenkin vasta maanantaina, joten jouduimme etsimään kaupungista massakuplan, jossa pääsimme siellä järjestettyjen kisojen jälkeen pelaamaan vasta seitsemältä illalla. Saimme vedettyä siellä kuitenkin hyvät puolentoista tunnin treenit, ja nyt on kaikki kamat saatu tuttuun tapaan aivan oransseiksi. :)

Kävelimme tänään päivällä hetken aikaa Ljubljanan keskustassa kierrellen kauppoja ja katsellen maisemia. Kaupungin läpi kulkevan joen rannalla on vanha kaupunki, josta on tässä pari kuvaa. Nuo lukot sillan kaiteeisa taitavat olla naimisiin menneiden ihmisten kiinnittämiä lukkoja. Aika hauska tapa mielestäni tuollainen.

Huomenna meidän on tarkoitus treenata Timon kanssa vielä aamulla kaksistaan, mutta muiden saapuessa tänne iltapäivällä pääsemme toivottavasti treenaamaan koko porukalla illalla. Hyvää yötä!

Heliövaara - Bjelica 1-6, 4-6 Heliövaara/Nieminen - Hizak/Pavic 6-7(8), 7-5, 11-13

2011-02-23T13:28:00.003+02:00

Tästä päivästä ei tullut ainakaan tenniksessä mitään suurta suomalaista urheilujuhlaa. Lähdimme Timon kanssa hyvällä fiiliksellä ja itseluottamusta puhkuen aamulla hallille, mutta seitsemän tunnin päästä paluumatkalla fiilis oli kyllä niin kaukana aamuisesta kuin olla ja voi. Joskus näitä huonoja päiviä vaan tulee eteen, mutta tavoitteena on tietysti saada tällaisten päivien määrä niin pieneksi kuin mahdollista. Näistä päivistä ei tule masentua, vaan niistä pitää sisuuntua treenaamaan jatkossa entistäkin kovempaa.

Kaksinpelini lähti ihan kohtuullisesti käyntiin minun osaltani, mutta Bjelica sen sijaan oli heti alusta alkaen aika tulessa. Hän mursi minut toisessa gamessa lyöden samaan gameen viisi läpilyöntiä, joista viimeisen vielä breikkipallossa suoraan ykkössyötönpalautuksesta. 0-3 -tilanteessa hän mursi minut vielä uudestaan, ja 0-5 -tilanteessa sain vain kaunisteltua erälukemia yhdellä syötönpidolla.

Toiseen erään sain huomattavasti paremman alun, kun pidon jälkeen otin ottelun ensimmäisen murron toisessa gamessa. 2-0 -tilanteessa Bjelica pelasi kuitenkin jälleen hyvän gamen ja onnistui jälleen murtamaan minut suoralla ykkössyötön palautuswinnerillä. Sama tahti jatkui ja hän teki ykkössyötön palautuswinnerin vielä kolmannen kerran 2-2 -tilanteen breikkipallossa. Sain 2-4 -tilanteessa pidettyä ja 3-4 -tilanteessa taistelin itseni takaisin peliin 40-15 -tilanteesta luudaamalla kovan ähkimisen ja puhkimisen jälkeen breikin takaisin kolmannella breikkipallollani. Ajattelin tuossa tilanteessa päässeeni vihdoin kunnolla peliin mukaan, mutta mitä vielä, sain seuraavassa kahdessa gamessa yhden pisteen ja senkin virhetuomiolla.

Timo osasi hyvin kuvailla oloani kentällä tämän päivän ottelussa. Olisin niin toivonut pystyväni painamaan jotain nappia ja räjähtämään. Toivoton virheiden määrä sai minut lähestulkoon pakahtumaan sisäisesti, kun vaikka mitä tein, pallot eivät löytäneet tietään verkon yli rajojen sisään. Muistan saman tunteet tasan vuoden takaa USA:n kiertueeltani. Oli vaan merkillistä, kun lyönti tuntui ennen matsia niin hyvältä, että miten matsin alkaessa en pystynyt tekemään juuri mitään muuta kuin virheitä. Tekniikkani oli jotenkin ihan sekaisin, enkä saanut edes palloa lähtemään kovaa, saati saamaan vastustajaani ahdinkoon. Löin koko matsissa kaksi winneriä takakentältä. Tähän kun yhdistää vielä huonosti kulkeneen syöttöpelin ja vastustajan hyvän päivän, niin periaatteessa viisi gamea oli aivan maksimi, mihin tänään pystyin. Mutta onneksi tällaiset päivät ovat aika harvinaisia.

Päivän nelinpelissäkään onni ei meitä hirveästi suosinut. Meillä oli Timon kanssa eräpallo kaikissa kolmessa erässä, mutta silti voitimme niistä vain yhden. Super tie breakissakin saimme erinomaisen alun, kun otimme heti kaksi peräkkäistä minibreikkiä siirtyen 6-1 -johtoon, mutta sen jälkeen vastustajamme voittivat jokaisen pisteen omilla syötöillään. Meillä oli yksi ottelupallo 10-9 -tilanteessa heidän syötössään, mutta se ei tällä kertaa riittänyt. Duppelissa pelintasoni oli sentään hieman parempi kuin singelissä, mutta ei duppelikaan nyt varsinaisesti mitään hyvää peliä minulta ollut.

Jään tänne Zagrebiin vielä huomiseksi, ja lähdemme Timon kanssa yhdessä täältä pois vasta perjantaina. Timo lentää kotiin, ja minä matkustan kaksi tuntia junalla Ljubljanaan, jossa aloitan ajoissa valmistautumisen massalla pelattavaan Davis Cupiin. Odotan mielenkiinnolla, minkälaisen sisämassan slovenialaiset ovat Tivoli-areenalle rakentaneet, koska kenttä voi olla lähes miten nopea tai kova tahansa. Tavoitteeni on kuitenkin treenata ensi viikko kovaa ja osoittaa pystyväni pelaamaan hyvin myös massalla, jotta olen valmis pelaamaan niin kaksin- kuin nelinpelissä jos kapteeni niin valitsee.

Heliövaara/Nieminen - Bilic/Franjicevic 6-3, 6-3

2011-02-22T14:49:00.003+02:00

Tämän päivän nelinpelistä ei jäänyt käteen juuri mitään muuta kuin voitto. Vastustajamme pelasivat koko ottelun ajan aivan liian isoa peliä taitoihinsa nähden, eikä pelissä ollut minkäänlaista rytmiä. Välillä he löivät hienon ohituksen linjaa pitkin, mutta seuraavat kolme palloa saattoivat heti perään päättyä karkeisiin virheisiin. Pääasia oli kuitenkin se, että voitimme, joten nelinpelitkin jatkuvat huomenna. Vastaamme kvartseissa tulee kroatialaispari Hizak/Pavic.

Kaksinpelissä saan huomenna vastaani serbialaispelaaja Ivan Bjelican. Näin hieman hänen ensimmäisen kierroksen otteluaan tänään ja uskon saaneeni tuon perusteella ihan hyvän kuvan hänen pelitstää. Hän on selvästi parhaimmillaan massalla hyvän kämmenensä turvin, ja kovilla kentillä varsinkin hänen rystynsä on aika virhealtis. Aionkin huomenna painostaa sitä puolta ihan reilusti, koska pääsen sitä kautta myös itse pelaamaan enemmän rystyä, josta pidän. Yritän saada syöttööni hyvän tuntuman alusta alkaen keskittymällä osumakohdan saamiseen mahdollisimman korkealle. Ottelumme on aamun ensimmäisenä otteluna kello 10, ja koska ainakin tänään lämpötila oli tuohon aikaan hallissa +2 astetta, hyvä valmistautuminen otteluun on tärkeää. Koko vartalon pitää olla ekstrahyvin lämpimänä, jotta jalat liikkuvat alusta asti hyvin.

Ohjelmassani oli tänään hotellin vaihto, kun Timon kanssa asunut Micke lähti kotiin, ja minä pääsin vaihtamaan samaan huoneeseen Timon kanssa. Uusi hotellihuoneeni ei kuitenkaan ole kisahotellissa, vaan Best Western -hotellissa Zagrebin keskustassa hyvällä paikalla. Hotellilta pääsee hallille kuitenkin kätevästi bussilla, joten hieman pidempi välimatka ei aiheuta suurempia ongelmia. Katsoin aamulla Timon näytöksen bosnialaista Basicia vastaan, minkä jälkeen tulimme hotellille ja kävimme syömässä lounasta kiinalaisessa ravintolassa. Timo on pyöritellyt täällä treeneissä mm. huomisen vastustajansa Lejnieksin 6-0 häviten 4 pistettä ja espanjalaisen sijoitetun Bruguesin 6-0, 4-0 häviten 10 pistettä, joten hän on kovassa kunnossa. Illalla kävimme syömässä erinomaisessa italialaisessa ravintolassa pastaa ja lihaa, ja otimme jälkiruoaksi vielä suussa sulaneet tiramisut, jotka eivät maksaneet juuri mitään. Muutenkin täällä on ollut mukavaa syödä ravintolassa, kun voi ottaa useamman annoksen hintojen olleessa kohdallaan.

Huomenna ohjelmassani on siis sekä kaksinpeli kello 10 että nelinpeli kolmantena otteluna ei ennen kello 13. Hallilla ei oikein ole nettiä, joten pystyn mahdollisesti päivittämään tulokseni tänne blogiini vasta iltapäivällä.

Heliövaara - Torebko 6-3, 4-6, 6-3

2011-02-21T18:49:00.003+02:00

Jes, Kroatian future lähti osaltani hyvin käyntiin, kun sain puristettua voiton kolmessa erässä hyvästä saksalaispelaajasta. Hän kohtasi täällä myös viime viikolla ensimmäisellä kierroksella kisan kakkossijoitetun pelaajan, mutta tällä kertaa sain pysäytettyä hänen etenemisensä heti ensimmäisessä ottelussa. Olen erittäin tyytyväinen päivän voittooni, varsinkin kun vastustajani oli pelannut viime viikolla hyvät kisat, ja hänellä oli viikko enemmän kokemusta näistä olosuhteista. Ensimmäinen ottelu hieman pidemmän treenitauon jälkeen ei ikinä ole helppo, joten ammennan tästä matsista paljon itseluottamusta seuraaviin otteluihin.

Aloitin ottelun tänään jopa aivan flow-tilassa, kun mursin heti ensimmäisessä gamessa Torebkon syötön neljällä winnerillä ja pidin omani perään helposti. Minulla oli vielä yksi murtopallo 3-0 -johtoon, mutta en pystynyt sitä hyödyntämään, ja Torebko pääsi hieman peliin mukaan. Ensimmäinen erä olisi voinut olla myös jatkossa paljon selvempi, kun sain jälleen yhden murtopallon 3-1 -tilanteessa ja vielä kaksi lisää 4-2 -tilanteessa. Onnistuin toisessa murrossa kuitenkin vasta 5-3 -tilanteessa ja vein erän siis 6-3. Minulla oli siis ensimmäisessä erässä Torebkon jokaisessa syöttövuorossa breikkipallo, mikä on aika hyvä suoritus sisäkentällä hyvää syöttäjää vastaan. Tosin olisihan niistä voinut hieman useamman hyödyntää! :)

Toisen erän alkuun minulle tuli pieni notkahdus, kun hävisin ensimmäisessä gamessa oman syöttöni 30-0 -johdosta huolimatta. Tein pari huolimatonta virhettä, mistä Torebko välittömästi rankaisi. Hänen syöttöpelinsä alkoi murron jälkeen kulkea ihan uudella tavalla, enkä enää päässyt mukaan jokaiseen häneen syöttövuoroonsa. 1-3 -tilanteessa nousin omassa syötössäni 0-40 -tilanteesta tasoihin ja pelastin vielä kaksi murtopalloa hyvän taistelugamen jälkeen. Pari come on -huutoa tuossa gamessa viestittivät Torebkolle, että en tosiaankaan ollut vielä luovuttanut erää hänelle, ja vaikka en toista erää tällä kertaa voittanutkaan uskon, että viestitin tuossa gamessa hänelle taistelevani aina loppuun asti, millä saattoi olla pieni ratkaiseva vaikutus koko ottelunkin kannalta. Aikaisemmin olisin saattanut tehdä helpon virheen breikkipallossa ja päästää vastustajani pelaamaan erän lopun paineettomasti, mutta nyt halusin vimmatusti pitää eron yhdessä breikissä, jotta pystyisin vielä nousemaan toisen erän voittoon. Pääsinkin 3-4 -tilanteessa kerran pisteen päähän breikkiä, mutta kakkossyötön palautukseni jäi tuossa pisteessä tyhmästi verkkoon. 4-5 -tilanteessa Torebko piti syöttönsä 30-30 -tilanteesta huolimatta melko vaivatta.

Kolmas erä alkoi tasaisesti molempien pitäessä syöttönsä suuremmitta ongelmitta, mutta 3-2- tilanteessa aloitteellinen pelini tuotti tulosta ja sain murron erän ensimmäisellä breikkipallollani Torebkon rystyslaissin karatessa leveäksi. Tiesin tuon breikin olevan erittäin tärkeä, ja tuuletinkin sitä ihan avoimesti. Pidin syöttöni perään helposti ja siirryin 5-2 -johtoon. Minulla oli seuraavassa Torebkon syötössä pienet mahdollisuudet 40-40 -tilanteessa, mutta hän syötti siihen kohtaan hyvin, ja jouduin lopettamaan ottelun omalla syöttövuorollani 5-3 -tilanteessa. Ensimmäisessä pisteessä rystyni napsahti verkkonauhaan ja toisessa samoin teki stopparini, joten jouduin hieman pulaan tilanteen ollessa 0-30. Syötin tähän kohtaan kuitenkin ässän ja seuraavassa pisteessä nousin onnistuneesti verkolle. 30-30 -tilanteessa pelattiin pitkä piste, jonka päätteeksi Torebkon kämmen karkasti pari senttiä pitkäksi. Ensimmäinen matsipallo ei vielä tuottanut tulosta, mutta sain hankittua toisen 40-40 -tilanteessa hyvällä syötöllä. Toisessa matsipallossa minulla oli vähän onneakin mukana, kun löin verkolle noustuani smashini kenttään verkkonauhan kautta hyvin lähelle sivurajaa. Silloin tällöin tässä pelissä pitää kuitenkin olla vähän onneakin mukana, joten olin kahden ja puolen tunnin pelin jälkeen erittäin tyytyväinen voittooni, vaikka se tuolla tavalla ratkesikin.

Pelini ei ollut tänään ensimmäisten kahden tai kolmen gamen jälkeen mitenkään erikoista, vaan hyvää peruspeliä. Kukaan ei voi olettaa, että peli kulkisi aina kuin unelma, joten on ilahduttavaa huomata kuinka perustasoni riittää hyvin kaatamaan koviakin vastustajia. Syöttöni oli tänään ehkä hieman normaalia vaisumpi, mutta en toisaalta tiedä kuinka paljon parempi syöttäminen olisi tänään peliäni muuttanut, kun hävisin nytkin vain yhden oman syöttöni koko ottelussa. Ehdottomasti parhaiten kulkenut osa-alue oli verkkopeli, joka on kehittynyt viimeisen vuoden aikana huimasti. On mukava pelata, kun voi aina paikan saatuaan hyökätä hyvällä itseluottamuksella verkolle, koska tiedän voittavani sieltä paljon pisteitä. Löin paljon hyviä volleyita ja smashejä, mutta toki huonompiakin volleyita tuli sekaan. Verkolla liikkuminen ja ohitussuuntien peittäminen on kuitenkin se juttu, millä pärjää pitkälle.

Peruslyöntipelini oli tänään ihan hyvää, ja varsinkin rystyltä sain ihan mukavasti myös suoria läpilyöntejä etenkin linjaa pitkin. Kämmeneltäni olin ajoittain hieman myöhässä ja toisessa erässä tein muutaman virheen liikaa, mutta uskon kämmenpelini parantuvan paljon jo seuraavaan otteluun mennessä. Siinä on kyse kuitenkin ennen kaikkea itseluottamuksesta ja uskalluksesta lyödä, joten seuraavassa ottelussa osaan, haluan, uskallan lyödä sitä rohkeammin. Liikkumiseni oli kovan fysiikkajakson jälkeen kiitettävää, varsinkin siinä valossa, että herkistely jäi ennen tätä kisaa aika vähiin. Olin muutaman pitkän pallon jälkeen ehkä hieman hengästyneempi kuin yleensä, mutta en tuntenut oloani missään vaiheessa ottelua kuitenkaan yhtään väsyneeksi. Jaksoin tsempata koko ottelun ajan kaikkiin palloihin, ja se tuotti tulosta. Tästä on hyvä jatkaa toisen kierroksen otteluun, joka pelataan huomisen välipäivän jälkeen keskiviikkona. Vastaani siinä tulee joko serbialainen Bjelica tai slovenialainen Zitnik.

Huomisessa ohjelmassa minulle on merkitty ainoastaan nelinpeli Timon kanssa paikallista kroatialaisparia Bilic/Franjicevic vastaan. Tuo ottelu on vasta päivän viimeisenä viidentenä otteluna. Timo pelaa oman kaksinpelinsä ensimmäisenä otteluna kello 10 ja tulevat vastustajani kolmannen ottelun ei ennen kello 13.

Heräsin tänään hyvin nukkuneena kello 9 ja suuntasin aamupalan jälkeen hallille katsomaan Micken karsintafinaalia ranskalaispelaajaa vastaan. Löin Timon kanssa kello 11, minkä jälkeen söin kevyen lounaan hallin kahviossa ja odottelin matsini alkua. Pääsin kentälle noin puoli kahdelta ja lopetin hieman neljän jälkeen. Halissa ei tänäänkään ollut lämmitys päällä, ja kun ulkona oli sen verran kylmä, että satoi lunta, ei pelatessakaan kovin kova hiki päässyt yllättämään. Järjestäjät sanovat, että lämmitys tulee niin kalliiksi, että sitä ei viitsitä pitää päällä edes kisojen aikana. Matsin jälkeen suuntasin läheiseen ostoskeskukseen toiselle lounaalle ja kävin paluumatkalla vielä kaupassa ostamassa hieman välipaloja ja juotavaa illalle ja huomiselle. Söin illalla vielä kerran hotellin ravintolassa, ja nyt lepäilen rauhassa huoneessani. Laitan tähän loppuun vielä kaksi kuvaa lähiseudulta, ensimmäisessä on lounaspaikkana toimiva ostoskeskus ja toisessa hotellini lähellä oleva erikoisen mallinen talo, jonka käyttötarkoituksesta minulla ei ole harmainta aavistusta. :-O

2011-02-20T23:39:00.000+02:00

Ensimmäinen treenipäivä täällä Kroatiassa on nyt takana, ja fiilis ennen huomista varsin hyvä. Söin aamupalan hotellilla, minkä jälkeen suuntasin hallille tapaamaan Timoa ja katsomaan Micken karsinnan toisen kierroksen ottelua. En ole ollut kummankaan heistä kanssa samoissa kisoissa sitten viime vuoden elokuun, ja Timon kanssa ollaan törmätty treeneissäkin sen jälkeen vain kertaalleen. Oli siis mukava vaihtaa pitkästä aikaa kuulumisia ja kuulla tarinat viime viikon peleistä.

Treenasin Timon kanssa tunnin kello 11-12. Saimme vain puolikkaan kentän käyttöömme, joten löimme huolellisesti lyönnit läpi keskeltä, krossina ja volleyna, minkä jälkeen syöttelimme kymmenisen minuuttia. Micke lopetti oman matsinsa juuri sopivasti hieman ennen treeniemme loppua, joten suuntasimme yhdessä Micken valmentajan kanssa läheiseen ostoskeskukseen lounaalle. Micke ja Timo olivat käyneet paikassa jo aiemmin, joten he tiesivät sen jo entuudestaan. Otin salaattia, pastaa ja hedelmäsalaattia, ja mielestäni annos näyttää tässä kuvassakin ihan terveelliseltä! :)

Lounaan jälkeen kävelin takaisin hotellilleni hieman lepäämään ja levättyäni jonkin aikaa suuntasin kolmen jälkeen takaisin klubille treenaamaan. Halli on varmaankin rakennettu aika kauan sitten, mikä näkyy sekä sisä- että ulkopuolella. Ulkoa päin rakennusta ei välttämättä ihan ensimmäiseksi edes tunnista tennishalliksi, mutta ehkä kattorakennelmat sen kuitenkin lopulta paljastavat.

Hallissa on kuusi tavallista kenttää ja kolme kenttää, joilla on vain kaksinpelirajat. Näillä kolmella kentällä tila rajojen ja seinän välissä on niin pieni, että matseja voidaan kuitenkin pelata vain kuudella normaalilla kentällä. Hallin valaistus on suorastaan surkea, varsinkin kun noin joka kolmas kenttien lampuista on rikki. Parilla kentällä kentän yksi kulma on niin varjossa, että se häiritsee selvästi myös pelaamista. Seuraavat kuvat on otettu auringon paistaessa ulkona, jolloin valoa on hieman enemmän, mutta varsinkin iltaisin hallissa on kyllä erittäin pimeää. Myöskään lämpötila hallissa ei ole kovin miellyttävä, Timo kertoi että viime viikolla matseja oltiin pelattu jopa selvästi alle 10 asteessa, mutta tänään onneksi ulkona oli sen verran lämmintä, että sisällä tarkeni pelata ilman pitkiä vaatteita. Oli muuten kiva myös kävellä ulkona keväisessä seitsemän asteen lämpötilassa viime aikojen kotiolojen jälkeen!

Treenasimme iltapäivällä Timon kanssa puolitoista tuntia hyvällä sykkeellä, kun päsimme vetämään koko treenit koko kentällä. Löimme lyönnit läpi ja pelasimme yhden alakautta-pelin jälkeen treenierän. Timo oli hyvässä kunnossa ja voitti minut tällä kertaa 7-6(5). Oma pelini tuntui paranevan mitä pidemmälle erä eteni ja lopussa aloin päästä jo hyvin sinuiksi olosuhteiden kanssa. Kentät täällä ovat ihan mukavat, keskinopeat plexit. Kevyiden Babolat Gold -pallojen ansiosta winnereiden lyöminen on kuitenkins suhteellisen helppoa, mutta varsinkin slaissilla puolustaminen näillä kentillä kyllä myös onnistuu. Syöttöpelaaminen on täällä muiden sisäkenttien tapaan korostuneessa roolissa.

Kisan kaaviot tehtiin tänään iltapäivällä, ja arpa heitti ensimmäisen kierroksen vastustajakseni saksalaisen Peter Torebkon. En ole ikinä nähyt hänen pelaavan, mutta Timo kertoi, että hänen vahvuutensa on ehdottomasti kämmen, ja rystyltä hän pelaa hyvin vaihtelevaa hiljaista lyöntiä myös alakierteellä. Pidän siitä, että minulla on ottelussa selkeä puoli, jota painostan, mutta yritän silti saada Torebkoa liikkeelle lyömällä varsinkin alussa paljon palloja myös hänen kämmenelleen. Yritän pitää keskittymiseni mahdollisimman hyvänä koko ottelun ajan ja varsinkin omissa syöttövuoroissani haluan päästä dominoimaan itse peliä. Fiilikseni ja itseluottamukseni on hyvällä tasolla, joten lähden luottavaisena huomiseen otteluun, joka on kolmantena otteluna kentällä 3. Nelinpelissä olemme Timon kanssa 3-sijoitettuja ja kohtaamme ensimmäisellä kierroksella tiistaina kroatialaisen parin Bilic/Franjicevic

Söin tänään illalla hotellillani yhden elämäni parhaan risotoista ja pääruoaksi kalkkunaa kinkku-mozzarellatäytteellä. Viimeiset pari tuntia olen viettänyt hotellihuoneessani leväten ja tankaten huomiseen otteluun. Tärkeä osa valmistautumista on myös hyvät yöunet, joten nyt on aika siirtyä untenmaille. Huomiseen!

2011-02-19T23:15:00.000+02:00

Terveisiä Zagrebista! Matka tänne sujui oikein mukavasti, kun ensimmäinen lentoni Helsingistä Wieniin oli ylibuukattu turistiluokassa, ja minut upgreidattiin lähtöportilla business-luokkaan! Ensikosketukseni Austrian Airlinesiin oli siis hyvin miellyttävä. Odottelin tuon lennon jälkeen kolmisen tuntia Wienin lentokentällä ennen Croatian Airwaysin lentoani tänne Zagrebiin, jonne saavuin puoli yhdeksältä paikallista aikaa. Otin taksin kisahotelliin, joka osoittautui ihan kohtuulliseksi vastoin muilta kuulemieni kommenttien luomia pelkoja. Huoneeni on aika pieni, mutta siellä on langaton netti ja telkkarissa Eurosport. Kelpaa minulle siis vallan mainiosti! Tässä kuvassa näkyy osa huoneestani ja valtava TV:ni. :)

Timo Nieminen laittoi minulle tänään viestiä, ja saimme sovittua huomiselle kahdet treenit. Lisäksi hän ilmoitti, ettei pelaakaan nelinpeliä Micke Kontisen kanssa tällä viikolla, joten me pelaamme yhdessä tulevan kisan. Se oli kannaltani mukava uutinen, sillä en ollut löytänyt tähän mennessä itselleni ketään pariksi, ja juuri ennen sign-inin umpeutumista huomenna klo 12 nelinpeliparin löytäminen on useimmiten aika hankalaa.

Kirjoittelen huomenna lisää, kun tiedän, miltä pelikentät tuntuvat ja näyttävät. Nyt toivotan kaikille hyvää yötä!

2011-02-18T23:13:00.000+02:00

Moi! Viimeinen ilta kotona menossa ennen seuraaviin kisoihin lähtöä. Olen treenannut kovaa ja huolella tennistä ja fysiikkaa koko kahden ja puolen viikon mittaisen jakson ajan, ja tunnenkin nyt olevani erittäin hyvässä fyysisessä kunnossa. Teimme tälle harjoitusjaksolle tarkan treenisuunnitelman fysiikkavalmentajani Erikin kanssa, ja pystyimme pitämään siitä erinomaisesti kiinni. Teimme viime viikolla ja tämänkin viikon alussa monta treeniä, joissa keskityimme jalka- ja keskivartalovoiman parantamiseen, ja nyt viimeiset kaksi fysiikkatreeniä olemme keskittyneet tuon voiman irti saamiseen nopeilla ja räjähtävillä harjoitteilla.

Lihakseni ovat tuntuneet monen treenin jälkeen todella väsyneiltä, mikä on toki vain hyvä juttu, ja uskonkin, että voimatasoni ovat tämän jakson aikana nousseet. Viimeiset kaksi päivää olemme kuitenkin kovan harjoittelun jälkeen ottaneet hieman kevyemmin, jotta en olisi enää jumissa ensi viikon kisojen alkaessa. Tennistä olen harjoitellut kerran tai kaksi kertaa lähes joka päivä, pääasiassa Juho Paukun kanssa, mutta mahtuu mukaan myös treenejä Jarkko Niemisen ja HVS:n akatemian junioreiden kanssa. Myös tuntumani palloon tuntuu olevan kohdallaan, ja useiden hyvin menneiden treenierien ansiosta myös matsituntumani pitäisi olla kohdallaan.

Lähden siis seuraavaan kisaani $15 000 futureen Kroatiaan jo huomenna, jotta ehdin paremmin totutella paikallisiin olosuhteisiin ja kuulemma ihan nopeisiin kenttiin. Lennän iltapäivällä Austrian Airlinesilla Wieniin ja sieltä Croatian Airwaysilla eteenpäin Zagrebiin. Minun pitäisi olla perillä kahdeksan jälkeen illalla, joten minulla on koko sunnuntai aikaa treenata ennen kisoja. Alunperin ajattelin vetää huomenna vielä kokonaisen treenipäivän Suomessa, mutta päädyin tällä viikolla lopulliseen ratkaisuuni lähteä matkaan jo huomenna myös sen takia, että näin minulla on paremmin aikaa yrittää löytää nelinpelipari tulevaan kisaan.

Olen saanut pienen kirjoitustaukoni aikana mukavasti kommentteja, joista pari käsittelee pelaamiseni taloudellista puolta. Voin sanoa sen verran, että olemme setäni kanssa tehneet viimeiset pari kuukautta paljon töitä saadaksemme tarpeeksi rahaa kasaan uuden valmentajan palkkaamiseksi, ja asiat ovatkin nyt ilahduttavan hyvällä mallilla. Palaan tähän asiaan kuitenkin tarkemmin tulevaisuudessa, kun kuviot tästä selkeytyvät.

Jätin myös osittain tämän valmentaja-asian takia Kioton Challengerin 7.3. alkavalla viikolla väliin, sillä tarkoituksenamme on tuolla viikolla viimeistellä Johanin sopimus ja lähteä sen jälkeen suoraan täältä Suomesta Kiinaan, jossa pelataan kaksi Challengeria 14.3. alkaen. Kiinan challengereista näyttäisi tulevan ihan kovatasoiset, mutta elättelen vielä toiveita suorasta pääsarjapaikasta, mikä tekisi valmistautumisestani kisaan helpomman. Kisan ilmoittautumisten takaraja on maanantaina, ja olen laskujeni mukaan tällä hetkellä viimeinen suoraan pääsarjaan mahtuva pelaaja, joten tiukalle voi mennä.

Palailen totuttuun kirjoitusrytmiini jälleen huomenna tai ylihuomenna, kunhan pääsen perillä Zagrebiin ja löydän siellä hotellilleni. Nyt hyvää yötä kaikille!

2011-02-08T15:26:00.000+02:00

Heipä hei! Palasin tasan viikko sitten tiistaina takaisin Suomeen parin päivän matkustamisen jälkeen ja olen nyt alkanut päästä taas hyvään harjoittelurytmiin. Kävin viime keskiviikkona hieronnassa, jossa keskityttiin varsinkin jalkoihin ja selkään, ja tuo hieronta teki lihaksistolleni erittäin hyvää. Hieronnan jälkeen aloittelin treenaamisen rauhassa, mutta nyt viimeiset kolme päivää olen vetänyt jo ihan täydellä teholla. Olemme Erikin kanssa tehneet pari fysiikkaharjoitusta yhdessä ja saaneet varsinkin takareiteni aivan jumiin, minkä lisäksi olen tehnyt itsenäisesti fysiikkaa ja pelannut tennistä muunmuassa Jesper Saarnin kanssa.

Seuraavan kymmenen päivän ohjelmani sisältää lisää fysiikkaa ja jonkin verran tennistä. Odotan jo innolla lähtöä seuraaviin kisoihin, mutta tiedostan kyllä harjoittelun tärkeyden. Ohjelmassani on myös urheilupsykologin tapaaminen nyt torstaina, ja odotan mielenkiinnolla, mitä se tuo tullessaan. Kirjoittelen lisää kuulumisia tuon tapaamisen jälkeen!

Heliövaara/Rodrigues - Desein/Robert ei tulosta

2011-01-30T08:40:00.002+02:00

Moikka moi! Tämän aamun uutiset olivat ennenkuulumattomia. Sade jatkuu kaatamalla, eivätkä sääennustukset lupaa mitään helpotusta, joten Reunionin tämän vuoden challenger on tästä eteenpäin PERUTTU! Pelaajille annetaan sen verran pisteitä kuin mitä kaksinpelistä saa kvartseista ja nelinpelistä semeistä. En ole koskaan aiemmin nähnyt tällaista ratkaisua, mutta toisaalta ei täällä taida olla mitään muutakaan vaihtoehtoa, koska saaren ainoalle sisäkentällekin ilmeisesti sataa vettä sisään!

Lähden täältä tänään kotia kohti Mauritiuksen, Johannesburgin ja Lontoon kautta, ja perillä minun pitäisi olla tiistaina. Vähän harmittaa, että odottelin täällä tyhjän panttina kolme päivää, varsinkin kun olisin ihan mielelläni mennyt myös Johannesburgin karsintoihin, mutta mistäpä kukaan olisi voinut tällaista ennustaa. Nyt vain hyvää treeniä kotimaassa seuraavat viikot ja sen jälkeen hyvällä innolla kohti uusia kisoja.

Kommentoijalle Mailapelaaja kiitokset hyvästä ehdotuksesta. Yritän tästä eteenpäin päivittää sivulleni myös samassa kisassa pelaavien muiden suomalaisten tulokset, koska ilmeisesti juuri nopea tulosten päivittäminen kiinnostaa montaa lukijaani

Tässä vielä kuva hotellihuoneeni parvekkeelta. Myös jalkapallokenttä saa osansa käsittämättömästä sademäärästä. Kaivoin netistä esille tiedon, että Reunionin saarella on hallussa suurimman sademäärän maailmanennäytkset niin 24 tunnin (1870mm) kuin 72 tunnin (3929mm) aikana, joten ei ihme, että täällä satoi nytkin vähän reippaammin. Syynä suurelle sademäärälle on kaksi yli kolmen kilometrin korkuista tulivuorta, jotka pakottavat trooppisen ilman nousemaan ylöspäin ja näin siis satamaan.

2011-01-29T21:24:00.000+02:00

Hohhoijaa, kukaan ei pelannut tänään täällä Reunionissa pistettäkään, sillä sade- ja ukkoskuurot jatkuivat koko päivän ajan lähes taukoamatta. Täällä aletaan pikku hijlaa olla pienissä ongelmissa, että saadaan kisa pelattua, koska kaksinpelissä on vielä kvartsitkin pelaamatta ja nelinpelissäkin semit. Uskoa eivät myöskään hirveästi luo tulevien päivien sääennusteet, jotka lupaavat sateiden jatkuvat ainakin jossain määrin myös tästä eteenpäin. Mielenkiintoista on nähdä refereen päätös, jos huomennakaan ei saada pelattua yhtään matsia. Keskeytetäänkö kisa siinä tapauksessa kokonaan ja pisteet pistetään jakoon, vai jatketaanko pelejä tiistainakin? Huomenna yritetään joka tapauksessa pelata kaksinpelin kvartsit ja semit, sekä nelinpelin semit ja finaali.

Kävin tänään taas tekemässä yhden fysiikkatreenin hotellin salilla, mutta muuten on ollut kyllä suoraan sanottua todella tylsää. Ulos ei oikein viitsi mennä, joten olen koko päivän vain lukenut kirjoja, katsonut telkkaria ja surffaillut netissä. Ainakin olen ehtinyt tutkailla paluumatkani kaikki mahdolliset vaihtoehdot kuntoon jo ennen kuin paluupäivä on selvillä! :) Sain tänään vähän ihmettelevän kommentin, kun olin eilen katsonut taitoluistelua televisiosta, mutta se johtui tietenkin siitä, että halusin nähdä miten suomalaiset menestyvät EM-kisoissa. Tänäänkin katsoin naisten vapaaohjelman, jossa Kiira Korpi kuitenkin harmittavasti kaatuili ja tipahti pronssille.

Sain tänään myös yhden erittäin mielenkiintoisen kommentin nimettömältä postaajalta, jossa minulta kysytään kuka/ketkä viime aikoina kohtaamistani nuorista lupaavista pelaajista on tehnyt minuun suurimman vaikutuksen ja kenestä heistä uskon tulevan kovin pelaaja. Kommentoija oli myös kirjoittanut lahjakkaina pitämiensä pelaajien nimet viestiin mukaan. He ovat Grigelis, Basic, Duckworth, Mitchell, Klein, Sekiguchi, Ehara, Huang, Bai, J.Cox, Lobkov, D.Cox, Moser, Zhang, Copil, Lim, Raonic, Berankis, Kuznetsov, Pospisil ja Ignatik. Tämä kysymys ei ole missään nimessä helppo eikä yksinkertainen, mutta yritän parhaani mukaan vertailla kaikki mainitut pelaajat keskenään ja toivon, ettei kukaan heistä käytä Google Translatea blogini lukemiseen ja vedä hernettä nenäänsä! :-D On nimittäin ihan mielenkiintoista minulle itsellenikin analysoida ja arvailla kohtaamieni pelaajien tulevaisuutta. Minulla oli nyt illalla vähän tylsää, joten vastauksestani tuli aika pitkä, joten jos nuorten pelaajien arvostelemiseni ei kiinnosta, kannattaa lukeminen varmaan lopettaa tähän! :)

Kohtasin tässä kuussa sekä liettualaisen Grigeliksen että bosnialaisen Basicin, mutta he eivät kumpikaan kyllä vakuuttaneet minua millään erityisosaamisella tai muulla sellaisella, joka saisi heidät erottumaan selvästi joukosta. Grigeliksellä on hyvät lyönnit ja hän saa palloon mukavasti vauhtia myös juoksusta, mutta hänen peliälynsä ei mielestäni ole kovaan menestykseen tarvittavalla tasolla ainakaan vielä. Basic pelaa erittäin hyvin ja tasaisesti takakentältä ja hänellä on Grigeliksen tapaan parempi rysty kuin kämmen. Hänellä voi minusta olla joidenkin muiden itäeurooppalaisten tapaan mahdollisuudet nousta aika korkeallekin ikään kuin puolivarkain ilman mitään silmiinpistävää vahvuutta, mutta ainakin Britannian futureissa hänen kämmenensä kyllä hieman petti tiukoissa tilanteissa liikaa.

Pelasin Australiassa marraskuussa aussi-kolmikkoa Klein, Mitchell, Duckworth vastaan viiden viikon sisällä, ja he ovat kaikki sellaisia pelaajia, joilla on minusta kyvyt nousta vähintään kahdensadan, ja miksi ei myös sadan joukkoon. Kleinissä ja Duckworthissa on jotain samaa, koska heillä kummallakaan ei ole mitenkään erityisen ihmeelliset lyönnit, mutta heidän pelin lukemisensa ja taktinen osaaminen on huippuluokkaa. Mitchell sen sijaan on enemmän takakentän työmyyrä, mutta hän osaa ottaa palloa oikeissa paikoissa hyvin noususta ja saa näin aikaan yllättävän paljon winnereitä. Kaikilla heistä valmennuksen ja tukijoiden pitäisi olla hyvissä kantimissa, joten on vaikea nähdä, miksi he eivät pärjäisi hyvin tulevaisuudessa.

Japanilaisten Eharan ja Sekiguchin tulevaisuutta onkin hieman vaikeampi ennustaa. He molemmat liikkuvat erittäin terävästi ja lyövät palloa hyvällä marginaalilla yläkierteellä takaisin vaikka koko päivän. Suurin puute heidän peleissään on kuitenkin ehdottomasti heidän kokonsa, jonka takia hyvän syötön kehittäminen on vaikeaa ellei lähes mahdotonta. Syötön merkitystä miesten peleissä ei voi korostaa liikaa, joten näen Eharan ja Sekiguchin nousun aivan huipulle olevan kyllä haastavaa.

Seuraavat nimet Huang ja Bai ovat kuin toisista ääripäistä. Rehellisesti sanottuna Huangin nousu edes challenger-tasolle tuntuu minusta utopistiselta, koska hänen ruumiinrakenteensa on tennispelaajalle täysin sopimaton, lyhyt ja pullea. Bai sen sijaan on kiinalaisista pelaajista Gongin kanssa minusta ehdottomasti lahjakkain, ja uskon hänen terveenä pysyessään pystyvän nousemaan korkealle. Hänellä on loistavat jalat ja pelikäsitys, mutta jos jotain kehitettävää pitää sanoa, niin mielestäni hänen pitäisi silloin tällöin pystyä itse lisäämään palloon hieman enemmän vauhtia. Toinen kiinalainen Zhang on vähän Bain tyyppinen pelaaja, mutta ei minusta ihan yhtä hyvä, vaikka ranking toisin sanookin. Zhangin pelistä on vaikea löytää mitään erityistä asetta, mutta hänkin kyllä liikkuu hyvin ja osaa heti rankaista vastustajan huonoista lyöntivalinnoista. Tasaisuutta on, mutta onko hänellä kykyä tehdä itse riittävästi pisteitä? Yhden kiinalaisen lisää, eli Wu Din haluaisin myös lisätä listalle. Hän vakuutti minut viime kesäkuussa hyvällä liikkeellään ja aina puhtaalla osumalla lähtevillä lyönneillään. Wu ottaa palloa myös usein nousevaan, mutta hänen heikkoutensa on hänen syöttönsä. Wu treenaa kuitenkin ymmärtääkseni muista kiinalaisista erillään Amerikassa, joten hänen kehityskäyränsä voi tämänkin takia erota muista maanmiehistä. Kiinassa harjoittelevien pelaajien osalta suurimpana kysymysmerkkinä voi mielestäni pitää valmennuksen laatua ja ajoittaisia kummallisia kisavalintoja.

Jenkki J. Coxin pelistä en löydä mitään selkeää, joka tekisi hänestä huippupelaajan, mutta hänellä on kyllä hyvä kämmen ja taito liikkua eteenpäin. Rysty on matkittu suoraan Roddickilta, joka hieman kummastuttaa, mutta odotan kyllä mielenkiinnolla miten J. Coxin ura kehittyy. Sitä on vaikea ennustaa. Venäläinen Lobkov on myös mielenkiintoinen tapaus. Hän on varsinkin massalla niin tasaisen varma pommittaja, että futureissa hän kyllä pärjää ja varmasti joissakin challengereissa, mutta kysymysmerkkinä on miten hänen pelinsä toimii kovilla kentillä. Syöttö on hänen pelissään selkeästi heikoin lyönti, mutta sitä kehittämällä Lobkovista voi kyllä tulla vaikka mitä.

Britti D. Cox on myös hankalasti ennustettava tapaus. Hän on nyt pyörinyt suunnilleen samalla tasolla rankingissa jo useamman vuoden, joten peli ei ole ilmeisesti mennyt viime vuosina juurikaan eteenpäin. Brittipelaajat keräävät myös monesti paljon pisteitä kotimaastaan, mutta aika vähän muualta, joten en tiedä tuleeko ulkomailla menestyminen olemaan D. Coxille ongelma. D. Coxin pieni koko on myös varsinkin syöttöpelissä vaikeasti kompensoitavissa, mutta toisaalta hän pystyy parhaimmillaan kyllä takakentältä erinomaiseen tempopeliin. Itävaltalainen Moser on pelaaja, jonka rankingkehitys voi tulla vasta myöhemmällä iällä aika nopeastikin. Hän lyö oikeastaan jokaisen lyönnin riskillä ja hyvin usein liian lujaa, mutta jos nuo lyönnit alkavat jossain vaiheessa tippua hyvin kenttään niin kuka tietää miten käy. Toisaalta voi myös hyvin käydä niin, etteivät ne missään vaiheessa ala tippua kenttään.

Korealainen Lim on vähän Moserin kaltainen pelaaja huonommalla syötöllä, mutta paremmilla peruslyönneillä. Hänkin lyö molemmilta puolilta palloa aivan surutta hieman naistenniksen tapaan joka paikasta suorana ja kovaa, mutta loukkaantumiset asettavat hänen uralleen minusta isoimman kysymysmerkin. Lim pystyy varmasti hyvänä päivänä voittamaan koviakin pelaajia kovatemposella tykityksellään, mutta riittääkö hänellä kärsivällisyys hyvää puolustuspelaajaa vastaan? Kanadalainen Raonic on jo osoittanut pystyvänsä voittamaan todella hyviä pelaajia, joten joudun ehkä ottamaan hieman sanojani takaisin, kun kirjoitin viime huhtikuussa, etten näe hänen pelissään mitään silmiinpistävää erikoisuutta. Olihan hänellä toki jo silloin aivan valtava syöttö, mutta silloin hän ei kyllä tullut alkuunkaan niin paljon tai niin hyvin verkolle kuin nyt esimerkiksi Australian avoimissa nähtiin. Hänen liikkumisensa ei minusta näytä vieläkään mitenkään sulavalta, ja takakentältä hän tekee välillä aika paljon helppoja virheitä, mutta toisaalta tykkisyöttö ja sen pohjalle rakennettu toimiva iso peli ovat kyllä aika pelottavan hyvä yhdistelmä.

Liettualaisessa Berankisisa ja venäläisessä Kuznetsovissa näin jopa aika paljon samaa. He molemmat saavat takakentältä pieneen kokoonsa nähden hyvin vauhtia ja pystyvät lyömään tarkasti ja kovaa myös hyvässä tempossa. Berankisilla on myös pieneen kokoonsa nähden erittäin hyvä syöttö, kun taas Kuznetsov vakuutti minut ajoittain hyvällä palauttamisella ja kyvyllä ottaa palloa noususta. Molemmilla heistä on mielestäni peli ja henkinen kyky nousta todella korkealle. Romanialainen Copil on myös mielenkiintoinen pelaaja, sillä hänelläkin on minusta mahdollisuudet nousta huipulle. Hänellä on vahva syöttö ja hyvä yhdenkäden rysty, minkä lisäksi hän pelaa myös hyvin verkolla. Kaikki lyönnit ovat siis kunnossa, mutta onko hän henkisesti tarpeeksi vahva?

Viimeisinä arvosteluvuorossa ovat kanadalainen Pospisil ja valkovenäläinen Ignatic. Pospisil pärjäsi viime ja toissa vuonna hyvin voittaen kasan futureita, mutta hänen menestyksensä challengereissa on jäänyt laihaksi varsinkin ennen viime syksyä. Hänellä on hyvä syöttö ja tehokkaan varmat peruslyönnit, mutta jotenkin hänen pelinsä on minusta liian tekemällä tehdyn näköistä ja konemaista. Lisäksi ongelmia hänelle aiheuttaa Juhon esille tuoma aivan turhan korkea pomppiminen split-stepissä ja pisteissä muutenkin, mikä saa hänen pohkeensa kramppaamaan lähes jokaisessa kolmen erän ottelussa. Ignaticin peli on vähän erikoisen näköistä, mutta hänen vahvuutensa on ehdottomasti hullunlailla tsemppaaminen joka matsissa ja suunnaton halu voittaa. Iganticilla on myös hyvä syöttö ja hän liikkuu tehokkaasti. Johtuisiko se, että hän ei ole vielä noussut korkeammalle rankingissa siitä, ettei hänen peruspelissään ole kuitenkaan tarpeeksi tehoja?

Tässä oli vähän pohdintaa siitä, millainen kukakin pelaaja mielestäni on ja millaiset mahdollisuudet heillä saattaa huipulle nousemiseen olla. En kuitenkaan vielä vastannut itse kysymykseen, eli siihen kuka heistä teki minuun suurimman vaikutuksen ja kenestä tulee mielestäni paras. Minusta tähän kysymykseen ei tule vastata yhden ottelun perusteella, joten mielipiteeni perustuu myös kyseisiltä pelaajilta näkemiini muihin otteluihin. On kuitenkin lähes mahdotonta sanoa yhtä pelaajaa, joka teki suurimman vaikutuksen, joten tässä on viiden kärki (järjestys on sattumanvarainen): Berankin, Raonic, Kuznetsov, Duckworth ja Mitchell. Heistä Berankis ja Raonic ovat jo sadan joukossa, ja uskoisin ainakin Kuznetsovin ja Mitchellin sinne nousevan myös. Duckworth teki minuun vaikutuksen siinä, miten hyvin hän pystyi maksimoimaan oman tasonsa noilla lyönneillään ja pitämään keskittymisen hyvänä koko ottelun. Tiedän, että tämä on vähän tylsä ja aika varman päälle veikkaus, mutta uskon, että Raonicin kovin ranking tulee näistä pelaajista olevan paras.

Toivottavasti vastaukseni miellytti kysyjää ja miksei muitakin. Kun ei tässä juuri muutakaan tekemistä ollut, niin päätin kirjoittaa tällaisen vähän pidemmänpuoleisen vastauksen, josta toivottavasti saa selkoa ja edes jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä ajattelen kohtaamistani nuorista pelaajista. Kuten sanoin, tämä oli mielenkiintoista pohdintaa myös itselleni. Ja lisää saa taas kysyä jos mieli tekee!

2011-01-28T21:38:00.000+02:00

Moi! Tämän päivän tapahtumat jäivät aika vähiin, kun ulkona alkoi sataa heti puolenpäivän jälkeen juuri kun olin lähdössä kentille. En poistunut loppujen lopuksi hotellilta tänään ollenkaan, kun sade vain jatkui ja jatkui, vaan tein hotellin salilla huoltavan harjoituksen pyöräillen noin tunnin kuntopyörällä ja venytellen sen päälle huolellisesti. Ilta kului rattoisasti, kun katselin Eurosportilta taitoluistelua ja luin David Baldaccin kirjaa Pelurit Queenin musiikkia kuunnellen.

Huomenna sää on toivottavasti parempi kuin tänään, jotta pääsemme pelaamaan nelinpelin semimme aikataulun mukaan belgialais-ranskalaista paria Desein/Robert vastaan. Desein ei ole minulle ollenkaan tuttu, mutta Robertin kanssa löin eilen aamulla puolisen tuntia. Sateen takia huomenna pelataan kaksi kierrosta singeleitä, joten voi olla, että Robert on nelinpelissä jo aika väsynyt jos hän voittaa ensimmäisen kaksinpelinsä, mikä ei varmasti haittaisi meitä ollenkaan. Toivotaan kuitenkin, ettei hän pelaa mitään maraton-otteluita, koska olisi kiva päästä ylipäätänsä pelaamaan. Täällä tulee nimittäin pimeää jo kuuden jälkeen, eivätkä kenttien valot ole riittävän kirkkaat, että niillä saisi pelata kisaotteluita. Ottelumme on huomenna ohjelmassa erikoisesti "To be arranged when players are available" eli se voi alkaa oikeastaan mihin aikaan tahansa! :)

Nimimerkki Slaissi kyseli kommenteissa tämän kauden tavoitteistani ja mahdollisesta huippukunnon ajoittamisesta tiettyjä kisoja silmällä pitäen. Tavoitteeni kauden loppuun mennessä on olla 200 parhaan joukossa kaksinpelissä ja 150 joukossa nelinpelissä. Tällöin voisin ensi vuonna siirtyä pelaamaan puhtaasti haastajatasolle ja kokeilla toki myös ATP-kisojen karsintoja aina silloin tällöin.

Olemme monesti puhuneet fysiikkavalmentajani Erikin kanssa tenniksen lähes uniikista jopa 11 kuukauden pituisesta kaudesta ja sen asettamista haasteista. Huippukunnon ajoittaminen jossain toisessa lajissa saattaa olla paljon helpompaa, koska vuodessa voi olla selkeä yksi pääkisa tai kaksi. Tenniksessä pelaajan pitää kuitenkin olla parhaimmassa vireessään oikeastaan koko vuoden, koska jokaisen kisan voi katsoa olevan yhtä tärkeä ainakin kaikille muille kuin aivan huippupelaajille. Kehitysvaiheessa joidenkin kisojen kohdalla on kuitenkin pakko tehdä kompromisseja esimerkiksi fyysisten ominaisuuksien parantamiseksi. En ole siis laittanut kisoja mitenkään tärkeysjärjestykseen, vaan yritän tehdä joka viikko parhaimman suoritukseni. Toki jos ja kun toivottavasti pääsen mukaan Grand Slam -kisojen karsintoihin tänä vuonna, yritän tehdä näihin kisoihin erityisen huolellisen valmistautumisen. Aion siis ehdottomasti osallistua Grand Slam -karsintoihin, jos rankingini siihen riittää.

Voisin laittaa tämän viestin loppuun vielä eilen väsäilemäni kilpailusuunnitelmani huhtikuun loppuun asti. Tämä ohjelma ei siis ole missään nimessä lopullinen, mutta se luo varmasti suuntaviivat kevään pelaamiselleni. En siis aiokaan pelata 14.2. alkavalle viikolla futurea Kroatiassa tai Turkissa ilmoittautumiseni mukaan, vaan keskitymme Erikin kanssa täältä kotiuduttuani nyt kolme viikkoa huolellisesti fyysisten ominaisuuksieni kehittämiseen. Lisäksi Davis Cup on ohjelmassa tietenkin sillä varauksella, että olen mukana joukkueessa. Ajattelin tämän ohjelman saattavan kiinnostaa joitakin lukijoitani, joten päätin sen julkaista, ja sitä saa toki myös mielellään kommentoida ja parannusehdotuksia esittää! Kuvan saa klikkaamalla suuremmaksi.

Heliövaara - Schukin 4-6, 6-4, 3-6 Heliövaara/Rodrigues - Duclos/Oswald luotuvusvoitto

2011-01-27T11:42:00.005+02:00

Harmin paikka! Hävisin tänään toisen kierroksen otteluni kisan kuutossijoitetulle vastustajalleni kolmen erän kamppailun jälkeen. Harmittaa, etten pystynyt pelaamaan ratkaisevilla hetkillä ihan parasta peliäni, koska tuntui siltä, että minulla olisi voinut paremmalla pelillä olla hyvät mahdollisuudet voittoonkin. Keskittymiseni ei pysynyt tänään riittävän hyvänä pisteestä toiseen, vaan ajatukseni karkailivat koko ajan pois seuraavasta pisteestä, mikä näkyi huonoina lyöntivalintoina ja ensimmäisen lyönnin virheinä. Positiivista oli kuitenkin se, että pystyin jälleen hävityn ensimmäisen erän jälkeen voittamaan toisen erän ja siirtämään ottelun ratkaisun kolmanteen erään. Tällä kertaa en kuitenkaan pystynyt jatkamaan viiden peräkkäisen voitetun kolmannen erän putkeani.

Ottelu alkoi kannaltani huonoimmalla mahdollisella tavalla, kun hävisin ensimmäisessä gamessa syöttöni pitkän taistelun jälkeen. Ilma oli jos mahdollista vielä eilistäkin painostavampi, joten olin aivan läkähtynyt jo ensimmäisen gamen jälkeen. Sain kuitenkin pidettyä toisen syöttövuoroni ja vielä seuraavankin, ja onnistuin kuin varkain murtamaan takaisin 2-3 -tilanteessa kolmannella breikkipallollani hyvällä kämmenohituksella. En kuitenkaan tämän jälkeen pitänyt rittävän tarkasti huolta, etten tee klassista mokaa ja häviä syöttöäni heti breikin jälkeen, ja näin Schukin pääsi heti uudestaan breikin edelle. Hän piti erän loput syöttövuoronsa vaikeuksitta, joten ensimmäinen erä kirjattiin hänelle 6-4.

Toiseen erään sain ihan erilaisen alun kuin ensimmäiseen murtaessani heti toisessa gamessa Schukinin syötön ja pitäessäni perään tilanteeksi 3-0. Seuraavassakin Schukinin syöttövuorossa minulla oli yksi breikkipallo, mutta kesken sen alkoi sataa, ja tein helpohkon volley-virheen ratkaisupaikassa. Sade yltyi pian ihan reippaaksi, minkä seurauksena jouduimme odotttamaan reilun tunnin kentän kuivumista ennen kuin pääsimme takaisin jatkamaan ottelua. Tauon jälkeen Schukin onnistui pitämään kesken jääneen syöttönsä, minkä perään pelasin luokattoman syöttövuoron ja tilanne kaventui. Minulla oli kaksi breikkipalloa 3-2 -tilanteessa, mutta en onnistunut saamaan niissä palautustani kenttään ja Schukin onnistui pitämään. Edettiin syötönpidoilla aina 5-4 -tilanteeseen asti, jolloin onnistuin kuitenkin eräpallossani lyömään palautuksesta suoran winnerin ja pääsin tuulettamaan erävoittoa. Oltiin taas minulle tutussa tilanteessa eli kolmannessa erässä.

Pidin syöttöni kolmannen alkuun, ja niin teki Schukinkin, mutta 1-1 40-15 -tilanteessa ajatukseni karkasivat jonnekin ihan muualle, ja tein kolme helppoa virhettä lahjoittaen breikin Schukinille lopulta tuplalla. En tämän jälkeen päässyt enää kovasta yrityksestä huolimatta breikkipalloille yrittämään vastamurtoa, kun Schukinin peli ehkä hieman rentoutui ja hänen syöttönsä alkoi myös toimia paremmin. 3-5 -tilanteessa hävisin syöttöni vielä uudestaan parin helpon virheen avustamana, ja näin Schukin jatkaa tässä kisassa eteenpäin minun keskittyessäni nelinpeliin.

Kuten sanoin, mielestäni suurin syy tämän päivän tappioon oli keskittymiseni epätasaisuudessa. Ajatukseni eivät pysyneet oleellisissa asioissa, ja tekemisestäni puuttui tarvittava huolellisuus ja nöyryys. Tatsini palloon oli tänään aivan poikkeuksellisen hyvä, ja löinkin tavanomaista suuremman määrän hyvin onnistuneita stoppareita ja pari nättiä kikkalyöntiä, mutta ehkä juuri tämän takia en ollut valmis tekemään pisteiden eteen tarpeeksi töitä silloin kuin sitä olisi tarvittu, vaan yritin välillä liian vaikeita tai hienoja ratkaisuja. Sain mukavasti sekoitettua Schukinin peliä lyhyillä krosseilla ja tempon vaihtelulla, mutta olisin ajoittain kaivannut hieman lisää terävyyttä omiin pisteenratkaisuihini.

Ilma oli varsinkin ennen sadetaukoa niin kuuma ja kostea, että molemmat pelaajat jättivät ihan kylmästi juoksematta joihinkin stoppareihin tai pahoihin palloihin energian säästämiseksi. Olin parin raskaamman pallon, enkä nyt siis tarkoita mitään maratonpalloja, vaan vajaan 20 lyönnin palloja, jälkeen aivan kuitti ja oli muutaman kerran tosi lähellä etten oksentanut kentälle, kun en meinannut saada happea. Puolustuspelaaminen kannattikin siis jättää tänään aika vähiin ja voimat kannatti yrittää säästää hyökkäystilanteisiin. Sateen jälkeen kuumuus hieman helpotti, mutta kentällä oli yhä erittäin kuuma senkin jälkeen. Syöttöpelini oli tänään ihan kohtuullista, sain mukavasti ässiä ja kick-syöttönikin toimi kiitettävästi. Ykköseni jäi kuitenkin silloin tällöin vähän liikaa verkkoon, mikä laski luonnollisesti sen prosenttia. Varsinkin kakkossyötön palautuksista pääsin tänään hyvin ohjaamaan peliä, mutta ykkössyötön palautuksissa olisin voinut olla vähän valmiimpana ja välttää näin pari ylimääräistä virhettä. Kokonaisuudessaan päivän ottelu oli positiivisessa mielessä hyvä osoitus siitä, että pystyn laittamaan hyvin kampoihin kovillekin pelaajille, vaikka en pelaisikaan ihan parasta peliäni, mutta toisaalta negatiivisena asiana on tietysti se, että hävisin. Tästä pitää kuitenkin ammentaa treeni-intoa yhä kovemmaksi, jotta tulevaisuudessa tälläiset vastustajat kaatuvat.

Nelinpelin kvartsiamme kakkossijoitettua paria vastaan ei tarvinnut pelata ollenkaan, koska sekä Oswald että Duclos halusivat ehtiä Johannesburgiin karsimaan ATP-kisaan. Tämä olisi ollut minullakin ideana, jos olisimme tänään nelinpelin hävinneet, mutta mielestäni on ihan tyhmää ylipäätänsä osallistua kisaan, jos ei meinaa pelata sitä loppuun. Veikkaisin, että halu pelata Johannesburgin karsinnoissa vaikutti jo sekä Duclosin että Oswaldin kaksinpeleihin negatiivisesti, joten en ymmärrä miksi he ylipäätänsä tulivat tänne. Mutta ei siitä sen enempää, kohtaamme parini kanssa nelinpelin semifinaalissa lauantaina voittajat ottelusta Fabbiano/Giorgini - Desein/Robert.

Olen saanut viime päivinä muutamia mielenkiintoisia kysymyksiä kommenttiosastolla, joten voisin nyt keskittyä tässä vastaamaan ainakin osaan niistä, kun minulla on hyvin aikaa. Nimimerkki Rafter kyseli ensiksi reilun viikon takaisen parin tunnin henkisen valmennuksen session vaikutuksesta peleihini. Sanoisin, että tuo kahden tunnin keskustelu Johanin ja Juhon kanssa opetti minulle uskomattoman paljon keskittymisen tärkeydestä ja oikeanlaisesta positiivisesta suhtautumisesta seuraavaan pisteeseen ja omiin kykyihin. Uskon, että pelkästään tuolla keskustelulla oli suuri vaikutus viime viikon kisamenestykseeni. Olin kentällä keskittyneempi kuin varmaan koskaan aikaisemmin ja pystyin pitämään pelini kasassa ennennäkemättömällä tavalla. Aikaisemmin monet ovat usein ihmetelleet kuinka pystyn kertomaan matsin jälkeen myös viereisen kentän ottelun etenemisen lähes game gamelta, mutta viime viikolla huomasin yllätyksekseni, etten matsieni jälkeen muistanut viereisen kentän tapahtumista juuri mitään. Pelkästään tämä pieni esimerkki kuvastaa mielestäni hyvin parempaa keskittymistäni. Samoin asennoitumiseni tulevaan on nyt parempaa kuin aikaisemmin. Olen pyrkinyt nyt tietoisesti muokkaamaan ajatteluani positiivisempaan suuntaan ja olen yrittänyt kokonaan olla käyttämättä ajattelussani ei-sanaa. Ajattelen, että osaan ja pystyn syöttämään tämän syötön yli verkon, kun aikaisemmin saatoin ajatella, että älä nyt vaan syötä tätä syöttöä verkkoon. Samaten ajattelen esimerkiksi, että haluan, osaan ja uskallan pitää tämän syöttövuoroni sen sijaan että ajattelisin, että nyt en häviä tätä syöttövuoroa.

Nimimerkki Rafter kysyi myös miten tarkka olen käyttämistäni pelivälineistä. En pidä itseäni mitenkään erityisenä pilkunviilaajana varusteiden suhteen, mutta kyllähän sitä aina toivoisi, että esimerkiksi mailat olisivat keskenään samanlaisia. Suuri osa tasoisistani pelaajista ja lähes kaikki top-200 pelaajat pelaavat mailoilla, jotka ovat heille varta vasten teetetty heidän toivomustensa mukaan, mutta minä olen aina pelannut ihan kaupan hyllyistä löytyvillä tavallisilla mailoilla. Tilaan kuitenkin yleensä uusia mailoja hankkiessani punnittavaksi enemmän mailoja kuin mitä tarvitsen, jotta voin valita niistä keskenään samanpainoisimmat itselleni. Saman mallinkin mailoissa on melkein kaikilla valmistajilla suurimmillaan jopa kymmenen gramman painoero, jonka kyllä huomaan pelatessa selvästi. Yritän siis löytää mahdollisimman keskenään samanlaiset mailat, minkä jälkeen laitan niihin alusgripit uudestaan haluamallani tavalla. En ole ikinä ollut mitenkään pikkutarkka myöskään jänteistä tai gripeistä, joskin olen viime vuodesta alkaen alkanut kiinnittää niihin enemmän huomiota. Minulle ei ole edelleenkään mikään ongelma pelata matsia kuluneilla jänteillä tai gripillä, mutta pyrin kuitenkin pelaamaan samoilla jänteillä ja gripillä korkeintaan kaksi kisakaksinpeliä. Jänteiden kireyden vaihtelu tuotti minulle ennen suuriakin ongelmia, mutta olen nykyään oppinut pelaamaan ongelmitta myös ei niin ihan tismalleen oikealle kireydelle jännitetyllä jännityksellä. Haluan kuitenkin aina lyödä aamupallottelun samalla mailalla ja samoilla jänteillä kuin pelaan ottelun, jotta ottelun alkaessa olen täysin sinut välineiden kanssa.

Sain kysymyksen myös valmentajani tuomista uusista ajatuksista ravintopuolelle ja siitä, miten tarkkaan valikoin ruokani etukäteen. Olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että vatsani tuntuu kestävän aika monenlaista ruokaa eksoottisissakin maissa, minkä lisäksi minulla on aika vähän ruokia mistä en pidä. Olen viime aikoina puhunut ravintoon liittyvistä asioista niin Johanin kuin fysiikkavalmentajani Erikin kanssa, ja tavoitteeni onkin tänä vuonna kiinnittää enemmän huomiota siihen, mitä syön varsinkin kisojen ollessa käynnissä. Johan noudattaa ruokavaliota, johon ei kuulu juuri ollenkaan hiilihydraatteja, mutta ihan niin extreme-osastolle minä en ole kuitenkaan ajatellut lähteä. Olen kuitenkin samaa mieltä hänen kanssaan, että proteiinien määrää ravinnossani voisi kasvattaa ja nopeiden hiilihydraattien määrää vähentää. Erikin kanssa pohdimme myös kovin rasvaisten ruokien välttämistä varsinkin ennen matseja, mutta valitettavasti ulkomailla oikeanlaista ravintoa ei aina ole saatavilla. Silloin tällöin on pakko tyytyä siihen mitä on saatavilla; esimerkiksi voittaessani viime kesänä futuren Kiinassa ainoa paikka missä uskalsin koko viikon aikana syödä iltaisin oli KFC, minkä lisäksi söin ainoastaan purkkinuudeleita sekä nuudeleita ja riisiä aamupalalla. Mutta yritän siis kiinnittää tänä vuonna enemmän huomiota terveelliseen ja monipuoliseen ravintoon, koska sekin on tärkeä osa huippu-urheilijan kokonaisvaltaista elämistä.

Anonyymi kommentoija kysyi minulta suunnitelmistani alustan valinnoissa ja suositteli massalla pelaamista polvivaivojen välttämiseksi. Olen tietoinen massakentän paremmasta joustosta ja sen eduista juuri polvien ja selän kuntoa ajatellen, mutta olen ajatellut silti jatkaa pelaamistani pääasiassa kovilla kentillä. Tein tänään juuri alustavan kisasuunnitelman toukokuun loppuun asti, eikä ainakaan tämä suunnitelma sisällä yhtään massakisaa. Minulla ei ole urallani toistaiseksi ikinä ollut mitään ongelmia polvieni kanssa, mistä lienee kiittäminen oikeanlaista fyysistä harjoittelua. Pidän ehdotuksesi kuitenkin mielessäni, jos jotain ongelmia joskus ilmenee. Samalle nimimerkille voin myös vastata, että ei futureissa tosiaankaan mitenkään kovin usein saa vettä ilmaiseksi kentälle ainakaan riittävästi, saatikka että olisi pallopoikia alkukierroksilla. Pitäisi kai siis ilmeisesti sanoa niille Kontisille, että keskittykää pojat vaan siihen pelaamiseen, että pääsette pois sieltä futureista, jottei tarvitse enää riittämättömistä puitteista kärsiä. ;-)

Toivottavasti nämä vastaukset miellyttivät kysyjiä! Vastaan jatkossakin mielelläni uusiin kysymyksiin, joten niitä saa rohkeasti esittää tuonne kommenttiosioon. Nyt alkaa kuitenkin olla tämän päivän osalta homma niin sanotusti paketissa, joten taidan mennä tästä nukkumaan toivottaen kaikille hyvää yötä. Palaan asiaan taas huomenna!

Heliövaara - Duclos 3-6, 6-1, 6-1

2011-01-26T12:44:00.002+02:00

Jep! Tämä oli kolmas kertani suoraan challengerin pääsarjassa, ja joka kerta olen voittanut ensimmäisen otteluni! Huomenna voisin kuitenkin yrittää voittaa myös toisen kierroksen otteluni, mikä ei ole minulta challengereissa vielä onnistunut. Itseluottamukseni ja pelituntumani ovat nyt kuitenkin paremmassa kunnossa kuin aikoihin, joten lähden huomiseen matsiin hyvällä asenteella hakemaan rohkeasti voittoa.

Jos tämän päivän ottelua pitäisi kuvata yhdellä sanalla, se olisi kuumuus. Paikallisten mukaan tämä oli kesän kuumin päivä, ja otteluni oli kaiken lisäksi vielä päivän kuumimpaan aikaan yhdestä kolmeen. Minulta meni oikeastaan koko ensimmäinen erä yrittäessäni sopeutua kuumuuteen ja yrittäessäni pitää keskittymiseni pelissä muiden asioiden sijaan. Ei ole kovin kiva pelata, kun pitkän pallon jälkeen jalkapohjia polttaa niin, ettei meinaa pystyä kävelemään normaalisti. Kentän pinta oli niin kuuma, ettei siihen viitsinyt kädellä koskea, ja kuuman ilman ja korkean ilmankosteuden yhdistelmän takia hikoilin kuin viimeistä päivää. Tajusin toisen erän alusta alkaen alkaa kuitenkin laittaa aina puoltenvaihdossa jäitä niskaan ja otsalle, mikä viilensi oloani, samalla kun vastustajalleni kuumuus alkoi tuottaa yhä suurempia ongelmia ottelun edetessä.

Sain otteluun siis huonon alun häviämällä heti ensimmäisen syöttövuoroni toisessa gamessa, ja tuo yksi breikki maksoi minulle lopulta koko ensimmäisen erän. Saattaa kuulostaa selittelyltä, mutta juuri kun aloin syöttää ensimmäistä syöttövuoroani, tuuli yltyi yllättäen kovaksi ja haittasi syöttötyöskentelyäni kahden tuplan verran. Oli mielestäni erikoista, että koko päivän oli ollut lähes tyyntä, mutta yhtäkkiä alkoi tuulla ihan reippaasti. Myös liikkumiseni oli kuitenkin alussa aika heikkoa, ja tein paljon normaalia enemmän helppoja virheitä Duclosin hoitaessa omat syöttögamensa suhteellisen varmasti. Sain yhden breikkipallon 1-3 -tilanteessa, mutta sen Duclos selvitti nätillä volleystopparilla minun ihan hyvään ohitukseeni. Lopun erää molemmat pitivät syöttönsä vaikeuksitta.

Toisessa erässä tahti kuitenkin muuttui, kun sain vähennettyä virheiden tekemistä selvästi ja sainkin murron heti toisessa gamessa. Jatkoin samalla hyvällä fiiliksellä myös tämän jälkeen ja mursin Duclosin toistamiseen 3-0 -tilanteessa. Viimeisen syöttövuoronsa hän onnistui pitämään, mutta minulla ei ollut erässä mitään vaikeuksia omissa syöttövuoroissani ja voitin erän aika helposti 20 minuutissa.

Kolmannessa erässä Duclos osoitti taistelemisen merkkejä pitämällä ensimmäisen syöttövuoronsa ja tuulettamalla sen jälkeen ottelun ensimmäisen kerran, mutta hänen hymynsä hyytyi pian, kun otin murron 1-1 -tilanteessa ja perään toisen 3-1 -tilanteessa. Tämän jälkeen Duclos yritti pelata aikaa ja saada hyvän vireystilani katkaistua medical time-outilla siinä kuitenkaan onnistumatta. Pidin syöttöni helposti ja mursin vielä kerran kiellon päälle ottelun loppuun. Kaksi viimeistä erää tulivat minulle loppujen lopuksi jopa helposti, mikä ei kuitenkaan minua haittaa, sillä säästin näin paukkuja huomiselle.

Syöttöpelini toimi ensimmäisen gamen jälkeen mukavasti, enkä antanut tuon gamen jälkeen Duclosille enää yhtään breikkipalloa. Takakentän pisteissä hallinta siirtyi minulle yhä enemmän mitä pidemmälle ottelu eteni; jyrkät krossini ja yllättävät lyöntisuuntani tuottivat selvästi vaikeuksia Duclosille ja käytinkin tätä surutta hyväkseni. Huomasin, että hän löi paremmin koviin kuin hiljaisiin lyönteihini, joten käytin tänään paljon kulmia lyönneissäni, minkä lisäksi löin silloin tällöin myös korkeampia yläkierteitä, joihin hänen olisi pitänyt liikkua huolellisemmin. Ensimmäisen erän yleisin pihallaolon jälkeen sanoisin siis pelanneeni taktisesti todella hyvän ottelun, minkä vuoksi numerot toisessa ja kolmannessa erässä olivatkin noinkin selvät. Varsinkin liikkumisessa minulla on kuitenkin vielä paljon parannettavaa huomiseksi.

Saan huomenna toisen kierroksen ottelussa vastaani kazakstanilaisen kisan kuudenneksi sijoitetun Yuri Schukinin, joka on maailmanlistalta sijalla 127. Näin tänään muutaman gamen hänen ensimmäisen kierroksen ottelustaan, minkä lisäksi olen nähnyt hänen pelaavan Tampereella toissa vuonna. Schukin on parhaimmillaan takakentältä, ja hänen peruslyöntinsä ovat varmat ja tasaiset. Hän liikkuu hyvin ja pitää tempon yllä myös ahdongosta, joten minun tulee yrittää saada hänet pois hänen mukavuusalueeltaan houkuttelemalla häntä verkolle ja sekoittelemalla lyöntejäni. Näin tänään myös kuinka Schukin oli ajoittain vaikeuksissa paljon verkolle nousevaa Peyaa vastaan, joten voin myös hyvin pelata huomenna aina paikan saatuani rohkeasti eteenpäin. Tärkeää on kuitenkin jälleen syöttää hyvin ja pitää näin murtopaineet Schukinin puolella kenttää. Myöskään sataprosenttista keskittymistä jokaiseen pisteeseen ei tule unohtaa. Kaksinpelini on päivän ensimmäisenä otteluna kello 12.30 kentällä 2.

Myös nelinpelin kvatsimme parini Rodriguesin kanssa on huomenna. Siinä vastaamme tulee kanadalais-itävaltalainen pari Duclos/Oswald ja tuo ottelu on päivän viimeisenä otteluna. Jos syötämme ja palautamme huomenna hyvin, uskon meillä olevan hyvät mahdollisuudet haastaa kakkossijoitetut vastustajamme. He hävisivät molemmat tänään kaksinpelinsä, kun taas me olemme parini kanssa kumpikin yhä mukana kaksinpelissä. Nelinpelissä on paljon kyse fiiliksestä ja uskoisin meidän olevan sillä pelin saralla edellä ainakin ennen ottelua. Ei muuta kuin rohkeasti vain haastamaan.

Heräsin tänään jälleen syvästä unesta yhdeksältä, mutta piristyin nopeasti käytyäni ulkona hieman kävelemässä. Lähdin aamupalan jälkeen klubille, jossa löin puoli tuntia italialaisen Daniele Giorginin kanssa ennen puoli yhden jälkeen alkanutta otteluani. Matsin jälkeen olin loppujäähdyttelyjen jälkeen niin kuumissani, että käytyäni suihkussa ja venyteltyäni hieman olin edelleen niin hiessä, että menin uudestaan suihkuun ja käänsin hanan niin kylmälle kuin pystyin. Annoin kylmän veden viilentää kehoani melkein viisi minuuttia ennen kuin tunsin olini suhteellisen normaaliksi. Tämän jälkeen jäin klubille odottelemaan huomisen ohjelmaa ja söin samalla lounasta katsoen Ferrer-Nadal -ottelua telkkarista. Pyysin ruoaksi pastaa possun lihan kanssa ja sain eteeni tällaisen annoksen, joka ei ollut kuitenkaan ollenkaan hassumpi!

Katselin lounaan jälkeen vielä hetken aikaa kisamatseja, mutta koska katsomossa ei ollut paikkoja varjossa, ja ihoni oli jo hieman palanut matsin aikana, päätin ottaa kyydin hotellille. Laitoin tänään iholleni yhteensä kolme kertaa aurinkorasvaa, mutta kova hikoilu ja pyyhkeellä pyyhkiminen poistavat aurinkorasvan iholta ikävän tehokkaasti. Pohjavärini ei ole ihan optimaalinen tällaiseen auringonpaisteeseen, joten toivottavasti huomenna olisi vaikkapa pilvistä! :) Yritin napsia paluumatkalla autosta kuvia tämän saaren keskellä kohoavista vuorista, mutta en onnistunut saamaan aikaiseksi juuri yhtään laadukasta otosta. Tässä kuitenkin yksi jotakuinkin onnistunut kuva, jossa näkyy vuorten lisäksi saarta viimeiset kuukaudet vaivanneen kuivuuden aiheuttama kasvien kellastuminen. Ilma on joka päivä ollut aurinkoinen, mutta mereltä puhaltava tuuli muodostaa vuorten edustalle jatkuvasti pilviä lämpimän ilman kohotessa vuoren rinnettä ylöspäin ja samalla viilentyessä, minkä johdosta ilmassa oleva kosteus alkaa tiivistyä kastepisteen tullessa vastaan.

Illan otin taas rauhassa hotellilla pitäen huolta, että minulla riittää energiaa huomiselle. Olen syönyt täällä Reunionilla tähän mennessä pelkkää pastaa, mutta nyt halusin jotain muutakin, joten otin pastan seuraksi pihvin. Proteiini ja tavallista suurempi määrä suolaa ovat varmasti hyödyksi näissä olisuhteissa.

Nyt aion vielä pestä muutaman paidan huomiseksi ja mennä sen jälkeen nukkumaan. Pidän blogini ajan tasalla taas huomenna ja yritän päivittää tänne tulokset heti otteluiden jälkeen. Öitä!

Heliövaara/Rodrigues - De Fondaumiere/Dubau 6-0, 6-1

2011-01-25T14:56:00.001+02:00

Moi! Voitimme tänään ranskalaisparini Rodriguesin kanssa nelinpelin ensimmäisen kierroksen ottelumme todella helposti. Jotenkin tästä otteluvoitosta saadut pisteet eivät ihan tunnu vertailukelpoisilta parin viime viikon peleihin, kun ottaa huomioon, että Iso-Britannian futureista sai finaalista kolmen kovan voitetun matsin jälkeen yhtä monta ATP-pistettä kuin tämän ottelun voitosta. Vastustajamme eivät olleet tainneet juurikaan pelata ammattilaistennistä viime vuosina, kun he eivät edes tienneet, että nelinpelissä 40-40 tilanteessa käytetään no-ad -järjestelmää. Ja nyt puhutaan siis kuitenkin haastajatasosta! Vastuksemme tulee kuitenkin todennäköisesti kovenemaan seuraavalla kierroksella, kun saamme torstaina vastaamme kakkossijoitetun parin Duclos/Oswald.

Heräsin tänään aamulla todella syvästä unesta puoli kymmeneltä. Olin jotenkin ajatellut etukäteen, että onpa mukavaa, kun ei tarvitse totutella isoon aikaeroon lentäessäni pohjois-etelä -suunnassa, mutta todellisuudessa Englannin ja Reunionin välinen neljän tunnin aikaero varsinkin näin itäänpäin mentäessä vaikuttaa yllättävän paljon. Herätys puoli kymmeneltä vastaa herätystä Englannin aikaa puoli kuusi, ja kun tähän yhdestetään vielä edellinen yö lentokoneessa huonosti nukkuneena, ei sen pitäisi tulla yllätyksenä, että aamulla väsyttää.

Söin herättyäni hotellin hyvän aamupalan, joka sisälsi vastoin ranskalaisia perinteitä muutakin kuin patonkia ja croissantteja. Oli myös mukavaa vaihtelua kotioloihin syödä aamupalaa uima-altaan äärellä 25 asteen lämpötilassa. :) Lähdin klubille yhdeltätoista monen muun pelaajan tavoin valmistautumaan hyvin kahdeltatoista alkaneisiin treeneihin. Halusin olla tavallistakin enemman valmiina heti alussa, koska treenikaverinani oli maailmanlistan sijalla 69 majaileva ranskalainen Florent Serra. Jalkani eivät vielä tänäänkään tuntuneet ihan normaaleilta ja reaktiot tuntuivat aika hitailta, mutta treenit olivat joka tapauksessa ihan hyvät. Pelasimme loppuun gameja ja tilanne oli 4-3 minulle, kun seuraavat pelaajat tulivat kentälle. Syöttö kulki hyvin varsinkin näin ulko-olosuhteissa, mutta muissa pelin osa-alueissa on kyllä vielä parannettavaa huomiseksi.

Ilma oli tänään sen verran kuuma ja kostea, että hikoilin treeneissä itseni aivan läpimäräksi, eikä hikoilu meinannut loppua vielä viileässä suihkussa käymisenkään jälkeen. Yli kolmenkymmenen asteen lukemat ja yhdeksässäkymmenessä pyörivä kosteusprosentti asettavat omat haasteensa pelaamiselle, ja tankkauksesta tuleekin täällä pitää erityisen hyvää huolta. Meninkin treenin jälkeen pian syömään klubin ravintolaan, jossa jouduin pyytämään yhden kisajärjestäjistä tulkiksi, että sain tilattua ruokaa, kun paikalliset eivät täällä puhu juuri kukaan muuta kuin ranskaa. Tulkin avulla sain tilattua lasagnea, joka osoittautui tosi herkulliseksi. Duppelimme alkoi kolmelta, minkä jälkeen otin huomisen ohjelman selvittyä kuljetuksen hotellille, jossa olen nyt hengaillut illan. Tämän hotellin lähellä ei ole oikeastaan mitään ravintoloita tai muita käymisen arvoisia paikkoja, joten lepäilin huoneistossani ja kävin vähän kävelemässä uima-altaalla ennen kuin söin pastaa illalliseksi.

Lupasin eilen laittaa tänään kuvia klubista, joten täältä pesee. Klubin päärakennuksesta ei välttämättä saa tästä kuvasta kovin hehkeää kuvaa, mutta sisältä löytyy kyllä kaikki tarpeellinen. Ravintola on iso ja pelaajien puolella on pelaajille oma lounge ja palvelutiski, minkä lisäksi talon takana on ihan mukavan kokoinen uima-allaskin. Tässä siis päärakennus.

Tässä kuvassa näkyy ravintolaa sisältä katsottuna.

Ja tässä kuvassa klubin uima-allas.

Keskuskenttä on pinnoitettu juuri ennen kisoja uudelleen, ja sen toiselle sivulle on rakennettu ihan hieno katsomo aitiopaikkoineen. Vielä tänään katsomossa ei ollut tungosta, mutta luulisin, että loppuviikolle edettäessä katsojiakin alkaa tulla paikalle. (Tämä kuva on harjoituksista, joten ei siellä nyt sentään ihan noin tyhjää ollut.)

Edellisessä kuvassa katsomon takana näkyvät valkoiset huiput ovat mainosalueen telttoja. Tämän kuvan taustalla näkyisi selkeällä säällä hienosti vuoria, mutta tummat pilvet ovat nyt kumpanakin päivänä peittäneet näkymän lähes tulkoon aamusta iltaan.

Yhdellä kentällä kisan läpivieminen on kuitenkin haastavaa, joten matseja pelataan myös klubitalon toisella puolella sijaitseville kentillä 1-3. Nämäkin kentät on pinnoitettu äskettäin uudelleen, joten pomppu on hidas ja aika korkea. Tässä kuvassa ykköskentällä meneillään olevassa ottelussa pelin tempo ei ihan ollut haastajatasolle tyypillistä, kun vastakkain ovat belgialainen villinkortin saanut pelaaja ja japanilainen rankingiton pelaaja. Tämän kisan osallistujalistastahan tuli siis yksi viime vuosien erikoisimmista, kun pääsarjasta vetäytyi monta pelaajaa eikä varalistan pelaajista juuri kukaan halunnut lähteä vaikeiden yhteyksien päässä olevalle Reunionille. Lopulta pääsarjaan pääsivät mukaan kaikki kisaan ilmoittautuneet ja kaksi paikkaa jäi vielä tyhjäksi. Floridassa pelataan tälläkin viikolla futures-karsintoja 128 pelaajan täydellä karsintakaaviolla, mutta challengeriin ei riittänyt pelaajia pääsarjaan. Ei voi muuta sanoa kuin että huhhuh!

Tässä kuvassa tempo on kuitenkin jo vähän kovempi, kun kakkoskentällä harjoittelevat sijoitetut pelaajat Schukin ja Przysiezny.

Klubilla on kuitenkin kovien knttien lisäksi myös neljä massakenttää, joilla ei kuitenkaan kisapelejä siis pelata. Nämä massakentät ovat ainakin minun silmiini kuitenkin jotenkin ruskeita enemmän kuin punaisia, joten ihan tavallisista tiilimurskakentistä ei liene kysymys.

Kisaotteluni kaksinpelin osalta alkavat siis huomenna kanadalaista Pierre-Ludovic Duclos'ta vastaan. Olen nähnyt otteita hänen peleistään viimeisen vuoden aikana ja mieleeni on jäänyt lähinnä hänen hyvä syöttönsä ja aggressiivinen pelityylinsä. Ulkona pelaaminen ja tuulinen sää vaikeuttavat kuitenkin varmasti enemmän hänen peliään kuin minun, joten aion ottaa siitä kaiken hyödyn irti. Oma syöttöpelinikin tuntuu hyvältä, joten pyrin omissa syöttövuoroissani painamaan reilusti päälle, ja palautusgameissanikin aion ottaa ajoittain hallittuja riskejä. Voi kuitenkin olla, että näillä hitailla kentillä ihan vain pallon lyöminen varmasti kenttään voi olla monesti hyvä taktiikka, joten minun ei tule aliarvioida sitäkään ideaa huomisessa ottelussa. Sain hyvän kommentin eilen siitä, kuinka hyvä itseluottamukseni ja valmentajan tuoma apu näkyvät jo pelkästään pelitaktiikan luomisessa, kun saatoin vaikkapa lähteä Australian matkalla monesti vain sekoittelemaan peliä, mutta nyt minulla on selkeämpi käsitys mitä haluan tehdä kentällä. Kiitos kaikille muillekin viime aikoijen iloisista kommenteista!

Kaksinpelini on huomenna toisena otteluna yhdentoista jälkeen, joten nyt alkanee taas olla aika siirtyä yöpuulle. Laitan tuloksen taas tuttuun tapaan tänne blogiin heti kuin mahdollista, siihen asti kuulemiin!

2011-01-24T22:30:00.000+02:00

Bonjour ja terveisiä Réunionilta, Ranskalle kuuluvalta saarelta Madagascarin itäpuolelta! Tämä saari on Euroopan Unionin kaukaisin kolkka ja rahana käytetään euroa, joten ihan vieraalta ei onneksi kaikki kuitenkaan tunnu. Saavuin tänne perille tänään aamulla kymmeneltä 20 tunnin matkustamisen jälkeen aika väsyneenä, mutta täysin valmiina uusiin koitoksiin. Fiilis on viime viikon kisan jälkeen korkealla ja puitteissa ei juurikaan ole valittamista.

Lensin siis eilen British Airwaysilla Manchesteristä Lontoon kautta Mauritiukselle, jossa minun piti hakea matkalaukkuni hihnalta ja chekata se uudestaan sisään viimeiselle lennolle Reunion pääkaupunkiin Saint Denisiin. Minulla meni kuitenkin Mauritiuksen passintarkastuksessa kaksikin asiaa aika täpärälle, mutta pääsin onneksi jatkamaan matkaa normaalisti. Ensiksi maahantulohenkilö vaati saada nähdä kopion lentolipustani Reunionille, mikä minulla sattui ihan tuurilla olemaan tietokoneellani sellaisessa muodossa, etten tarvinnut internet-yhteyttä tiedoston avaamiseen. Näytin sitten tietokoneeltani e-lipun kuitin, joka kelpasi todisteeksi siitä, etten aio jäädä Mauritiukselle asustelemaan. Toisekseen Mauritiuksen, kuten aika monen muunkin valtion, viranomaiset vaativat passin olevan vähintään puoli vuotta eteenpäin voimassa. No, minun passini menee vanhaksi sopivasti pari päivää yli kuuden kuukauden päästä eli 31.7., mutta passintarkastaja totesi silti aiheelliseksi pitää pienen puhuttelun, että kannattaa alkaa mahdollisimman pian jo hakea uutta passia, ettei seuraavallakaan kerralla tule mitään ongelmia. :) Mitään varsinaista vaaraa maahantulon epäämisestä ei siis kuitenkaan ollut, joten pääsin jatkamaan matkaani Reunionille.

Samalla koneella Reunionille kisoihin tuli myös itävaltalainen Philipp Oswald, jonka kanssa sain koneessa sovituksi kahdet treenit tälle päivälle. Menimme suoraan lentokentältä pitkän matkustamisen ja huonosti nukutun yön jälkeen klubille ja treenaamaan, ja oloni tuntui kyllä sellaiselta, etten olisi kuukauteen urheillut ollenkaan, saati lyönyt tennispalloa. Pikkuhiljaa tuntuma alkoi kuitenkin löytyä, ja käytimmekin aamutreenit joka tapauksessa vain lyöntien läpi lyömiseen ja jätimme pisteiden pelaamisen illaksi.

Aamutreenien jälkeen tulin käymään kisakuljetuksella hotellilla, joka sijaitsee noin vartin ajomatkan päästä klubilta pääkaupunkiin Saint-Denisiin päin. Mercury-ketjuun kuuluva hotelli sijaitsee vuoren rinteellä hienolla näköalapaikalla, josta avautuu näkymä pääkaupungin yli merelle. Toisessa suunnassa, johon huoneeni näköala avautuu, näkyy vain vuoristoa, korkeimpana huippuna Piton des Neiges -tulivuori 3070 metrin korkuisena. Tässä kuvassa näkyy hotellin päärakennus uima-altaalta päin katsottuna.

Toiseen suuntaan katsottaessa näkymä on tämännäköinen. Takana siintää siis Intian valtameri.

Tässä on vielä yksi kuva uima-altaasta, joka tällaisessa yli 30 asteen helteessä näyttää aika houkuttelevalta!

Itse hotellihuoneet ovat myös erittäin viihtyisiä, koska ainakin minusta ne muistuttavat enemmän huoneistoja kuin huoneita. Huoneiston sisäänkäynnin jälkeen edessä on suuri olohuone, jossa on työpöytä ja oleskelutilaa tähän malliin. Ja tässä kuvassa näkyy siis vain noin puolet tuosta isosta ololeskelutilasta.

Olohuoneesta lähtee toiseen suuntaan käytävä, jonka varrella on vaatekaappeja ja suuri kylpyhuone sekä päädyssä erillinen makuuhuone. Sänky on tässäkin hotellissa yksin nukkuvalle vähintään riittävän kokoinen. :)

Mutta palataanpas takaisin aiheeseen. Söin hotellilla lounaaksi spagetti bolognesen, minkä jälkeen lepäsin hieman ja suuntasin puoli viideltä takaisin klubille. Treenasimme Oswaldin kanssa päivän toiset treenit hieman paremmalla intensiteetillä ja pelasimme myös jonkin verran pisteitä. Gamet olivat treeniajan loppuessa 5-4 minulle yhdellä breikillä. :) Treenien jälkeen tulin piakkoin takaisin hotellille, jossa olen nyt ottanut levon kannalta viimeiset pari tuntia. Söin päivän toisen pastan, tällä kertaa lohikastikkeella, ja pesin sen jälkeen pyykkiä.

Ajattelin jaotella kisapaikan ja -hotellin esittelyä niin, että laitan vasta huomenna esille kuvia klubista ja selitän samalla perushöpinät kentistä ja oheistiloista. Näin viikon kaikki kuvat eivät tule yhteen postaukseen ja ehdin tänään vielä nukkumaankin. :)

Kaksinpelissä ensimmäisen kierroksen vastustajakseni lottoarvonnassa tuli kanadalainen Pierre-Ludovic Duclos, mutta ottelumme on vasta keskiviikon ohjelmassa, joten palaan siihen tarkemmin huomenna. Nelinpeliä pelaan ranskalaisen Mathieu Rodriguesin kanssa, vaikka häntä ei hyvällä tahdollakaan voi kutsua kovin hyväksi nelinpelaajaksi. Pääsin kisapaikalle vasta tuntia ennen nelinpelin sign-inin loppumista, enkä ollut saanut etukäteen sovittua itselleni paria, joten soitin lauantaina refereen laittamaan nimeni parinetsintälistalle, josta Rodrigues oli nimeni bongannut. Hän on kuitenkin mukava mies ja osaahan hän toki tennistä pelata vaikka kuinka, joten pelaan hänen kanssaan kyllä mielelläni. Arpa heitti nelinpelissä ensimmäisen kierroksen vastustajiksemme paikallisen villikorttiparin De Fondaumiere/Dubau, ja tuo ottelu pelataan jo huomenna.

Nyt silmäni alkavat pitkän matkustuksen jäljiltä painua kuitenkin kiinni, joten lienee aika laittaa kone kiinni ja siirtyä peiton alle lepäilemään. Palaan huomenna taas asiaan!

Heliövaara - De Schepper 6-4, 5-7, 6-4

2011-01-22T15:36:00.030+02:00

Jeeeeessssss! Kisavoitto!!! Fiilikset ovat tämän päivän ottelun jälkeen luonnollisesti aika korkealla. En pelannut tänään kuitenkaan missään nimessä kisan parasta peliäni, mutta onnistunut taktiikkani ja kova taisteluasenteeni auttoivat minut voittoon. Jouduin taas kerran vääntämään kolme erää, mutta mikäpäs siinä, sillä tavallahan saa enemmän matsitreeniä tulevaisuutta ajatellen! :-D

Ottelu alkoi odotetusti syöttäjien komennossa, mutta 1-2 -tilanteessa jouduin ensin pelastamaan kaksi breikkipalloa omassa syöttövuorossani ja sitten hieman yllättäen sain 2-2 -tilanteessa breikin ensimmäisellä breikkipallollani. En kuitenkaan osannut käyttää mahdollisuuttani hyväkseni, vaan De Schepper onnistui murtamaan heti seuraavassa gamessa takaisin, minkä perään hän piti syöttönsä neljällä peräkkäisellä syöttöpisteellä. 3-4 -tilanteessa sain pidettyä helposti ja seuraavassa gamessa kaikki lyöntini tippuivat kenttään ja mursin kovasyöttöisen De Schepperin nollille! Pidin perään vielä erän loppuun syöttöni vaikeuksitta, joten pääsin ensimmäiselle erätauolle johdossa.

Toinen erä ei olisi voinut paremmin alkaa, kun mursin De Schepperin syötön heti ensimmäisessä gamessa kahden loistavasti onnistuneen stopparihaun avustamana. Molemmat pitivät seuraavat syöttövuoronsa, mutta ensimmäisen erän tapaan 3-2 -tilanteessa otteeni hieman herpaantui, ja De Schepper pääsi murtamaan takaisin. 4-4 -tilanteessa ilmassa oli ratkaisun makua, kun sain hyvällä pelillä pelattua itselleni breikkipallon, mutta vastustaja syötti siihen kohtaan ässän ja pystyi pitämään syöttönsä. 5-6 -tilanteessa De Schepper pelasi syöttövuoroni erittäin hyvin, enkä mahtanut breikkipallossa hänen rystyohitukselleen mitään, minkä seurauksena finaalin ratkaisu siirtyi kolmanteen erään.

Kolmannessa erässä molemmat pitivät ensimmäiset syöttönsä, mutta 1-1 -tilanteessa tunsin ilmassa breikin tuoksun, kun De Schepper teki pari helpompaa virhettä omissa pitopalloissaan. Ja niinhän siinä sitten kävi, että sain toisella breikkipallollani murrettua De Schepperin syötön neljännen kerran ottelun aikana, kun hänen rystyohituksensa lensi hieman pitkäksi. Pidin perään tärkeän syöttövuoroni 40-40 -tilanteen jälkeen, enkä enää tämän jälkeen katsonut taakseni. 4-2 -tilanteessa minulla oli mahdollisuus ratkaista ottelu lopullisesti, kun pääsin De Schepperin syötössä 0-40 -tilanteeseen, mutta ensimmäisessä breikkipallossani stopparihakuni jäi verkkoon ja seuraavat kaksi De Schepper selvitti hyvillä ykkössyötöillään. Pidin syöttöni 4-3 -tilanteessa paineen alla, minkä perään De Schepper piti omansa vaikeuksitta.

Pystyin 5-4 -tilanteessa tuntemaan jännityksen kehossani syöttäessäni kisavoitosta ja jouduinkin hieman vaikeuksiin mokaamalla helpohkon syötönjälkeisen volleyn ensimmäisessä pisteessä ja pakottamattoman kämmenen seuraavassa pisteessä. 0-30 -tilanteessa sain kuitenkin suoran pisteen hyvällä syötöllä ja 15-30 -tilanteessa olin mukana De Schepperin yllättävän terävästi tulleessa palautuksessa ja ohjasin pallon toiseen kulmaan niin, ettei hän sitä enää palauttanut. 30-30 -tilanteessa sain taas syöttöpisteen jyrkällä slaissisyötöllä ykkösruutuun ulos ja ottelupallossa pääsin lataamaan kämmeneni läpi pari metriä kentän sisäpuolelta inside-out -suuntaisena hyvän ykkössyötön perään. Tuuletin kisavoittoa heittäytymällä polvilleni sillä seurauksella, että molemmista polvista alkoi vuotaa verta. Mutta mitäpä siinä nyt pikkuasioita murehtimaan, voitto on se joka lasketaan!

Pelaamiseni ei ollut siis tänään ihan sillä tasolla kuin vaikkapa eilen, mutta syy on osittain myös vastustajassa. De Schepper pelasi erittäin hyvää puolustuspeliä käyttäen koko ulottuvuutensa hyväksi slaissatessaan ahdingosta painavasti takarajan tuntumaan ja lyödessään kämmeneltään ajoittaisia yllättäviä vastaiskuja pitkin linjaa. Näin kuitenkin hänen liikkumisestaan jo alussa, että yhdeksän matsin pelaaminen edeltävänä 11 päivänä oli vaatinut veronsa. Löin siis jo alusta asti paljon krosseja myös jyrkkinä, jotta sain häntä enemmän liikkeelle ja laitoin hänet lähes aina juoksemaan pitkälle toiseen kulmaan krossilla, jos hän käänsi lyöntinsä linjaa pitkin. Minua ei haitannut ottelun alussa, vaikka hävisinkin pari pitkää pistettä, koska tiesin olevani ottelun lopussa sitä vahvemmilla, mitä enemmän olin saanut De Schepperin matsin aikana juoksemaan. Ja sitähän hän joutui pitkissä palloissa tekemään. Toisessa ja varsinkin kolmannessa erässä siirryin väsytystaktiikasta enemmän De Schepperin heikomman puolen eli rystyn painostamiseen, koska huomasin saavani siltä puolelta hyökkäyspaikkoja ja helppoja pisteitä väsyneen vastustajan liikkuessa vaihteleviin lyönteihini vaivalloisesti.

Hyökkäsin koko ottelun ajan verkolle ihan aktiivisesti, mutta volleypelini oli välillä jostain syystä ihmeen huonoa. En saanut palloja tapetuksi haluamallani tavalla ja varsinkin toisessa erässä De Schepper onnistui ohittamaan minut tarkasti monessa tärkeässä pisteessä. Kolmannessa erässä aloin kuitenkin pelata varsinkin ykkösruutuun ulossyöttöni perään paljon syöttö-volleyta De Schepperin slaissatessa palautuksia ja onnistuinkin tässä ihan kiitettävästi. Sain samalla myös lisättyä painetta hänen palautukseensa, joka oli toiminut koko ottelun ajan todella hyvin. De Schepper palautti varsinkin kovia syöttöjäni todella hyvällä tatsilla painavana takaisin ja hän ylettyi hyvän ulottuvuutensa ansiosta todella hyvin myös ihan sivurajoille syöttämiini syöttöihin. Takakentän ralleista voitin kuitenkin ottelussa varmasti suuremman osan kuin hän, ja kun onnistuin palauttamaan sopivasti noin kaksi gamea erää kohden hyvin, ottelun voittajasta ei loppujen lopuksi jäänyt epäselvyyttä.

Osasin jo etukäteen suhtautua oikein siihen, että ottelussa tulisi varmasti monta sellaista gamea, jossa minulla ei olisi mitään mahdollisuuksia murtoon, ja pysyin jälleen koko ottelun ajan aivan rauhallisena katse käännettynä positiivisesti seuraavaan pisteeseen. Hoin ihan oikeasti mielessäni varsinkin ottelun viimeisisssä syöttövuoroissani Johanin minulle kertomaa litaniaa "jag vill, jag kan, ja vågar". Olen oppinut viime vuosina nauttimaan tiukoista tilanteista enkä eilisen tapaan voinut olla hymyilemättä noustessani penkiltä viimeisen kerran syöttämään ottelua kotiin. Juuri tämän tilanteenhan minä halusinkin ottelussa tulevan eteen. Tämähän on paras mahdollinen tilanne tennisottelussa; 5-4 ja oma syöttö. Ihanaa. Vaikka jouduinkin tuossa viimeisessä gamessa 0-30 -tappiolle, itseluottamukseni pysyi kovana ja uskoin joka hetki pystyväni voittamaan tuon gamen. Luotin itseeni 100-prosenttisesti. Haluan, osaan, uskallan.

En tiedä mistä se johtuu, mutta tunnelataukseni purkautuminen ottelun jälkeen ei ollut tänään läheskään niin suuri kuin eilen. Jotenkin ehkä syvällä sisimmässäni pidän eilistä voittoani kovempana suorituksena kuin tämänpäiväistä. Tottakai olin aivan superiloinen turnauksen voitosta, mutta siltikään tunne ei vetänyt vertoja eiliselle, jolloin vain jäin istumaan pariksi minuutiksi kentälle ottelun päätyttyä tuuletuksien yhä jatkuessa sisälläni. Fiilis finaalin jälkeen oli jostain syystä paljon tavanomaisempi, vaikka en minä nyt niin usein ole näitä kisoja (vielä) voittanut. Kilpailunjohtaja piti ottelun jälkeen kentällä pienimuotoisen palkintoseremonian, ja pyysin häntä ottamaan vielä yhden valokuvan meistä finalisteista pallopoikien kanssa. Tässä siis ensimmäinen kuva tältä viikolta. Saatan näyttää yli kaksimetrisen vastustajani vieressä lyhyeltä, mutta mittasimme tällä viikolla Juhon kanssa toisemme hallin kuntosalin virallisen tuntuisella laitteella, joka ilmoitti pituudekseni 186,5cm. Juho oli minua sentin pidempi! :)

Finaalipäivinä aamun pallottelut ovat aina vähän haastavia, jos kummallakaan pelaajalla ei ole valmentajaa tai pelikaveria mukanaan. Saavuin tänään hallille tuntia ennen ottelun alkua lämmittelemään kehoni pelivalmiiksi tarkoituksenani syötellä hieman noin puoli tuntia kestävän lämmittelyohjelman jälkeen. Otettuani mailan käteen De Schepper tuli kuitenkin kysymään josko haluaisin lyödä hänen kanssaan vartin verran ennen ottelua. Laskeskelin sillä tavalla, että olen itse tottunut pelaamaan otteluja Aasiassa silloin tällöin ilman aamupallottelua, eikä se aiheuta minulle mitään ongelmia, kun taas vastustajalleni se voi olla harvinaisempi tilanne. Niinpä päätin kohteilaasti kieltäytyä tarjouksesta ja alkaa syötellä yksikseni, koska arvasin, että De Schepper ei luultavasti ilman pallottelua olisi aivan täydessä valmiudessa ottelun alkaessa. Jotenkin sen näki hänen katseestaan matsin alkaessa, että hän ei tuntenut oloaan ihan kotoisaksi alkaessaan pelata ilman pallottelua, joten taktikointini jo ennen peliä oli mielestäni onnistunut. :)

Olin jo aamulla ennen finaalia pakannut kaikki tavarani ja chekannut ulos hotellista, joten otin heti matsin jälkeen suunnaksi Manchesterin lentokentän, jossa vietän nyt tämän yön. Kuljin paikallisbussilla kahdenkymmenen minuutin matkan Sheffieldin juna-asemalle, josta junamatka Manchesterin lentokentälle kesti suoralla junalla noin tunnin ja 25 minuuttia. Olin perillä Manchesterin Ringwayn lentokentällä puoli kuuden aikaan illalla. Sain huoneen aivan terminaalissa sijaitsevasta Radisson Blu -hotellista ja onnistuin puhumaan itselleni tällaiselle lentokoneharrastalle mieleisen huoneen hotellin ylimmästä kerroksesta kiitoratanäkymällä! :) Päätin syödä illallistakin huoneessa lentokoneiden nousuja ja laskua katsellen, ja nyt voisikin olla aika laittaa näytille tämän reissun ensimmäinen ruokakuva! :) Erinomaista ceasar-salaattia kanalla ja Radisson Burger.

Huominen ohjelmani alkaa sopivalla herätyksellä kahdeksan jälkeen ja hotellin maittavalla aamupalalla. Tämän jälkeen suuntaan terminaaliin numero 3, josta lennän British Airwaysilla Lontoon Heathrow'lle. Heathrow'lla minulla on reilun parin tunnun odotus, jonka jälkeen matkani jatkuu toisella British Airwaysin koneella Mauritiukselle, jossa olen perillä aikaisin maanantaiaamuna. Veikkaisin, että Mauritius on sen verran kiva paikka, että siellä voisi viettää vaikka pidemmänkin loman, mutta minun piipahdukseni saarella jää valitettavaksi vaivaisen kahden tunnin mittaiseksi, koska jatkan Mauritiukselta vielä matkaa Air Australin lyhyellä lennolla Saint-Denisiin Reunionin saarelle. Perillä Reunionilla minun pitäisi olla kymmeneltä maanantaiaamuna eli sopivasti kaksi tuntia ennen nelinpelin sign-inin umpeutumista. Olimme tämän Sheffieldin kisan refereen kanssa tänään yhdessä yhteydessä Reunionin kisan refereehen Carl Baldwiniin, joka lupasi lisätä minut nelinpeliparin etsintälistalle ja yrittää järjestää minulle keskiviikkoaloituksen.

Nyt minun on kuitenkin varmaan parasta siirtyä unten maille, sillä seuraava yö lentokoneessa saattaa jäädä hieman vajaaksi. Palaan asiaan maanantaina eteläiseltä pallonpuoliskolta, siihen asti nautin kisavoitosta täysin rinnoin! Kiitokset kaikille onnitteluista!

Heliovaara - Galvani 6-3, 6-7(4), 6-4

2011-01-21T17:04:00.002+02:00

Jes! Pelasin tänään varmasti yhden urani parhaista matseista henkiseltä kantilta ajateltuna, minkä lisäksi syöttöni toimi paremmin kuin ikinä aikaisemmin. Minun täytyi ottelun jälkeen ihan pyytää tuomarin score card nähtäväksi, jotta saisin tietää montako ässää syötin. Niitä kertyi loppujen lopuksi minulle aikaisemmin aivan tuntematon määrä eli 21. Ohhoh! Laskin, että ottelussa lähti minun syötölläni liikkeelle 97 pistettä, joista 37 kakkossyötöllä. Ykköseni prosentti oli siis kohtalainen 62, mutta ihmeellistä on se, että ykköseni mennessä kenttään useampi kuin joka kolmas niistä oli läpisyöttö. Pystyin siis ilmeisesti syöttämään juuri niin kuin haluan niin, ettei vastustaja pysty lukemaan mihin syöttöni suuntautuu ennen osumaa.

Ottelu alkoi tasaisesti molempien pitäessä ensimmäiset syöttövuoronsa, vaikka Galvanilla oli heti toisessa gamessa yksi breikkipallo minun syöttäessäni. 3-3 -tilanne valikoitui erän ratkaisevaksi, kun onnistuin murtamaan toisella breikkipallollani Galvanin syötön pitkän gamen päättäneen pitkän pallorallin jälkeen. Tämän jälkeen pidin omani ja pelasin vapautuneesti Galvanin seuraavan syöttövuoron onnistuen murtamaan hänet toisen kerran peräkkäin.

Toinen erä alkoi jälleen tiukasti, kun Galvanilla oli yksi breikkipallo heti ensimmäisessä gamessa. Sain kuitenkin pidettyä, kuten erän jokaisen muunkin syöttövuoroni, mutta en päässyt vasta kuin 6-5 -tilanteessa ensimmäisen kerran 40-40 -tilanteeseen Galvanin syöttövuorossa, minkä gamen hän myös onnistui pitämään ilman breikkipalloja. Tie breakiin sain hyvän alun ottaen minibreakin heti alkuun, mutta 2-1 -tilanteessa en saanut omalla syöttövuorollani tapettua palloa verkolta, ja seuraavassa pisteessä Galvani otti vielä toisen minibreakin peräkkäin. Löin kuitenkin 2-3 -tilanteessa rystypalautukseni linjaa pitkin läpi tasoittaen tilanteen kolmeen kolmeen (taisi muuten olla ainoa palautuswinnerini koko ottelussa). 3-4 -tilanteessa hätäilin hieman liikaa syötön jälkeisessä rystyssäni, joka karkasi leveäksi, mutta voitin seuraavan pisteen verkolta pitäen Galvanin etumatkan kohtuullisen pienenä. Galvani onnistui kuitenkin pitämään molemmat syöttöpisteensä tie breakin loppuun pelaten kokemuksen tuomalla rauhallisuudella minut kummassakin pisteessä ahdinkoon, josta en onnistunut enää palaamaan, vaan tein pakotetut virheet. Toinen erä siis harmittavasti Galvanille tie breakin kautta.

Kolmannen erän alkuun Galvani piti syöttönsä helposti, kun taas minä jouduin pelastamaan yhden breikkipallon ensimmäisessä syöttövuorossani. 1-1 -tilanteessa keskittymiseni ja kärsivällisyyteni pistettiin todella testiin. Pelasin kolme hyvää pistettä Galvanin syöttövuoron alkuun ja sain kolme peräkkäistä breikkipalloa. Ensimmäisessä niistä Galvanin 20 senttiä pitkäksi karannut rysty jätettiin huutamatta ulos, toisessa hän syötti ässän ja kolmannessa hänen kämmenensä kierähti verkkonauhan kautta yli, niin etten saanut palloa enää nostettua verkon yli. Tähän päälle lyötyä lyötiin vielä lisää, kun 40-40 -tilanteessa Galvanin verkkoa hipaissut ässä jätettiin myös tuomitsematta verkkosyötöksi jä näin hän pystyi loppujen lopuksi pitämään syöttönsä. Pystyin kuitenkin pitämään itseni aivan rauhallisena enkä antanut tämän gamen jäädä takaraivooni häiritsemään keskittymistäni seuraavissa pisteissä.

Pidin syöttöni 1-2 -tilanteessa, minkä jälkeen molemmat pitivät jälleen syöttönsä. Kolmannen erän ratkaisu nähtiin ensimmäisen erän tavoin 3-3 -tilanteessa, kun pelasin Galvanin syöttövuoron erinomaisesti. 15-40 -tilanteessa Galvani onnistui vielä pitkän pisteen päätteeksi kämmenwinnerissään, mutta seuraavassa pisteessä löin juoksusta vaikeasta asennosta rystyltäni huikean ohituksen linjaa pitkin ohi verkolle nousseen Galvanin ja pääsin tuulettamaan breikkiä. Seuraavassa syöttövuorossani hävisin ensimmäisen pisteen, mutta taistelin maraton-mittaisen toisen pisteen itselleni ja syötin sen perään kolme hyvää syöttöä. Galvani piti vielä 5-4 -tilanteeseen, mutta syötin ottelun kotiin kylmän viileästi erinomaisilla suorituksilla. Ensimmäisessä pisteessä syötin ulospäin Galvanin kämmenelle ja löin jatkolyöntini kämmenen linjaa pitkin läpi. Toisessa pisteessä hieman hermoilin ja kämmeneni karkasi pitkäksi, mutta 15-15 -tilanteessa löin haamu-volleyn rystyltäni Galvanin ohitukseen, joka otti pienen osuman verkkonauhaan suuntaan muuttaen. En oikein käsitä itsekään mitä tapahtui, mutta tiedän lyöneeni volleyn puhtaasti refleksinä kahdella kädellä kovalla vauhdilla aivan sivuviivalle. Ottelun kaksi viimeistä pistettä sujuivat käsikirjoituksen mukaan, kun syötin molempiin ruutuihin ulos ässät.

Olin koko ottelun ajan aivan rauhallinen ja niin keskittynyt kuin vain ikinä voin. Tämä valtava lataus purkautui heti ottelun jälkeen tuomaria käteltyäni istahdettuani penkille, kun onnenkyyneleet vyöryivät silmiini. Keskityin koko kaksi tuntia ja 45 minuuttia niin kovasti, että tunteiden purkaus ottelun jälkeen oli isompi kuin koskaan aikaisemmin. Myönnän olleeni jo ottelun alusta asti selvästi jännittyneempi kuin yleensä, mutta pystyin voittamaan kipsaamisen uskomalla itseeni ja pysymällä ottelun jokaisella hetkellä positiivisena. En missään vaiheessa ajatellut voittamista tai häviämistä, keskityin aina vain siihen kuuluisaan seuraavaan pisteeseen. Haluan jatkossakin olla jokaisessa ottelussani yhtä keskittynyt ja latautunut kuin tänään.

Pelillisellä puolella syöttöpelini oli siis loistavaa, mutta muuten en voi sanoa pelanneeni mitenkään erityisen ihmeellisesti. Galvani liikkui koko ajan lähellä takarajaa, minkä lisäksi hänen lyöntinsä olivat inhottavan matalia ja painavia molemmilta puolilta, joten jouduin jatkuvasti nostamaan palloa takakentän ralleissa, mistä johtuen jäin usein puolustuskannalle. Pyrin pelaamaan järkevillä lyöntivalinnoilla Galvania ulos, missä onnistuin varsinkin ensimmäsen erän lopussa, kun Galvani löi paljon pitkin linjaa lyöntejä jättäen minulle mahdollisuuden vastaiskuun hyvällä krossilla, mutta suurimmassa osassa takakentän ralleja Galvani pääsi painamaan siis päälle. Voitin suuren osan pisteistä silloin, kun sain krossilyönteihini hyvän kulman ja Galvanin näin pois kentältä, mutta harmittavan usein lyöntini jäivät aika keskelle kenttää. Galvanin painavista lyönneistä johtuen en päässyt tänään verkolle kovinkaan usein, mutta se saattoi olla toisaalta jopa ihan hyvä asia, koska hän ohitti niin hyvin.

Rystypelini oli tänään tasaisen varmaa, ja löinkin siltä puolelta pääasiassa vain krossia, kun taas kämmenelläni yritin saada enemmän aikaan. Galvanilla oli kuitenkin erittäin tehokas kämmenkrossi, joten minun täytyi koko ajan pelata pienoisella riskillä kämmentäni, jollen halunnut vain tyytyä puolustamaan. Erittäin positiivisena asiana ottelussa näen sen, etten Galvanin tasoista hyvää takakenttäpelaajaa vastaan hävinnyt yhtään omaa syöttöäni! Hänellä oli koko ottelussa vain kolme murtopalloa (merkillisesti yksi kunkin erän ensimmäisessä syöttövuorossani), mutta onnistuin pelaamaan nuo pisteet hyvin joko suoralla syöttöpisteellä tai syöttöä seuranneella kämmenellä. Lisäksi olen erittäin tyytyväinen siihen, miten suhtauduin toisen erän häviöön. Olin kuitenkin ollut johdolla 5-4 ja 6-5, ja molemmissa gameissa minulla oli omat mahdollisuuteni, mutta Galvani käytti kokemuksensa hyväksi hoitaessaan rauhallisesti erän kotiin. Luulen, että hän oletti pelintasoni laskevan kolmannessa erässä niin, että hän olisi voinut vain pitää tasonsa ja kruisailla otteluvoittoon. Osoitin kuitenkin olevani vaikeasti voitettava pitämällä fokuksen aivan samalla tasolla kuin toisessakin erässä. Pidän tätä henkistä onnistumista ottelun parhaana antina syöttöpelin lisäksi.

Tällä fiiliksellä on hyvä lähteä huomiseen finaaliin, jossa vastaani asettuu vasenkätinen ranskalainen yli kaksimetrinen (202cm) Kenny De Schepper. Hän voitti viime viikon kisan Glasgow'ssa, joten pelituntuma hänellä pitäisi olla kohdallaan, mutta ainakaan tänään hänen liikkumisensa ei ollut enää yhtä ketterää kuin viime viikolla. Luulen, että isona miehenä hän varmasti tuntee viimeisen kahden viikon pelit kehossaan, ja aionkin ottaa mahdollisesta väsymyksestä kaiken hyödyn irti minkä vain saan. De Schepperin paras lyönti on ehdottomasti hänen syöttönsä, joten palautukseni tulee olemaan tärkeässä asemassa. Olen onneksi harjoitellut viimeiset kaksi ja puoli viikkoa toisen kovasyöttöisen vasurin eli Juhon kanssa, joten uskon saavani siitä etua huomista ajatellen. De Schepper pelaa takakentältä yllättävän passiivisesti hyökäten verkolle vain lyhyistä palloista, mutta hän ohittelee ulottuvuuttaan käyttäen erittäin hyvin verkolle nousevia vastustajiaan. De Schepperin yhdenkäden rysty on mielestäni hänen heikompi puolensa, ja hän käyttääkin aika paljon slaissia siltä puolelta. Kämmeltä hän pystyy tekemään enemmän pisteitä, mutta sitäkään puolta ei missään nimessä tarvitse pelätä.

Yritän pitää syöttöpelini huomenna yhtä hyvällä tasolla kuin tänään ja yritän käyttää jokaisen mahdollisuuteni breikkiin hyväksi. Aion pelata ennakkoluulottomasti ja rohkeasti yrittäen saada vastustajan liikkeelle mahdollisimman paljon. Tästä hetkestä eteenpäin siirränkin ajatukseni tämänpäiväisestä ottelusta huomiseen ja aloitan keskittymisen finaaliin. Huomenna aion laittaa kaiken peliin. Nyt syömään!

Heliövaara - Shakarov 7-6(2), 6-0 Heliovaara/Paukku - Eaton/Goodall 2-6, 7-5, 8-10

2011-01-20T17:55:00.001+02:00

Jes, sain varmistettua paikkani tämän Sheffieldin kisan semifinaaliin kukistamalla hankalan ranskalaisvastustajan alkuvaikeuksien jälkeen. Shakarov aloitti ottelun todella hyvin pelaten fiksusti lähes virheetöntä peliä ja hän sai minut sortumaan hienoiseen yliyrittämiseen takakentältä pitkien pallojen loppuvaiheissa. Minulla oli kaksi murtopalloa 1-1 -tilanteessa, mutta en onnistunut, ja seuraavassa gamessa Shakarov sai murrettua syöttöni toisella murtopallollaan. Hän jatkoi tämän jälkeen vakuuttavasti ja mursi minut vielä toistamiseen 1-4 -tilanteessa.

Shakarovilla oli tilanteessa 1-5 -tilanteessa kaksi eräpalloa omassa syötössään ja 3-5 -tilanteessa vielä 30-0 omassa syötössään, mutta niin vain minä pystyin taistelemaan itseni takaisin erään pelaten rohkeasti onnistuen voittamaan paljon pisteitä verkolta. Liikuin minkä jaloistani pääsin ja hyökkäsin järjestäen Shakarovin rystypuolelle saaden pelin otteen itselleni. 5-5 -tilanteessa hän sai pidettyä vielä syöttönsä, mutta sen jälkeen pistin hänet toden teolla vientiin. Tie breakissa pelasin virheettömästi ja otin rohkeasti aloitteita, eikä hän saanut kuin kaksi pistettä hyvillä syötöillä.

Toisessa erässä jatkoin siitä mihin ensimmäisen lopussa jäin ja painoin päälle kuin yleinen syyttäjä. Syöttöpelini oli alkanut ensimmäisen erän lopulla kulkea paremmin ja syötin toisessa erässä seitsemän ässää kolmeen syöttövuoroon, yhdessä vaiheessa jopa neljä peräkkäin! Löysin myös Shakarovin syöttövuoroissa hyvän rytmin niin palautukseen kuin sen jälkeisiin tilanteisiin, eikä erä kestänyt juurikaan 20 minuuttia kauempaa. Ihan viimeisissä gameissa Shakarovilla alkoi jo vähän usko loppua, mutta noin kun pystyn useammin pelaamaan, niin hyvä tulee.

Syöttöpelini kulki siis varsinkin ottelun loppua kohden todella hyvin, mikä ilahduttaa minua kovasti. Hyvän syöttöpelin varaan on helppo rakentaa pelinkuva omissa syöttövuoroissa juuri haluamakseen. Myös palautukseni kulkivat alun jälkeen kiitettävästi, sain ne todella usein kenttään ja riittävän usein vielä hyvällä pituudella, jolloin Shakarov ei alun jälkeen päässyt enää dominoimaan pisteitä kämmenellään. Pelasin myös onnistunutta hyökkäyspeliä ja voitin todella ison osan pisteistä, joissa olin verkolla varsinkin hyvin sujuneen volleypelini ansiosta. Myös liikkumiseni kentällä oli tänään moitteettoman tehokasta.

Huomenna verkon toiselle puolelle astuu kuitenkin paria astetta kovempi pelaaja, italialainen Stefano Galvani. Hän on ollut jokunen vuosi sitten peräti sadan joukossa maailmassa, mutta nyt 33-vuotiaana hänen rankinginsa on päälle kahdensadan. Näin tänään otteita Galvanin ja Eleskovicin välisestä ottelusta, jossa Galvani hallitsi peliä takakentän ralleissa. Hän lyö aika kierteettömiä ja matalia lyöntejä melko ohjaavaan tyyliin, ja sanoisinkin hänen heikkoutensa olevan vauhdin lisäämisessä hiljaisiin palloihin. Aionkin yrittää huomenna jonkin verran pistää hänet ratkaisemaan itse palloja houkuttelemalla häntä verkolle tilanteisiin, joissa hän ei ole ihan omimmillaan. Omissa hyökkäystilanteissani minun on oltava ehkä hieman kärsivällisempi kuin tänään, koska Galvani ohittaa todella hyvin kummaltakin puolelta. Syöttöpelissä paljon ykkösiä rohkeasti kenttään toiminee tämän päivän tavoin myös Galvania vastaan.

Nelinpelissä emme Juhon kanssa saaneet haluamaamme alkua semifinaaliottelulle, kun vastustajamme onnistuivat ensimmäisessä erässä murtamaan Juhon syötön kahdesti no-ad -tilanteessa. Toinenkin erä oli käytännössä heidän, kun he onnistuivat murtamaan Juhon 3-4 -tilanteessa, mutta Eatonin syöttäessä ottelua kotiin kämmeneni löysi aivan uuden vaihteen. Gamen ensimmäisessä pisteessä löin palautuksen jälkeen kämmeneni läpi heidän välistään keskeltä, 15-15 -tilanteessa palautuksen jälkeen kämmenen linjaa pitkin läpi Goodallin ohi ja 15-40 -tilanteessa vielä kerran kämmenellä toisella lyönnillä lyhyen krossin läpi. Pidimme perään syöttöni, minkä jälkeen Juho pelasi 5-5 -gamen loistavasti päättäen sen palautuswinneriin. Pidimme erän päätteeksi vielä Juhon syötön no-ad -tilanteesta, joten ottelun ratkaisu siirtyi kolmannen super tie breakiin.

Kolmas erä pysyi kutakuinkin tasaisena koko ajan, he saivat minibreikin alussa ja kerran keskivaiheilla, mutta tulimme molimmilla kerroilla takaisin. 8-9 -tilanteessa Juhon syöttäessä Eaton löi Juhon hyvästä ykkösvolleysta mahtavan lobbin, jonka tippumista 20 sentin päähän takarajasta me emme Juhon kanssa voineet kuin ihailla. Ottelun kulku olisi voinut olla erilainen, jos olisimme olleet paremmin mukana heti alusta asti, jotenkin varsinkin minun liikkeeni oli nopeissa tilanteissa vähän kateessa. Tein paljon tavallista enemmän volley-virheitä, jotka kostautuivat Eatonin ja Goodallin syöttäessä ja palauttaessa laadukkaasti koko ottelun ajan. Nelinpeli on kuitenkin niin pienestä usein kiinni, että seuraavalla kerralla samoja vastustajia vastaan lopputolos voi olla ihan erilainen.

Nyt me lähdemme kuitenkin tästä Juhon kanssa syömään illallista läheiseen italialaiseen ravintolaan, jossa kävimme myös eilen. Yritän palautella mahdollisimman hyvin, jotta olen huomenna taas tuoreessa kunnossa haastamassa Galvania. Itseluottamukseni on korkealla, joten lähden otteluun hyvällä fiiliksellä!

Heliövaara - Varga 7-6(6), 4-6, 6-3 Heliövaara/Paukku - Eleskovic/Ryderstedt 7-5, 6-2

2011-01-19T15:43:00.003+02:00

Kaksinpelini ei tänään ollut pelillisesti missään nimessä mitenkään erityisen hyvä, mutta olin jälleen kentällä se henkisesti vahvempi pelaaja. Sain psyykattua itseni voittoon joistakin fiasko geimeistä huolimatta ja pysyin vaikeissakin tilanteissa positiivisena, minkä uskon olleen tärkeä asia ottelun voiton kannalta.

Ensimmäinen erä eteni aika paljolti syöttäjän komennuksessa. Kumpikin piti jokaisen oman syöttövuoronsa; minä pelastin yhden breikkipallon, Varga ei yhtään. Hän pelasi järkevästi lyöden paljon slaissia rystyltään, minkä lisäksi hän rankaisi minua kämmeneltään heti, jos lyöntini jäivät vähänkään lyhyiksi. Tie breakissa sain hyvän alun siirtyen 3-0 -johtoon yhdellä minibreikillä, mutta Varga skarppasi ja otti seuraavat neljä pistettä itselleen. 3-4 -tilanteessa löin hyvän palautuksen ja 4-5 -tilanteessa pelasin kaksi hyvää syötön jälkeistä pistettä. Ensimmäisen eräpalloni Varga selvitti hyvällä syötöllään, mutta 7-6 -tilanteessa syötin vastustamattomasti pommin kakkosruutuun hänen rystylleen niin, ettei hän pystynyt sitä enää palauttamaan.

Toisessa erässä holmöilin breikin vastustajalle 1-1 -tilanteessa tehden samaan gameen yhteensä neljä kämmenvirhettä. Jälkeenpäin ajateltuna liikkumiseni intensiteetti ehkä hieman laski, mikä näkyi heti virheinä. Mursin kuitenkin heti takaisin hyvien verkollenousujen avittamana, mihin Varga reagoi repäisemällä paitansa kahteen osaan! :-O En kuitenkaan saanut käytettyä momentumia hyödykseni, vaan Varga onnistui murtamaan minut uudestaan 2-2 -tilanteessa. Yritin viimeiseen asti saada murtoa takaisin ja pääsinkin 3-4 -tilanteessa kahdesti pisteen päähän, mutta Varga piti syöttönsä erän loppuun asti, ja näin ollen ottelu venyi kolmanteen erään.

Jouduin heti kolmannen erän ensimmäisessä pelissä selvittämään yhden murtopallon, mutta sen jälkeen otin heti murron 1-0 -tilanteessa. Pelasin kuitenkin ottelun kolmannen huonon gameni jälleen heti murron perään, ja Varga sai otettua breikin takaisin. En tästä kuitenkaan lannistunut, vaan taistelin itselleni toisen murron 2-1 -tilanteessa ja pidin ottelun loput syöttövuoroni hyvän keskittymisen siivittämänä. Sekä toisessa että kolmannessa erässä ratkaisu nähtiin siis erikoisissa kolmen murron sarjoissa, muuten molemmat pelaajat pitivät kaikki syöttövuoronsa.

Syöttöni toimi tänäänkin hyvin ja se auttoi minua ehdottomasti ottelun vaikeilla hetkillä monilla suorilla pistellä. Jostain syystä liikkumiseni oli tänään kuitenkin hieman raskaampaa kuin eilen, enkä päässyt ihan yhtä tehokkaasti kulmiin tai sieltä pois, minkä seurauksena voitin todella vähän puolustuspisteitä. Katsomosta ottelua katsoneen Juhon sanoin Varga sai minut pelaamaan haluamallaan tavalla; slaissit rystylleni ja oikein ajoitetut hyökkäysiskut saivat pelini hieman liian pehmeäksi. Juho sanoi myös, että jopa kävelin pisteiden välillä hitaammin kuin eilen, mikä kertoo juuri tietynlaisen terävyyden puutteesta. Hyvä juttu oli kuitenkin se, että pystyin jälleen matsin aikana muuttamaan peliäni aktiivisempaan suuntaan hyökäten lopussa paljon verkolle, kun se tuntui toimivan. Lisäksi taistelin koko ottelun ajan minkä pystyin, ja sanoisinkin, että suuri syy voittooni oli hieman kulunut sanonta "halusin voittoa enemmän kuin vastustaja". Pelillisesti tämä ottelu ei siis ollut järin hyvä, mutta henkisellä tasolla se antaa paljon itseluottamusta.

Kohtaan huomenna singelin kvartseissa ranskalaispelaaja Gleb Shakarovin, josta minulla ei ole oikeastaan mitään kuvaa. En ole nähnyt häntä kentällä kuin yksittäisissä pisteissä, joten aion panostaa huomenna hyvään syöttötyöskentelyyn ja sitä kautta omaan peliini. Voittojen kautta itseluottamukseni on nyt paljon parempi kuin vaikkapa viikko sitten, joten uskon olevani huomenna todella vaikea voitettava.

Nelinpelin kvartsi Juhon kanssa ruotsalaisparia vastaan sujui tänään todella hyvin. Pidimme erinomaisen keskittymisen yllä koko ottelun ajan, emmekä antaneet heille kuin yhden murtopallon toisessa gamessa ja senkin selvitimme. Palautuspelimme parani ottelun loppua kohden ja saimme ikään kuin kiristettyä otettamme matsin edetessä. Juho pelasi tänään erittäin hyvin, eikä hän tainnut missata kuin yhden volleyn koko ottelussa! Kohtaamme seuraavaksi semifinaalissa brittiparin Eaton/Goodall.

Heliövaara - Grigelis 5-7, 6-4, 6-3 Heliövaara/Paukku - Pritchard/Rosenzweig 6-2, 6-2

2011-01-18T17:33:00.005+02:00

Pahoittelen, että en eilen ehtinyt kirjoittaa blogiani. Ottelumme venyivät aika myöhään illalle, minkä jälkeen lähdimme bussilla vähän matkan päähän sijaitsevaan ostoskeskukseen käppäilemään ja syömään illallista. Olin ruoan jälkeen hyvin väsynyt, ja vaikka se teistä lukijoistani saattaakin kuulostaa ikävältä, priorisoin kisoissa kyllä nukkumisen blogin kirjoittamisen edelle. :)

Kaksinpelini liettualaista Grigelistä vastaan oli ehdottomasti positiivinen esitys, ja olen erittäin tyytyväinen, että sain käännettyä ottelun itselleni tiukan taiston jälkeen. Ensimmäisessä erässä kämmeneni ja varsinkin palautukseni oli aika off-tilassa, mutta pysyin mukana hyvin toimineen syöttöpelini avulla. 5-6 -tilanteessa Grigelis pelasi kuitenkin pari hyvää pistettä ja harmittavasti onnistui erän ensimmäisessä breikkipallossa ohittamaan minut verkkonauhan kautta. Pysyin kuitenkin rauhallisena, koska tiesin, että syöttöpelini tuntui hyvältä ja parantaessani peruslyöntipeliäni pystyisin varmasti haastamaan Grigeliksen.

Toinen erä eteni tyylipuhtailla syötönpidoilla aina 2-3 -tilanteeseen asti, jolloin seivasin kaksi breikkipalloa hyvillä syötöillä. Täman jälkeen sain vihdoin kunnolla painetta vastustajan syöttövuoroon ja onnistuin toisella breikkipallollani murtamaan. Pidin heti perään seivaten taas kaksi breikkipalloa ja vielä kerran erän loppuun selvästi. Henkinen otteeni pelistä tuntui vahvalta kolmanteen erään lähdettäessä.

Kolmannen erän alkuun molemmat pitivät syöttönsä, mutta 1-1 -tilanteessa onnistuin murtamaan jälleen. Pidin seuraavan syöttövuoroni seivaten kolme ja sitä seuranneen syöttövuoroni seivaten peräti neljä breikkipalloa, joista lähes kaikki vielä syöttöpisteillä. 4-3 -tilanteessa sain onnekseni pidettyä hieman helpommin ja otin vielä varmuuden vuoksi ottelun loppuun murron ensimmäisellä matsipallollani. Matsi kesti 2 tuntia ja 45 minuuttia, ja oli fyysisesti aika rankka.

Olen siis erittäin tyytyväinen voittooni Grigeliksestä. Liikuin koko ottelun todella hyvin, ja varsinkin toisesta erästä eteenpäin pelasin järkevästi hyvin vähän virheitä tehden. Huomasin, että Grigelis löi tosi hyvin juoksusta varsinkin kovemmassa temmossa, joten vaihtelin lyöntieni kovuutta ja kierteitä. Taktiikkani toimi loppua kohden yhä paremmin, ja sain lopulta hajotettua vastustajani kämmenen juuri niin kuin toivoin. Grigelis yritti siltä puolelta liikaa ja teki siitä johtuen virheitä. Nousin myös paljon verkolle voittaen sieltä paljon pisteitä. Erityismaininnan annan vielä lisäksi ensinnäkin hyvästä liikkumisesta ja toiseksi syöttöpelistäni, joka kulki Grigelistä vastaan paremmin kuin pitkään aikaan. Sain aika paljon suoria syöttöpisteitä varsinkin tärkeissä paikoissa ja syötin ykkössyöttöäni sisään isolla prosentilla. Johanin kanssa tekemämme hienosäätö syöttöön alkaa siis toimia.

Henkisen puolen osalta ottelu oli mielestäni myös erinomainen esitys. Pysyin koko ottelun ajan tyynenä, mutta silti erittäin voitontahtoisena, ja näytin matsissa ulospäin pelkästään positiivisia tunteita, kuten "come on" -huutoja, joita suustani tuli aika usein. Johanin kanssa pohdimme viime viikolla jonkin verran sitä, että saan lähes aina itsestäni enemmän irti, kun tuuletan ihan vain vaikka laittamalla käteni nyrkkiin. Tämä ihan yksinkertainen käden liike auttaa minua tsemppaamaan ja saa adrenaliinin liikkeelle. Taistelen siis kovempaa, minkä ei pitäisi olla huono juttu!

Nelinpelistä Pritchardia ja Rosenzweigia vastaan ei jäänyt käteen juuri mitään huonon tuomarityöskentelyn ja Rosenzweigin pelityylin lisäksi. Rosenzweig on nimittäin siitä erikoinen pelaaja, että hän ei lyö rystyä ollenkaan, vaan hän lyö kummaltakin puolelta kämmentä kättä vaihtaen. Tämän lisäksi hän myös syöttää kummallakin kädellä, useimmiten ykkösruutuun oikealla ja kakkosruutuun vasemmalla kädellä. Ulottuvuus hänellä on varmasti parempi kuin monella muulla pelaajalla, mutta hieman liikaa hänellä mielestäni menee aikaa mailan siirtämiseen kädestä toiseen nopeissa tilanteissa. Itse ottelussa vastustajamme eivät tainneet itsekään oikein uskoa voittoon, joten saatoimme ikään kuin kruisailla voittoon energiaa hieman säästellen. Mursimme heidät kahdesti kummassakin erässä eikä ottelu kestänyt edes tuntia.

Heliövaara - Barry 3-3 rtd. (voitto)

2011-01-17T13:08:00.025+02:00

Päivän ottelu jäi vähän torsoksi, kun irlantilaisvastustajani jätti leikin kesken kuuden pelatun gamen jälkeen käsikipujen takia. Ihan heti ei tule mieleen edellistä kertaa, jolloin vastustaja on luovuttanut ottelun tasatilanteessa, mutta toisaalta jos käteen sattuu, ei liene järkevää riskeerata mitään, joten tuo saattoi olla Barryn kannalta paras vaihtoehto. Olisin ehkä mieluummin kuitenkin pelannut vielä muutaman gamen saadakseni paremman matsituntuman huomiselle, mutta nyt pääsin sen verran helpolla, että pystyin vetämään illalla lajitreenin päälle vielä hyvät fysiikkatreenit eilisen tapaan.

Pääsarjan kaaviossa ensimmäisen kierroksen vastustajakseni arpoutui aina vaarallinen nuori liettualainen Laurynas Grigelis. Olen pelannut häntä vastaan kerran massalla vuonna 2008, jolloin voitin 64 64, minkä lisäksi kohtasin hänet voittoisasti nelinpelissä Pekingin challengerissa viime elokuussa. Grigeliksen lyönnit lähtevät aika suorin käsin kaukaa vartalosta, joten hän saa pitkillä vipuvarsilla hyvin vauhtia palloon. Sanoisin, että rysty on hänen parempi puolensa, vaikka kämmeneltä hän saattaakin hyvänä päivänä tehdä enemmän pisteitä. Grigelis pelaa aika tasaisen kovalla tempolla pääasiassa takarajan takaa, joten pelin sekoittaminen toiminee huomenna hyvin häntä vastaan. Syöttö- ja palautuspeli sisäkentillä on myös aina tärkeässä asemassa, joten yritän keskittyä myös niihin erityisen tarkasti.

Kaksinpelini on huomenna ohjelmassa toisena otteluna kymmenen jälkeen, ja nelinpeli Juhon kanssa paria Pritchard/Rosenwaig vastaan neljäntenä pelinä. Nyt me lähdemme Juhon kanssa tästä syömään, jotta huomenna riittää energiaa pelata, huomiseen!

Heliövaara - Egerton 6-0, 6-1

2011-01-16T17:38:00.002+02:00

Terveisiä Sheffieldistä! Lähdimme Juhon kanssa eilen päivällä junailemaan kohti Sheffieldiä, mutta radalle tulvinut vesi venytti matkaamme niin, että saavuimme perille vasta illalla kahdeksalta. Olin onneksi pyytänyt perjantaina edellisen kisan refereetä hoitamaan varmuuden vuoksi sign-inin puolestani juuri tällaisia tilanteita varten. Sääntöhän on sellainen, että jos pelaaja on edellisessä kisassa mukana joko sign-in -päivänä tai sitä edeltävänä päivänä, pelaaja voi pyytää refereetä hoitamann sign-inin seuraavaan kisaan puolestaan, jolloin seuraavalle kisapaikalle voi tulla vaikka vasta juuri ennen otteluaan.

Hotelli, jossa asumme tämän viikon on ihan hieno, mutta he olivat jostain syystä varanneet meille Juhon kanssa kahden hengen huoneen yhdellä isolla sängyllä varausvahvistuksessakin lukeneen kahden sängyn huoneen sijasta. Hotelli oli lisäksi ihan täynnä, joten meidän ei auttanut kuin kasata iso pino tyynyjä sängyn keskelle ja nukkua kasan eri puolilla lähellä sängyn reunoja! Tänään saimme onneksi vaihdettua twin-huoneeseen, jossa saamme toivottavasti olla loppu viikon. :) Olimme Johanin kanssa sopineet hänen olevan mukanani vain viikon, joten hän lähti eilen kotiin Tukholmaan, ja me olemme nyt Juhon kanssa kahdestaan, kun hänenkin valmentaja/manageri Juandell lähti perjantaina kotiin.

Pääsin kisassa loppujen lopuksi aika selvästi karsintoihin mukaan ja pelasin tänään päivällä ensimmäisen otteluni. Pelini tuntui hyvältä ja keskittymiseni pysyi koko ottelun ajan hyvänä, ja sainkin tänään avattua voittotilini vaivattomalla voitolla ok-tasoisesta brittipelaajasta. Syöttövuoroni pysyivät hyvin kasassa, ja löin mukavasti winnereitä molemmilta peruslyöntipuolilta. Otteluni karsinnassa jatkuvat huomenna irlantilaista karsintojen 12-sijoitettua Sam Barrya vastaan. Yritän jatkaa samaan malliin kuin tänäänkin pelaten omaa peliäni ja pitäen keskittymiseni hyvin kasassa, jolloin uskon olevani vahvoilla 18-vuotiasta vastustajaani vastaan.

Heliövaara/Paukku - Eaton/Slabinsky 7-6(3), 1-6, 2-10

2011-01-14T20:59:00.003+02:00

Tämän päivän nelinpeli oli jälleen osoitus siitä, miten tärkeää on pitää vireystaso ja keskittyminen mahdollisimman hyvinä ottelun ensimmäisestä pisteestä viimeiseen. Emme aloittaneet tänään erityisen hyvin, mutta sen sijaan vastustajamme olivat alussa suorastaan tulessa. He mursivat minun syöttövuoroni toisessa gamessa ja Juhon syötön 0-3 -tilanteessa no-ad pisteen karmealla virhetuomiolla, ja eipä aikaakaan, kun tulostaululla komeilivat luvut 0-5.

Mutta mitä sitten tapahtui, oli ottelun ehdottomasti positiivisin asia meidän kannaltamme. Saimme pidettyä syöttöni ja kuten Johan sanoi ottelun jälkeen, jos joku olisi tullut katsomaan ottelua tässä kohtaa, ei hän olisi ikinä arvannut, että olimme 0-5 tappiolla ensimmäistä erää. Saimme lähes hurmoksen päälle, ja jotenkin vain tiesin murrettuamme 1-5 -tilanteessa Slabinskyn syöton, että tämä on meidän erämme. Pelasimme loistavaa tennistä erän loppuun asti, palautimme kaiken kenttään ja hallitsimme pisteitä niin verkolta kuin takaakin.

Toinen erä alkoi osaltamme kuitenkin pahimmalla mahdollisella tavalla, kun hävisimme Juhon syötön ensimmäisessä gamessa 40-15 -johdosta huolimatta. Tämän jälkeen hävisimme vielä minunkin syöttöni 0-2 -tilanteessa ja kun emme myöskään onnistuneet 0-3 -tilanteessa murtamaan Eatonia kolmesta breikkipallosta huolimatta, toinen erä karkasi vastustajille. Pelintasomme hieman tippui heidän tasonsa noustessa, joten ottelussa edettiin kolmannen erän supertiebreakiin.

Pidimme vessatauon toisen erän jälkeen, mutta emme saaneet käännettyä pelin kulkua kolmannessa erässä. On oikeastaan skandaali, ettemme voittaneet yhtä ainoata omilla syötöillämme alkanutta pistettä kolmannessa erässä, ja kun vastustajamme pitivät yllä oman hyvän tasonsa, jouduimme tällä kertaa onnittelemaan heitä kisavoitosta ja kääntämään katseemme ensi viikon kisaan. Henkinen latauksemme vaihteli liikaa matsin aikana, ja vaikka pysyimme koko ottelun ajan positiivisina, ei keskittymisemme ollut tietyissä paikoissa riittävä. Siinä meillä riittää Juhon kanssa vielä kehitettävää pelillisten asioiden lisäksi.

Tämän päivän ehdottomasti parasta antia oli kuitenkin keskustelu, jonka Johan, Juho ja minä kävimme äsken illalla syödessämme illallista. Voin helposti sanoa, että tämän kahden tunnin aikana sain enemmän ns. henkistä valmennusta kuin koko aiemman elämäni aikana yhteensä. Voisin jopa väittää, että tämä keskustelu oli elämäni tähän asti ylivoimaisesti paras ja hyödyllisin tennikseen liittyvä keskusteluni. Katseeni tämän lajin henkisen puolen asioista avartui ihan uuteen maailmaan enkä tiedä ketään, joka voisi väittää, että henkinen puoli ei olisi tenniksessä ensiarvoisen tärkeä osa kokonaisuutta. Tunnen oloni jopa petetyksi, ettei kukaan ole puhunut minulle henkisen puolen harjoittelemisesta ja kehittämisestä aikaisemmin juuri mitään, mutta samalla onnekkaaksi, että tapasin vihdoin henkilön, jolla on tässä asiassa minulle niin paljon annettavaa. Oli myös erinomaista, että Juho oli mukana keskustelussa, koska hän on juuri viime aikoina alkanut tietoisesti kehittää henkistä puoltaan, ja hän pystyi samaistumaan minun rooliini noviisina.

Mistä kaikki sitten lähtee? Keskittymisestä. Viimeiset puolitoista viikkoa Johan on painottanut minulle keskittymisen tärkeyttä niin harjoituksissa kuin matseissa, mutta vasta tänään aloin oikeastaan tajuta, mistä on kysymys. Hän hokee harjoituksissa paljon sanaa fokus, mutta keskittyminen ei ole missään nimessä kaikille sama asia. Minun tapauksessa se voi hyvin olla, että joka ikinen kerta kun lyön tennispalloa, mielessäni on kolme asiaa: katso palloa, liiku jaloista alhaalla sekä muista split step. Joka ikinen kerta. Mitä järkeä on harjoitella 90% keskittymisellä, kun samat asiat voi tehdä 100% keskittymisellä? Harjoitteluni laatu paranee varmasti, kun keskityn jokaiseen pisteeseen niin hyvin kuin pystyn. Se ei missään nimessä ole kuitenkaan helppoa, ja sen eteen täytyy pään sisällä tehdä valtavasti ajatustyötä, mutta tavoitteeni tästä eteenpäin on, että teen jokaisen ottelun ja jokaisen treenin joka ikisen pisteen joka ikisen lyönnin niin hyvin, niin hyvällä keskittymisellä ja niin huolellisesti kuin pystyn. Enempää en voi tehdä, mutta miksi tekisin vähemmän?

Toinen asia mistä keskustelimme tänään on ajattelutapa, jolla tulevaan lyöntiin ja pisteeseen suhtautuu. Kaikki lähtee positiivisuudesta. Osaan, haluan, uskallan. Seuraavassa pisteessä lyön palautukseni krossina matalana verkolle nousevan syöttäjän jalkoihin. Katson palloa. Osaan, haluan, uskallan. Ajatukset aina seuraavassa pisteessä. Suunnittelen mielessäni mihin lyön palautukseni ja miten syöttäjä siihen luultavimmin reagoi. Katsoa palloa ja katsoa palloa ovat tässä tilanteessa eri asioita. Totta kai jokainen katsoo palauttaessaan palloa, mutta keskityn tosissani katsomaan palloa, haluan nähdä palloon painetun tekstin ja pystyä näkemään kierteen vieläkin paremmin. Keskityn ottamaan split stepin matalassa jalka-asennossa juuri samalla hetkellä, kun syöttäjän maila osuu palloon. Katson palloa ja reagoin välittömästi. Pallo tulee rystylleni, katson edelleen palloa ja palautan sen krossina syöttäjän jalkoihin, josta hän ei saa nostettua sitä verkon yli. 0-15. Harjoitusottelun ensimmäinen piste on pelattu, ajatukset siirtyvät välittömästi seuraavaan pisteeseen.

On erittäin tärkeää, että pystyn keskittymään harjoituksissa täysillä jokaiseen lyöntiin ja pisteeseen. Jo alkupallottelun ensimmäisestä lyönnistä lähtien keskittymisen tulee olla huipussaan. Minun tulee jokaisessa harjoituksissa pelaamassamme pelissä pitää keskittyminen yllä ja pyrkiä voittamaan vastustajani. Johanin mielestä on vain hyvä jos treeneissäkin nostaa käden nyrkkiin hyvin pelatun pisteen jälkeen. Tenniksessä verkon toisella puolella oleva pelaaja on aina vastustaja, ja vastustajahan tulee aina pyrkiä voittamaan. Kun kumpikin meistä esimerkiksi Juhon kanssa treenierää pelatessa haluaa tosissaan voittaa, autamme kumpikin toisiamme kehittymään pelaajina vielä enemmän. Mutta vaikka harjoituskaveri kentän toisella puolella joskus löysäilisi tai ihmiset katsomosta juttelisivat kentälle pisteiden välissä, keskittymisen pitää aina pallon ollessa pelissä olla 100%. Keskittyminen vaatii aivoilta työntekoa. Harjoituksen jälkeen myös aivot saavat olla väsyneet.

En varmastikaan muista enää mistä kaikesta ehdimme kahden tunnin illallisen aikana puhua, mutta Johan lupasi kirjoittaa minulle paperille tärkeimpiä asioita. Kaikki lähtee kuitenkin siitä, että minä sisäistän asiat ja ajattelen itse, että keskityn. Ei se auta, että valmentaja vieressä hokee koko ajan: "hålla fokus, hålla koncentration", tärkeintä on itse pitää asia koko ajan mielessänsä. Tällä osa-alueella minulla on siis vielä valtavasti opittavaa ja käyttämätöntä potentiaalia jäljellä, enkä olisi ikinä arvannut, miten uskomattoman opettavaista Johanin kanssa jo tähän asti viettämääni aika on ollut. Toivottavasti saamme jatkaa yhteistyötämme mahdollisimman pian, koska uskon, että hän todellakin voi auttaa minut huipulle asti. Olimme alustavasti sopineet hänen tulevan mukaani tänne Iso-Britanniaan vain täksi viikoksi, joten hän matkustaa valitettavasti kuitenkin jo huomenna kotiin. Yritämme kuitenkin siis jatkaa yhteistyötämme niin pian kuin mahdollista.

Heliövaara/Paukku - Bury/Ignatik 6-2, 6-2

2011-01-13T22:23:00.004+02:00

Wau, annoimme tänään Juhon kanssa kentällä valkovenäläisille vastustajillemme melkoisen oppitunnin miten nelinpeliä pelataan. He saivat koko ottelussa vain kerran pidettyä syöttönsä niin, ettei meillä ollut murtopalloa, emmekä me antaneet heille omissa syöttövuoroissamme mitään mahdollisuuksia. Syötimme ja palautimme hyvin, minkä lisäksi hallitsimme peliä niin verkolta kuin takaa. Jos ja kun toivottavasti jatkamme samaa rataa huomenna, olemme varmasti vahvoilla myös finaalivastustajaamme englantilaista Eaton/Slabinsky paria vastaan.

Treenasin tänään jälleen ihan reilusti aamupäivällä ennen nelinpeliä, koska halusimme keskittyä Johanin kanssa tiettyihin asioihin rauhassa. Löin lyönnit läpi niin Ryderstedtin kuin Juhon kanssa, minkä jälkeen jatkoimme Johanin kanssa kahdestaan vielä lähes tunnin. Päivän teemana oli kämmen- ja verkkopelaaminen.

Mietimme eilen ja tänään Johanin kanssa myös alkuvuoden kisaohjelmaani ja päädyimme siihen, että on vaarana, etten saa pelattua tarpeeksi kaksinpeliotteluja. Niinpä päätimme yhteistuumin, että yritän päästä ensi viikolla mukaan Sheffieldissä järjestettävän 15-tonnisen karsintoihin ja pelaan lisäksi nelinpeliä Juhon kanssa. Olemme tehneet peliini hienosäätöjä, jotka toimivat jo treeneissä, mutta näiden asioiden siirtäminen otteluihin vaatii toistoja paineen alla eli kisoissa. Jos ensi viikon kisat menevät niin hyvin kuin toivon, lennän täältä suoraan Reunionin challengeriin. Mutta pelataan tämän viikon finaali nyt ensin, huomiseen!

Heliovaara/Paukku - El Menshawy/Priddle 7-5, 6-1

2011-01-12T23:05:00.003+02:00

Saimme tänään Juhon kanssa taisteltua ensimmäisen erän kotiin takaa-ajoasemasta huolimatta, minkä jälkeen pelimme rentoutui ja parani loppua kohden. 1-1 -tilanteessa Juhon syöttäessä sähläsin pari volleytilannetta, ja vastustajat saivat breikin puoli-ilmaiseksi. Seuraavat gamet taistelimme kuitenkin kovasti saadaksemme murron takaisin ja onnistuimme lopulta vasta viimeisellä mahdollisella hetkellä pelastaen 4-5 -tlianteessa Priddlen syöttäessä kaksi eräpalloa ennen murtoa.

Tämän jälkeen saimme hyvän draivin päälle emmekä antaneet enää vastustajille mahdollisuutta päästä takaisin mukaan otteluun. Syöttö- ja palautuspelini toimi tänään mallikkaasti ja verkkopelikin parani ottelun kuluessa. Yhteishenkemme Juhon kanssa pysyi koko matsin ajan hyvänä ja pysyimme positiivisina myös tappiotilanteessa. Se auttoi niin tällä kertaa kuin monesti aikaisemminkin, joten jatkamme huomenna nelinpeliä semifinaalivaiheessa valkovenäläistä paria Bury/Ignatic vastaan.

Treenasin tänään ihan reilusti aamulla, vaikka pelasimmekin nelinpelin illalla. Löin alkupallottelun ensin Juhon kanssa ja sen jälkeen Ryderstedtin kanssa, minkä jälkeen treenasimme vielä tunnin verran Johanin kanssa peruslyöntejä ja verkollenousuja. Treenien pituudeksi tuli siis kaksi tuntia, mutta en silti tuntenut oloani väsyneeksi illan nelinpelissä. Voin siis huomennakin vetää huoletta ihan kunnon treenit aamulla ennen nelinpeliä. Nyt on kuitenkin aika mennä taas nukkumaan, huomiseen!

Heliövaara - Basic 3-6, 0-6 Heliövaara/Paukku - Rodrigues/Sidorenko 6-2, 4-6 10-7

2011-01-11T19:26:00.003+02:00

Päivän kaksinpeliniesitykseni oli aika kaukana haluamastani, mutta onneksi duppelissa saimme taisteltua Juhon kanssa voiton lopulta tiukaksi menneessä ottelussa. Olin ehkä hieman jännittynyt kentällä uuden valmentajan edessä enkä saanut itsestäni läheskään kaikkea irti. Syöttöni sekosi ensimmäisen erän 3-4 -tilanteessa, jolloin syötin kolme kaksoisvirhettä lähes peräkkäin, minkä jälkeen myös muun pelini taso romahti. Tein paljon helppoja virheitä takakentältä, enkä päässyt enää toisessa erässä ollenkaan takaisin mukaan peliin.

Johaninkin mielestä oikeastaan mikään pelini osa-alue ei kulkenut tänään. Harjoittelin viimeisen viikon aikana erittäin kovalyöntisten pelaajien kanssa, joten en päässyt alussa kovin hyvään rytmiin Basicin hiljaisemmassa temmossa, minkä johdosta jalkani alkoivat liikkua liian huonosti ja virheiden määrä kasvoi. Basic pelasi varmasti molemmilta puolilta, ja olisin kaivannut siis selkeästi virheettömämpää peliä haastaakseni hänet. Nyt hän pääsi liian helpolla, kun tein virheen monesti heti pisteen alettua. Tästä suunta on kuitenkin vuoden seuraavassa singelissä ainoastaan ylöspäin, joten kaksinpelien osalta katseeni on jo suunnattu sinne.

Nelinpelissä pelasimme Juhon kanssa tänään mallikkaat puolitoista erää, mutta 6-2, 4-2 -tilanteessa ranskalaisvastustajamme saivat murrettua meidät ensimmäisen kerran, mistä pelimme meni ehkä hieman lukkoon. He johtivat kolmannen erän tie breakiakin jo 5-3, mutta me saimme taisteltua itsemme tasoihin ja väkisin ohi kolmannen erän lopussa. Kohtaamme huomenna seuraavalla kierroksella brittiläisparin El Menshawy/Priddle.

Nelinpelimme loppui tänään vasta yhdeksän jälkeen illalla, minkä jälkeen kävimme vielä syömässä, joten menen nyt nukkumaan saadakseni ensi yönä kunnon yöunet. Palaan asiaan taas huomenna.

2011-01-11T01:47:00.000+02:00

Terveisiä Glasgow'sta! Treenasimme viime viikon kovaa ja laadukkaasti Juho Paukun kanssa ja saavuimme eilen iltapäivällä perille tänne Skotlantiin. Lensimme aamulla Manchesteriin, josta jatkoimme junalla parilla vaihdolla noin neljässä tunnissa Glasgow'n keskusrautatieasemalle. Viime viikon alussa treenasimme Juhon kanssa paljon peruslyöntejä, jonka lisäksi vedin iltaisin fysiikkatreenit Erikin kanssa, loppuviikolla siirsimme painopistettä enemmän hyökkäys- ja pistepelaamiseen. Meidän molempien pelimme hioutuivat treeniviikon aikana hyvään kuntoon, ja olemme nyt varmasti valmiita huomenna alkaviin otteluihin.

Valmennuspuoleni kuviot ovat viime aikoina muuttuneet jonkin verran, joten ajattelin nyt tuoda esiin tämänhetkisen tilanteen. Olen viimeiset pari vuotta tehnyt menestynyttä yhteistyötä HVS:n valmentajien Olli Leppäsen ja Saku Siivosen kanssa, ja olenkin heille erittäin kiitollinen heidän kaikesta peliäni reilusti eteenpäin vieneestä työstä, mutta tulin viime vuoden aikana siihen tulokseen, että jatkaakseni nousuani kohti sadan parhaan joukkoa tarvitsen hieman yksilöllisempää ja ammattimaisempaa valmennusta. Kartoitin tilannetta Henri Kontisen valmentajan Peter Carlssonin avustuksella, ja kävin pari viikkoa sitten ensimmäistä kertaa tapaamassa Tukholmassa ruotsalaista Johan Landsbergia, jonka kanssa kokeilemme nyt yhteistyötä alkuvuonna. 37-vuotias Johan on menestynyt hyvin varsinkin nelinpelissä, mutta hän on myös pelannut ATP-kisoissa kaksinpelin pääsarjassa ja voittanut ammattilaiskisassa mm. Federerin. Hän valmensi oman peliuransa jälkeen jonkin aikaa top-10 -pelaajaa Joachim Johanssonia, minkä jälkeen hän on valmentanut nykyisin Montenegroa edustavaa Daniel Danilovicia sekä huippunelinpeliparia Aspelin/Hanley.

Treenasin siis ennen joulua pari päivää Johanin kanssa Tukholmassa, ja viime viikolla Johan tuli torstaiaamuna Helsinkiin, josta matkustimme kolmen hyvän treenipäivän jälkeen yhdessä tänne Skotlantiin. Olemme panostaneet huomattavan paljon harjoittelemisen laatuun ja hyvään keskittymiseen sekä huolelliseen jalkatyöhön. Johan on tuonut jo nyt pieniä vinkkejä syöttööni sekä verkkopelaamiseeni, ja pelini tuntuu olevan hyvässä kunnossa. Hänen kanssaan olemme myös alkaneet kiinnittää paremmin huomiota monenlaisten pienien asioiden huolellisempaan tekemiseen loppujäähdyttelystä ruokailuun ja oikeanlaiseen tankkaamiseen. Pelasimme Juhon kanssa viime viikolla yhteensä viisi harjoituserää, jotka menivät minulle 3-2 ja tänään voitin Ryderstetdiä vastaan treenierän 6-4, joten olen pelannut paljon pisteitä, jotta olisin täysillä valmis huomisiin otteluihin. Johanin kanssa ensimmäiset päivät ovat siis olleet ehdottomasti positiivinen kokemus ja toivon kovasti, että kaikki järjestyy niin, että hän voi alkaa täysipäiväiseksi valmentajakseni, koska uskon hänellä olevan minulle paljon annettavaa.

Kisat täällä Glasgow'ssa alkavat siis huomenna. Olen kisan nelossijoitettu ja ensimmäisen kierroksen vastustajani on bosnialainen Mirza Basic. Minulla ei ole hänestä juurikaan ennakkotietoja, mutta täällä pelataan melko nopeilla kentillä, joten syöttö- ja palautuspeli on varmasti tärkeässä roolissa huomenna. Nuo osa-alueet pelissäni ovat kuitenkin kulkeneet hyvin harjoituksissa, joten olen luottavainen huomisen ottelun suhteen. Mielenkiintoisena yksityiskohtana huomisessa pelissä on se, että Basic pelasi viime vuonna sisällä kolme ja minä vain kaksi kisaa! Nelinpelissä olemme Juhon kanssa kakkossijoitettuja ja kohtaamme huomenna melko kovan ranskalaisparin Rodrigues/Sidorenko. Kaksinpelini on huomenna kolmas ja nelinpelimme kuudes ottelu kymmenen jälkeen.

Laitan tähän viestin loppuun vielä pari kuvaa hallilta, jossa kisa pelataan. Kenttiä on yhteensä kahdeksan, mutta yhdelle niistä on tehty kisatoimistot ja katsomo ja yksi toimii koko viikon ajan vain treenikenttänä. Tässä ensimmäisessä kuvassa näkyy hallin toisen puolen kolme kenttää ja toisessa kuvassa kentälle yksi rakennettu futures-tasolle mukavan kokoinen katsomo.

Tänään kesken ensimmäisten treeniemme tapahtui sellainen episodi, että palohälyttimet pärähtivät soimaan ja kaikkien tuli poistua hallista, jossa sijaitsee myös uimahalli ja kuntosali. Odottelimme lopulta hyisessä ilmassa puolisen tuntia palomiesten tarkastaessa rakannuksen ennen kuin pääsimme takaisin sisälle jatkamaan treenejämme. Harmittavasti treenimme lyhenivät puolella, mutta onneksi saimme paikattua tilannetta päivän toisissa treeneissämme, jolloin kentälle ei jälkeemme tullut ketään.

Olen ollut viime päivinä iltaisinkin aika kiireinen, joten en ole ehtinyt valitettavasti kirjoittamaan blogiani, mutta yritän nyt kisojen alkaessa päästä jälleen takaisin kirjoitusrytmiin. Toivottavasti saan huomenna myös vuoden 2011 käyntiin voittoisasti, jotta löydän taas voittoisan pelirytmin!

2011-01-02T14:44:00.000+02:00

Hei! Jokunen aikaa ehti taas edellisestä kirjoituksestani vierähtämään, mutta näin uuden vuoden kunniaksi voisin taas hieman ryhdistäytyä ja palata tietokoneen ääreen. Joulunaika meni minulta aika pitkälti sairastellessa, mutta tämän viikon puolivälissä sain itseni vihdoin kuntoon, jotta pääsin taas takaisin kentälle ja treenaamaan.

Teimme fysiikkavalmentajani kanssa keskiviikkona 10 päiväksi harjoitussuunnitelman, joka sisältää paljon oheisharjoittelua, jossa keskitytään selkeästi voimaharjoitteluun. Olen aikaisemmin saanut aina uutta puhtia peliini hyvän voimaharjoittelujakson jälkeen, ja fysiikkapuolellahan parennettavaa riittää aina. Teimme voimaharjoituksen ensimmäisen kerran torstaina, teemme sen uudestaan tänään ja kolmannen kerran vielä tiistaina. Parin vuoden takaisen selkävammani takia emme tee mitään harjoitteita suurilla painoilla, vaan käytämme oman kehon painon lisäksi vain pieniä lisäpainoja ja tehostamme harjoitteita tekemällä monet niistä yhdellä jalalla tai kädellä. Pienistä painoista huolimatta sain lihakseni torstain treenin jälkeen kuitenkin aika helliksi. Voimatreenien lisäksi teemme myös pari liikkumis/liikkuvuusharjoitetta tämän 10 päivän jakson aikana.

Pääsin tällä viikolla kuitenkin myös tenniskentälle, ja vedimmekin monta hyväää treeniä Henri Kontisen kanssa Talissa ja Kauniaisissa. Treenasin tällä viikolla myös kahdesti Ilja Orren ja kerran Juho Paukun kanssa, ja pelini tuntuu paremmalta treeni treeniltä. Ensi viikon ohjelmani sisältää fysiikkatreenien lisäksi paljon tennistreenejä Juhon kanssa ennen sunnuntain lähtöä kohti Glasgow'ta.

Glasgow'n futuren jälkeinen ohjelmani saattaa uusien pohdintojeni jälkeen hieman poiketa aikaisemmin kertomastani. Singaporen ja Australian challengerit näyttävät alustavan ilmoittautumislistan perusteella todella kovilta, joten pohdittuani asiaa päätin laittaa suunnitelmia hieman uusiksi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että pääsisin Reunionin challengeriin suoraan pääsarjaan, joten suunnannen sinne, ja siinä tilanteessa, että häviän kisassa ennen perjantaita, jatkan Reunionilta suoraan Johannesburgin ATP-kisan karsintoihin. Jos ja kun toivottavasti olen Reunionilla kuitenkin mukana vielä perjantaina, pelaan luultavasti helmikuussa jonkun futuren tai isomman kisan karsinnan, jottei kisatauko venähdä liian pitkäksi.

Palaan ensi viikolla kertomaan lisää lajitreenaamisestani!

2010-12-20T16:06:00.000+02:00

Heipä hei taas pitkästä aikaa! Olen viettänyt viimeiset kaksi viikkoa rauhassa lepäillen ja nauttien kaikkien muiden asioiden kuin tenniksen pelaamisen tekemisestä. Tarkoitukseni oli aloittaa tänään taas harjoittelu seuraavia kisoja silmällä pitäen, mutta onnistuin hankkimaan perjantaina flunssan, ja joudun sen takia nyt lykkäämään harjoitteluni aloitusta muutamalla päivällä.

Ensi vuoden ensimmäinen kisani on todennäköisesti Skotlannin Glasgow'ssa järjestettävä $15000 future, joka alkaa 11. tammikuuta. Pelaan luultavasti Isossa-Britanniassa vain yhden futuren, koska tarkoitukseni olisi sen jälkeen suunnata jälleen kaukomaille Singaporeen ja Australiaan pelaamaan challengerejä. Nämä kisat alkavat luultavasti Singaporen karsinnoilla 22.1. ja matka jatkuu sieltä Tasmaniaan Burnieen ja Queenslandin Caloundraan.

Oli ilo huomata, että blogistani oli oikein positiivinen artikkeli viimeisimmässä tennislehdessä. Hieman epäonnista oli tietenkin jutun julkaisu juuri kirjoitustaukoni aikana, mutta toivottavasti jutun avulla sain taas muutaman lukijan lisää. Uusia tukijoita ajatellen blogini suurempi näkyvyys on pelkästään hyvä asia!

Yritän nyt parannella itseni kuntoon ja päästä kentälle niin pian kuin terveys vain sallii. Palaan lähemmin lähitulevaisuuden harjoitusohjelmaani ja painopisteisiini heti kentälle päästyäni.

Heliovaara - Nielsen 3-6, 5-7

2010-12-05T20:10:00.000+02:00

Heipa hei taas ja pahoittelut a:n ja o:n pisteiden puutumisesta. Olen talla hetkella Koopenhaminan lentokentalla eika minulla ole omaa kannettavaani mukana.

Matkani Australiasta kotiin sujui odotuksiin nahden ihan mukavasti lentoemøntien lakosta huolimatta. Qantasin lennot Melbournesta Singaporeen ja Singaporesta Lontooseen sujuivat normaalisti, mutta lauantaiaamun lentoni Lontoosta Helsinkiin oli peruttu. Aitini onnistui Suomesta kasin kuitenkin saamaan paikkani vaihdetuksi Blue1:n koneeseen, joka læhti Lontoosta vain pari tuntia alkuperaisen lentoni jalkeen. Saavuin kotiin 34 tunnin matkustamisen jalkeen eilen iltapaivalla aika vasyneena.

Kauaa en kuitenkaan kotioloista ehtinyt nauttia, silla lensin tanaan aamulla heti Koopenhaminaan pelaamaan ruotsalaisseurani Salkin riveissa. Ottelumme oli Malmossa, mutta oli helpointa lentaa Koopenhaminaan, koska sielta voi hurauttaa Juutinrauman siltaa pitkin Malmoon junalla 20 minuutissa. Sain kuin sainkin perjantaina paikat Finnairin lennoille talle paivalle ja uskalsin varata ne, koska tiesin naiden lentojen lennattavan lakon jatkuessa Finncomm Airlinesin korvaavalla kalustolla. Lentoaikaa potkurikoneella on 45 minuuttia enemman, mutta paasee niillakin onneksi perille.

Aamun lentoni oli hieman myohassa, joten saavuin Malmon Fair Play tennisklubille vasta puoli tuntia ennen ensimmaisten otteluiden alku. Onneksi minun otteluni oli kuitenkin vasta toisena otteluna, joten ehdin hieman lyoda ja totutella taas sisatennikseen ennen otteluiden alkua. Vastustajajoukkueemme oli tanaan liikkeella todella kovalla kokoonpanolla, kun minun vastujakseni tuli Tanskan ykkospelaaja Fredrik Nielsen, ja heidan muut pelaajansa olivat Filip Prpic, Andreas Vinciguerra ja Pablo Figueroa.

Kroppani ei ollut tanaan ihan parhaimmillaan matkustuksen ja eikaeron jaljilta, enka ihan pystynyt parhaimpaani kovasta yrityksesta huolimatta. Ensimmainen era kirjattiin Nielsenille yhdella murrolla 1-2 -tilanteessa ja toisessakin erassa Nielsen sai murron 1-1 -tilanteessa. Sain kuitenkin taisteltua murron takaisin 3-4 -tilanteessa ottelun ensimmaisella breikkipallollani ja syotonpidon jalkeen sain 5-4 -tilanteessa yhden erapallonkin. Tulin siina hyvan palautuksen peraan verkolle, mutta rystydrivevolleyni karkasi hieman pitkaksi. Seuraavassa gamessa Nielsen pelasi pari hyvaa pistetta, ja mokatessani helpon volleyn annoin hanelle taas murron. 5-6 -tilanteessa Nielsen piti varmasti hyvilla syotoilla ja ottelu kirjattiin hanelle puolentoista tunnin pelin jalkeen.

Jalkani olivat ehka isoin ongelmani tanaan kentalla, kun niiden teravyys ja irtonaisuus oli lentokoneissa istumisen jalkeen aika kaukana parhaasta. Pysyin ottelussa mukana hyvin kulkeneen syottoni avulla, mutta peruslyonti- ja varsinkaan palautuspelini eivat olleet tanaan kovin kummoisella tasolla. Nielsen hoiti oman kenttapuoliskonsa tasaisen varmasti, ja minun olisi pitanyt tehda vahemman virheita ja saada hanta hieman enemman liikkeelle, jotta olisin voinut voittaa. Myos paivan muissa otteluissa voitot menivat kotijoukkueelle, joten kohtaamisen lopputulokseksi tuli 0-4 ja joukkueemme pelit paattyivat talta vuodelta tahan semifinaaliin. En nyt pysty talla koneella lisaamaan kuvia tunnelmasta hallissa, mutta taytyy sen verran sanoa, etta ihan mukavasti oli taas tanakin vuonna monta sataa kovasti kannustavaa ihmista katsomassa semifinaaliamme.

Olen nyt siis matkalla takaisin kotiin illan viimeisella lennolla ja aion pitaa taman jalkeen jonkin verran taukoa tenniksesta, vaikka en olekaan ikina oikein ymmartanyt muiden pelaajien fiilistelya kauden loppumisesta. Minusta tenniksessa ei voi sanoa olevan yhta kautta, kun kisoja on oikeastaan ympari vuoden. Kisoja voisi puolestani olla ihan normaalisti nain joulukuussakin, jolloin pelaajat voisivat pitaa taukoa juuri siihen aikaan vuodesta kuin haluavat, jos haluavat. Tai sitten kauden pitaisi olla selkeasti lyhyempi ja loppua viimeistaan lokakuun alkupuolella, jotta taukoa voisi kutsua kunnolliseksi off-seasoniksi. Aion nyt kuitenkin joka tapauksessa hieman rentoutua ja nauttia kotona olemisesta ennen kuin aloitan taas harjoittelun seuraavia kisoja varten. En viela osaa sanoa mitaan ensi vuoden kisakalenteristani, mutta eikohan tassa seuraavan parin viikon aikana jonkunlainen suunnitelma ala hahmottumaan.

Voi olla etta seuraavat pari viikkoa ovat myos taalla blogisivullanikin vahan hiljaisempaa, mutta jatkan varmasti taas kirjoittamista, kun harjoittelu alkaa. Nyt toivotan kuitenkin kaikille hyvaa joulunodotusta ja siirryn vahaksi aikaa elamaan ei-urheílijan elamaa.

Heliövaara - Weintraub 3-6, 0-6

2010-12-02T05:38:00.002+02:00

Jaahas, ihan hyvän alun jälkeen matsi meni vastustajalle niin, ettei minullejäänyt juurikaan sanottavaa. Aloitin ihan hyvin pitämällä pari ensimmäistäsyöttövuoroani ja onnistuin murtamaan 2-2 -tilanteessa Weintraubin syötön,mutta sitten alkoi alamäki. Rytmini oli jotenkin hukassa, ja hosuin ja hätäilinliikaa, minkä seurauksena tein paljon tavallista enemmän virheitä. En ollutmonesti edes mitenkään ahdingossa, pallot eivät vain menneet yli verkon taijääneet viivojen sisäpuolelle. Loppumatsi meni aika nopeasti, enkä voinut muutakuin hämmästellä lopputuosta matsin jälkeen. Lyönnit tuntuivat periaatteessaihan hyviltä, mutta pallot eivät vain menneet kenttään. Minusta tuntui sitä paitsikoko ajan kentällä, että peli oli tasaista. Kummallista. Weintraub pelasi kyllätoisaalta myös vahvasti, ja varsinkin hänen rystypuolensa oli tänäänvaarallinen.

Pelini tällä reissulla ovat siis nyt ohi, joten on aika lähteä kotiin päin.Kokonaisuutena matka ei ollut mitenkään erityisen onnistunut pelillisesti,mutta sain sentään 13 pistettä kotiin vietäviksi. Reissun alkuvaiheessa saintaisteltua itseni semeihin ja kvartseihin, mutta viimeiset kolme kisaa päättyivätkyllä ihan liian aikaisin. Ehkä se on vain niin, että minun ei välttämättä kannatajatkossa pelata näin montaa kisaa peräkkäin samalla matkalla, koska pelaanmelkein aina reissun ensimmäisen tai toisen kisan parhaiten ja pidemmän reissunviimeiset kisat huonoiten. En tiedä mistä tämä johtuu, mutta jostain syystävaikka kävisin kotona vain pari päivää ja vetäisin Talissa yhden tai kaksitreeniä, niin pelini on sen jälkeen huomattavasti paremmassa kunnossa kuin jostreenaisin samoja asioita kisapaikoilla. Toisaalta tässähän sitä koko ajanoppii, mikä itselle on parasta, joten näistä asioista kannattanee siis jatkossaottaa opiksi. Nelinpelit menivät tällä reissulla vielä kaksinpelejä selvästihuonommin johtuen suurilta osin siitä, etten saanut löydettyä hyvää paria kuinkerran viidessä kisassa. Ehkä parempi nelinpelimenestys olisi tuonutkaksinpeleihinkin lisää puhtia, mutta tällä kertaa näin ei käynyt. Laitetaansekin muistiin, että nelinpelipareja kannattaa näköjään alkaa sopia heti, kunvain tietää mihin kisoihin on menossa, jotta näin ei pääse käymään jatkossa.

Tarkoitukseni on lähteä huomenna lentämään kotiin päin, mutta katsotaan nytmilloin pääsen perille, kun lentosuunnitelmani sisältää sekä Qantasin AirbusA380 –lennon että suurella varmuudella peruutettavan Finnairin lennon. Kotiintultuani ajattelin pitää ihan reilusti pari viikkoa taukoa tenniksestä, elleisitten ruotsalaisseurani SALK tarvitse apujani Elitserienin loppupeleissä. Ensivuoden ohjelmastani en osaa sanoa vielä mitään, mutta tällä hetkellä näyttääpahasti siltä, ettei minulla ole asiaa Australian avointen karsintaan. Kuvioniovat siis toistaiseksi täysin auki, mutta palailen kotiin päästyäni taas bloginipariin kertomaan kuulumisia. Nyt lähden ulos nauttimaan viimeisestä hellepäivästäpitkään aikaan. :)

2010-12-01T15:27:00.000+02:00

Hellou! Tämä päivä sujui suunnitelmien mukaan, kunlähdin aamulla pitkiltä yöunilta herättyäni kohti klubia, jossa katselinsuurimman osan huomisen vastustajani, israelilaisen Amir Weintraubin,ottelusta. Täytyy sanoa, että Weintraub pelasi tänään kyllä uskomattomallaitseluottamuksella viime viikon voiton jälkeen, ja varsinkin hänen rystynsäkulki käsittämättömän hyvin. Hän paukutti yhdenkäden rystyään niin linjaapitkin kuin krossinakin monesti ihan täysillä, eikä parin vuoden takainentop-100 -pelaaja Udomchoke voinut kuin pyöritellä päätään. Pelasin kuitenkinvuosi sitten voitokkaasti Weintraubia vastaan, joten tiedän miten hänet voivoittaa.

Weintraubin rystypuoli on siis selkeästi hänenparempi puolensa ja kämmen heikompi, joten kämmenkrossini tulee huomennaolemaan tärkeässä roolissa. Tällä karhealla alustalla voimakkaan yläkierteisetkämmeneni pomppaavat mukavasti ulos kentän sivuilta, joten yritän niillä saadaWeintraubin lyömään korkealta ja liikkeestä kentän kulmista, jolloin hän ei oleparhaimmillaan. Viime ottelussani sain myös paljon suoria pisteitäkick-syötölläni, jota Weintraub tuli itsepäisesti vastaan, vaikka hän eipäässyt pomppuun tarpeeksi hyvin käsiksi. Hän ei siis tykkää lyödä kovinkorkealta, joten tänään matalia lyöntejä lyövää Udomchokea vastaan hän olielementissään, mutta huomenna minua vastaan tilanne on toivottavastipäinvastainen. Yritän kuitenkin saada voimakkaiden pienellä kaarella lyötyjenyläkierteiden lisäksi sekoitettua peliä vaihtelemalla tempoa ja tulemallajonkin verran myös verkolle. Weintraub ei välttämättä ole mikään pommisyöttäjä,joten yritän aktiivisen palautuspelin lisäksi saada myös hyvälläsyöttöpelilläni paineita hänen syöttögameihinsa. Lähden siis kovastavastustajasta huolimatta selkeällä gameplanilla ja hyvällä itseluottamuksellaotteluun, johon toivottavasti saan vahvan alun, jolloin Weintraubilla saattaaalkaa niin henkinen kuin fyysinenkin väsymys painaa viime viikon jälkeen.Yritän saada itsestäni huomenna kaiken irti.

Valmistautumiseni huomiseen otteluun pitäisi ollakunnossa, kun sain tänään vedettyä laadukkaan tunnin treenin Jose Stathaminkanssa tuulisista olosuhteista huolimatta. Jäin treenin jälkeen vieläsyöttelemään vajaaksi puoleksi tunniksi, ja maaleina käyttämäni juomapullot tuntuivatkaatuvan mukavalla tahdilla! J Treenien jälkeen kävin lounaallakeskustassa ja kävelin takaisin hotellille lepäilemään loppupäiväksi. Kävelinkuitenkin hieman eri reittiä kuin yleensä, joten päätin kiivetä noin 30 metriäkorkeaan näköalatorniin katselemaan maisemia, kun sellainen sattui matkan varrelle.Tässä kirjoitukseni loppuun vielä siis pari kuvaa Bendigosta hiemankorkeammalta katsottuna.

Heliövaara - Roshan 6-4, 6-2 Heliövaara/Bezeruk - Ebelthite/Feeney 2-6, 6-7(4)

2010-11-30T06:36:00.001+02:00

Jep, sain tänään erittäin hyvän alun reissun viimeiseen kisaan ottamallahallitun tyylikkään voiton ajoittain vaarallisesta australialaispelaajasta.Oloni kentällä oli kuin uudesti syntynyt, ja pystyin pelaamaan koko ottelunrennosti ja vaivattomasti. Tuntui, että ottelu oli alusta loppuun täysinhallussani, vaikka varsinkaan ensimmäinen erä ei näin jälkikäteen ajateltuna ollutedes mitenkään erityisen selvä. Syöttö-volley -pelaajaa vastaan tärkeimmiksilyönneiksi ajattelemani palautus ja syöttö toimivat tänään todella mukavasti,mikä takasi minulle avaimet voittoon.

Tuntumani palloon oli alusta asti kunnossa, ja sain murron heti kolmannessagamessa aika puskista noustuani 40-0 -tilanteesta kahdella hyvällä ohituksellaja parilla erinomaisella palautuksella breikkiin. Seuraavassa gamessa annoinRoshanille hänen ottelun ainoan breikkipallonsa, mutta onnistuin selvittämäänsen hyvällä syötöllä, minkä jälkeen erässä edettiin molempien pitäessäsyöttönsä vaikeuksitta aina 5-3 -tilanteeseen asti, jolloin minulla oli yksibreikki- eli eräpallo Roshanin syötössä. Roshan onnistui kuitenkin selvittämäänsen hyvällä syöttö+kämmen yhdistelmällä palautukseni noustessa ja jäädessälyhyeksi. Seuraavassa gamessa syöttäessäni erää kotiin tein oikeastaan ottelunainoat kaksi turhaa takakenttävirhettä gamen alussa, mutta selvitin hyvälläitseluottamuksella 15-30 -tilanteen hyvillä syötöillä ja jatkolyönneillä javein ensimmäisen erän 6-4.

Toiseen erään sain parhaan mahdollisen alun breikkaamalla palautuswinnerilläRoshanin syötön heti ensimmäisessä gamessa, minkä jälkeen jatkoin pitämälläomani ja ottamalla varmuuden vuoksi toisen breikin 2-0 -tilanteessa jälleenhyvillä palautuksilla. Ottelun viimeiset gamet menivät hieman kruisailuksi,mutta olin kuitenkin tyytyväinen pidettyäni syöttöni vaikeuksitta voittaentoisen erän 6-2 ja koko ottelun tunnin ja vartin pelin jälkeen.

Pelasin tänään juuri niin kuin halusin pelata. Oloni kentällä oli rento jairtonainen, ja kaikki tapahtui ikään kuin itsestään niin, etten joutunutmissään vaiheessa tekemään mitään väkisin tai pakottamaan jalkojani paremminkulmiin. Lyöntiasennot olivat kohdallaan ja osumat palloon hyviä. Erityisenhyvin kulkivat siis syötöt ja varsinkin palautukset, jotka sain lähes poikkeuksettakäsiksi päästessäni Roshanin jalkoihin. Sain hyvillä palautuksillani jaohituksillani Roshanin yrittämään liikaa syötöillään ja volleyillaan, mikä olitarkoituksenikin. Nautin tänään pelaamisesta ihan eri lailla kuin pitkäänaikaan ja löysin loistavan tatsin lyödä stoppareita ja ihanan hiljaisia jyrkkiäkrosseja. Roshan löi rystyltään paljon slaissia, johon vastasin monesti myöstakaisin monipuolisilla slaisseilla, jotka kulkivat erittäin kivasti. Enkuitenkaan saa unohtaa hyvin kulkenutta jatkopelaamistani syötön jälkeen, jonkaavulla sain pidettyä omat syöttöni kivuttomasti. Pelasin rennosti omaa peliäninousemalla paljon eteenpäin ja sain lyötyä paljon läpilyöntejä. Lisäksi olenmyös erittäin tyytyväinen viime aikoina hieman harmaita hiuksia aiheuttaneeseenbreikkipallojen voittotilastooni, joka oli tänään kiitettävä 3/5. Kaikenkaikkiaan en oikein tiedä mitä tekisin erilailla, jos pelaisin Roshania vastaanuudestaan. Tennis on vaan niin siistiä, kun peli kulkee.

Yksi tärkeä asia, joka mielestäni edesauttoi päivän hyvää esitystäni, onkenttäpinnoite, joka on juuri sellainen kuin haluaisin kaikkien alustojenolevan. Australian avoimissakin käytettävällä Plexicushion alustalla pomppu onkorkea ja kaikki kierteet kick-syöttö mukaan lukien toimivat loistavasti. Minustamonesti erilaisten kovien kenttien eroja vähätellään, vaikka alustojen välilläon valtavia eroja. Kulunut asfalttikenttä on täysin erilainen alusta pelatakuin juuri maalattu Plexicushion, mutta kenttien ei tarvitse edes olla noin ääripäistäpelin luonteen muuttuessa huomattavasti. Olen pelannut oikeastaan ainatämäntyyppisellä karhealla alustalla hyvin, joten minun puolestani tällaisellaalustalla voitaisiin pelata enemmänkin. Toisaalta mitä isommasta kisasta onkysymys, sitä useammin alustat taitavat olla tämäntyyppisiä. Decoturf, ReboundAce, Plexicushion ja kaikki akryylipinnoitteet tulevat olemaan tulevaisuudessaetulyöntiasemassa kisakalenteria suunnitellessani. Harmittavasti kisojen factsheeteissä lukee kuitenkin usein vain hard court, joka ei kerro alustasta juurimitään. Tietenkin pelin nopeuteen vaikuttavat pallojen lisäksi paljon myös olosuhteetkuten lämpötila, kosteus ja pelipaikan korkeus, mutta silti fact sheeteissäalustan ilmoittamiseen voitaisiin mielestäni panostaa hieman enemmän.

Pelasimme parini Yuri Bezerukin kanssa tänään myös ihan hyvän nelinpelin,mutta valitettavasti emme pystyneet viemään toista erää nimiimme, vaikkapääsimme syöttämään 6-5 –tilanteessa erävoitosta. Ensimmäiset puolitoista erää vastustajammepelasivat kovalla itseluottamuksella juuri niin hyvin kuin etukäteen pelkäsin,mutta toisessa erässä 1-3 –tilanteessa saimme murrettua heidän syöttönsämuutaman erinomaisen palautuksen avulla ja pääsimme mukaan peliin. Pidimmesyöttömme kolme kertaa peräkkäin breikkipalloista huolimatta ja kova tsemppimmepalkittiin 5-5 –tilanteessa murtaessamme Feeneyn syötön nollille. Vastustajammealkoivat tässä vaiheessa hieman hermostua, mutta luontoäiti päätti nollatahyvän momentumimme kymmenen minuutin sadetauon avulla. Tullessamme takaisinkentälle meidän erinomainen fiiliksemme ja vastustajiemme turhautuminen olivatkadonneet, ja he onnistuivat murtamaan takaisin kolmannella breikkipallollaan.Tie breakissakaan emme pelanneet huonosti, mutta vastustajamme tekivätselväksi, miksi he ovat voittaneet niin monta kisaa tänä syksynä, ja löivätpari uskomatonta lyöntiä lähes rutiinilla. Jouduimme lopulta Yurin kanssatunnustamaan heidät paremmiksemme, mutta saatoimme kuitenkin poistua kentältäpäät pystyssä hyvän taistelun jälkeen.

Tilanne on siis nyt aikaisemmalta reissulta tuttu, eli saan rauhassa keskittyäsingelin pelaamiseen. Tänään pelattiin vain neljä miesten kaksinpelinpääsarjaottelua, ja myös tuleva vastustajani pelaa vasta huomenna. Aionkin siissuunnata huomenna klubille kello kymmeneksi katsomaan, kun israelilainen AmirWeintraub ja thaimaalainen Danai Udomchoke ratkaisevat paremmuutensa. Seuraavankierroksen vastustajani ei siis missään tapauksessa tule olemaan helppo, joten aionkäyttää kaikki keinot skauttaamismahdollisuus mukaalukien hyödyksi.Tarkoitukseni on myös jossain vaiheessa päivää käydä vetämässä kevyt tunnintreeni, jotta hyvä tuntumani pysyy yllä torstain toisen kierroksen otteluuni.Menen tästä nyt kuitenkin nukkumaan, mutta palaan huomenna taas asiaan japohdin tarkemmin tulevaa otteluani, kun vastustajakin on selvillä. Huomiseen!

2010-11-29T13:22:00.000+02:00

Otteluiden alku lähestyy ja fiilis nousee. Sade ei kuitenkaan vielä tänäänkään päästänyt pelaajia helpolla, sillä heti aamutreenieni jälkeen alkoi sataa, ja jouduin jättämään päivän toiset treenit väliin. Sain kuitenkin onneksi pelattua edes tunnin australialaisen Dane Propoggian kanssa, ja lyöntini alkavat taas olla ihan hyvässä iskussa. Kentillä tuuli tänään eilisen tapaan aika kovaa, mutta huomisesta eteenpäin tuulen on ennustettu kuitenkin tyyntyvän ja sateenkin vähentyvän, joten pääsarja saataneen käyntiin hyvissä olosuhteissa.

Ensimmäisen kierroksen vastustajakseni arpoutui tällä viikolla australialainen Nima Roshan. Olen nähnyt hänen pelejään oikeastaan vain sivusilmällä, mutta hänen pelityylinsä on niin selkeä, että sitä ei ole voinut olla huomaamatta. Roshan on nimittäin yksi harvoista puhtaasti syöttö-volleyta pelaavista pelaajista ammattilaiskentillä. Pelityylinsä takia hän on kuitenkin vaarallinen pelaaja, jonka kanssa tulee olla tarkkana. Roshan syöttää parhaimmillaan hyvin ja hoitaa volleyt eleettömästi, mutta omissa syöttövuoroissani minun pitäisi peruspelilläni olla vahvoilla. Tärkeässä roolissa huomisessa ottelussa tuleekin olemaan palautukseni, jolla minun tulisi saada painetta Roshanin syöttöön ja saada hänet yrittämään syötöllään liikaa. Olen kuitenkin aina tykännyt pelata syöttö-volley -pelaajia vastaan, joten lähden huomiseen otteluun luottavaisella, mutta nöyrällä asenteella.

Nelinpelissä sain italialaisen Riccardo Sinicropin viime hetken feidauksen jälkeen sovittua parikseni australialaisen Yuri Bezerukin, mutta saamme ensimmäisellä kierroksella vastaamme pahaakin pahemman 2-sijoitetun australialaisparin Ebelthite/Feeney. He voittivat kolmen tämän syksyn aikaisemman kisan lisäksi viime viikon kisan, minkä lisäksi he olivat finaalissa Kalgoorliessa ja Esperancessa. Voimme Yurin kanssa lähteä kuitenkin pelaamaan siis aika paineettomasti, ja duppelissahan erot ovat sen verran pieniä, että mitä vain voi tapahtua.

Pääsin tänään treenaamaan siis vain kerran sateen takia, mutta en anna sen häiritä huomenna. Otin tänään kävellessäni kenttien ja hotellin väliä pari kuvaa matkalta ja ajattelin laittaa niitä taas esille. Tässä kaupungissa kulkee jäänteenä viime vuosisadan alusta edelleen yksi ratikkalinja, joka toimii kuitenkin ilmeisesti lähinnä vain sightseeing-kulkuneuvona kuljettaen turisteja kultakaivoksille keskustan ulkopuolelle. Tässä kuva yhdestä näkemästäni ratikasta.

Joku oli myös parkkeerannut ihan klubin lähelle toiselle puolella katua tällaisen vähän keskimääräistä kalliimman auton. Kuvassa on siis Lamborghini Gallardo rekkarilla BART. :-)

Lisäksi aika läheltä hotelliani sijaitsee myös toinen tennisklubi, jonka kuusitoista ruohokenttää eivät kuitenkin valitettavasti näyttäneet olevan ainakaan tällä hetkellä ihan parhaassa pelikunnossa.

Aloin tässä myös jopa ihan huolestua, että kuinka kukaan jaksaa enää lukea blogiani, kun en ole pitkään aikaan laittanut yhtään ruokakuvaa! :-D Nyt täytyy äkkiä korvata vääryys laittamalla kerralla kaksi kuvaa illallisestani intialaisessa ravintolassa. Olen viime aikoina kovasti tykästynyt intialaiseen ruokaan, ja hyvähän se on siihenkin totutella, kun ei sitä tiedä vaikka lähtisin sinne jossain vaiheessa uraani kisoihin. Intian kisamatkasta voi joutua kuitenkin taas hieman keskustelemaan kotopuolessa ennen kuin lupa irtoaa, jos irtoaa. :-P Alkupalaksi otin Chicken tikka -annoksen, johon kuulunut jogurttikastike oli erinomaista.

Pääruoaksi otin tällä kertaa Lamb masala -annoksen, jossa kastike oli oikein hyvää, mutta lammasta oli kyllä ehkä kypsytetty hieman liikaa. Sahramiriisi ja naan-leipä täydensivät mukavasti annosta.

Illallisen jälkeen olin aika täynnä, joten kävelin verkkaisesti hotellille, jossa olen nyt levännyt ja tankannut huolella huomista varten. Kaksinpelini on ohjelmassa heti kymmeneltä ja nelinpeli pian kolmantena matsina samalla kentällä. Nyt vain hyvä tsemppi päälle ja reissun viimeinen puristus alkakoon!

2010-11-28T13:15:00.001+02:00

Jippii, sadealue suostui vihdoin ja viimein väistymään Bendigon päältä, ja pääsin tänään taas hakemaan tuntumaa tenniksen pelaamiseen parin päivän tauon jälkeen. Ihan helppoa se ei kuitenkaan ollut, kun saapuessani aamulla klubille kysymään mahdollisuutta päästä treenaamaan referee pahoitteli, että karsintoja pelataan kaikilla kentillä, ja treenaamaan pääsisi luultavasti vasta iltapäivällä neljän aikoihin. Sekä naisten että miesten sarjassa on täydet 64 pelaajan karsinnat, joten eilisen sateen takia tälle päivällä oli ohjelmassa huikeat 96 ottelua. Klubilla on onneksi kuitenkin juuri tällaisia tilanteita varten peräti 30 kenttää, joilla kaikilla on sama Australian avoimista tuttu sininen Plexicushion alusta. Tässä on alueesta pari yleiskuvan tapaista, koska ymmärrettävistä syistä kaikkia 30 kenttää oli hieman vaikea mahduttaa samaan otokseen.

Päätin kävellä takaisin hotellille sovittuani treenit, koska en jaksanut jäädä klubille odottelemaan treenejä koko päiväksi. Kävelin suorimman reitin sijasta keskustan kautta hakeakseni lounasta jostain ravintolasta ja otin muutaman kuvan myös Bendigon keskusta-alueesta. Ilmeisesti tämä Australian futures-kiertue on jonkinlainen Gold rush -tutustumiskiertue, koska Bendigo on ensimmäisen kisapaikan Kalgoorlien jälkeen Australian toiseksi eniten kultaa tuottava kaupunki. Bendigo perustettiin 1850-luvulla, ja kaupungissa on jäljellä paljon rakennuksia ja puistoja 1800-luvulta. Ilmeisesti juuri tämän kulttuuriperinnön ja kulta-ajan kiinnostavuuden takia kaupunki onkin ihan suosittu turistikohde. Tämä kuva on Rosalind Parkista kaupungin keskustassa, etualalla näkyy sotamuistomerkki ja rakennus kuvan keskellä on tietääkseni kaupungin pääposti, vaikka se kovasti kirkkoa muistuttaakin.

Kävellessäni hotellille päin ohitin myös tällaisen aika ylellisen näköisen sairaalan hotellini lähellä. Katujen varsilla on hienoja vanhoja huviloita, mutta tämä on kyllä ihan omassa luokassaan.

Lepäsin hotellilla telkkaria katsellen ennen kuin lähdin käppäilemään takaisin klubille päin puoli neljän hujakoilla. Treenasin aussi Adam Feeneyn kanssa tunnin perussetin kovassa tuulessa, minkä jälkeen jäin klubille katsomaan kisan toisen pohjoismaalaisen edustajan, norjalaisen Emma Floodin peliä. Floodin kanssa koko tämän viisi viikkoa on matkustanut hänen ruotsalainen valmentaja/poikaystävänsä Nikola Vuckovic, joka on minulle tuttu jo junioripeleistä. Olen jutellut heidän molempin kanssa aikaisemminkin tällä reissulla, mutta nyt näin ensimmäisen kerran matsinkin. Keskustelumme ovat aika hauskan kuuloisia, kun Emma puhuu norjan sekaista ruotsia, serbialaistaustainen Nikola "maahanmuuttajaruotsia" ja minä suomenruotsia. Ihan hyvin olemme kuitenkin kaikki onnistuneet saamaan toisistamme selvää, ja on ollut mukava keskustella myös naapurimaiden edustajien kanssa, kun näkemyksemme Australiasta ja maailmasta yleensä ovat ainakin suunnilleen samanlaiset! :)

Kävelin illalla hotellille jälleen takaisin keskustan kautta hakien illallista tällä kertaa intialaisesta ravintolasta. Ilta sujui tuttuun tapaan hotellilla telkkarin ja tietokoneen ääressä, ja nyt alkaakin taas olla aika käydä nukkumaan. Kirjoittelen taas lisää huomenna, kun ensimmäisen kierroksen vastustaja selviää!

2010-11-27T12:51:00.000+02:00

Sade ei millään hellittänyt vielä tänäänkään, joten en vielä tänäänkään päässyt kentälle, vaan jouduin tyytymään parin edellisen päivän tapaan kuntopiiriin hotellihuoneessa matkustuspäivän jälkeen. Lähdin aamulla kymmenen aikaan junalla Traralgonista Melbourneen, jonne saavuin kahden tunnin matkustamisen jälkeen. Söin lounasta Melbournen Southern Crossin juna-asemalla, minkä jälkeen jatkoin matkaani toisella junalla Bendigoon. Tämä pätkä kesti tunnin ja kolme varttia, ja katsoin koko matkan vain maisemia, kun ne olivat radan varrella niin upeita. Poikkeuksellisen sateisen talven jälkeen kaikkialla vihertää hienosti, mutta kahden vuoden takaisen todella kuivan kesän aikaisten laajojen metsäpalojen jäljet olivat kuitenkin yhä näkyvissä. Maisema oli kauniin vuoristoista ja lähes kaikkialla näkyi joko lehmiä tai lampaita laiduntamassa. Ihan matkan lopussa näin kuitenkin myös ensimmäistä kertaa kenguruja luonnossa, kun noin kymmenen kengurun lauma pomppi ruohikossa ihan radan lähellä. :)

Perille saavuttuani kävelin sateesta huolimatta kahden kilometrin matkan hotelliini Oval Motelliin, joka sijaitsee hieman keskustan ulkopuolella melko lähellä tennisklubia. Asetuttuani taloksi kävelin takaisin keskustaan tutustumaan paikkoihin ja kävin samalla myös syömässä kiinalaisessa ravintolassa. Illalla katsoin vielä telkkarista Wall-E -elokuvan ja uutta Conan O'Brienin ohjelmaa ennen nukkumaanmenoa. Toivottavasti sade suostuisi huomenna lakkaamaan, jotta pääsisin muutaman päivän tauon jälkeen taas treenaamaan lajia. Tarkoitukseni on lähteä heti aamusta klubille etsimään treenikavereita seuraavaksi pariksi päiväksi ja varaamaan treenikentät. Kirjoittelen jälleen huomenna lisää, kun on toivottavasti taas enemmän kerrottavaa!

2010-11-26T14:41:00.004+02:00

Laaja sadealue saapui tänne Viktorian osavaltion ylle eilen, enkä ole päässyt kertaakaan kentälle viimeisen kahden päivän aikana. Olen korvannut lajiharjoittelua kuntopyörällä ajellen ja lihaskuntoa ylläpitäviä harjoitteita tehden, mutta toivottavasti huomenna sääkin selkenisi, jotta pääsisin taas lyömään tuttuja keltaisia palloja. Lähden huomenna aamulla junalla kohti seuraavaa kisapaikkaa, Bendigoa, jonne matka Melbournen kautta kestää noin neljä tuntia. Tarkoitukseni olisi sitten huomenna iltapäivällä päästä treenaamaan uudella klubilla. Palaan asiaan huomenna illemmalla, kun minulla on toivottavasti hieman enemmän kerrottavaa. :)

Heliövaara - Duckworth 3-6, 7-6(6), 5-7

2010-11-24T07:09:00.003+02:00

No niin, tämänpäiväinen tappio veti minut jotenkinsanattomaksi. Pelasin mielestäni selkeästi parhaan pelini tällä reissulla,mutta se ei vain tänään riittänyt voittoon asti. En tiedä onko tuo hyvä vaihuono asia, mutta jos joku on varma, niin se on aivan varma, että nytharmittaa. Eilisiltaisen huoltavan harjoituksen ja tämänaamuistennopeusjuttujen jälkeen jalkani olivat kuin uudestisyntyneet, minkä lisäksisyöttöni kulki suurimman osan matsista hyvin. Oikeastaan ainoa asia, mihin enole tyytyväinen on se, että en oikein itse saanut tehtyä tarpeeksi pisteitä varsinkaanDuckworthin syöttövuoroissa. Varsinkin kakkossyötönpalautuksilla minun olisiehkä pitänyt saada enemmän aikaan, mutta toisaalta Duckworth osasi kyllä hyvinvaihdella kakkossyöttöjensä kierteitä ja suuntaa.

Ihan ottelun alussa olin hieman hätiköivä ja hävisinsyöttöni heti ensimmäisen erän toisessa pelissä. Tämän jälkeen pelini kuitenkinparani, mutta Duckworth syötti sen verran hyvin, etten päässyt yrittämäänmurtoa hyvästä yrityksestä huolimatta. Ensimmäinen erä meni siis vastustajalletuolla alun yhdellä breikillä. Tunsin kuitenkin pääseväni koko ajan paremminmukaan peliin ja olin luottavainen toisen erän suhteen, mutta kuinkas kävikään,Duckworth löi pari uskomatonta rystyä ja yhden tuuripalautuksen, ja menetinsyöttöni heti toisen erän ensimmäisessägamessa. En kuitenkaan luopunut toivosta, vaan laiton itseni tosissani likoonyrittäessäni saada murtoa takaisin. Pääsin 15-40 –tilanteeseen 1-2 –tilanteessaja uudestaan 2-3 –tilanteessa, mutta tein molemmissa gameissa jälkimmäisessäbreikkipallossani helpohkon virheen, ja murto antoi vielä odottaa itseään.Pidin samanaikaisesti kuitenkin syöttöni ilman suurempia ongelmia, joten sainpidettyä toivoa vastamurrosta yllä.

3-4 –tilanteessa Duckworth pelasi jälleen gamen lopunhyvin, enkä enää pystynyt pitämään rauhallisen keskittynyttä olemustani yllä,vaan kiskaisin mailan takaverkkoon varoituksen arvoisesti. Puolustan käytöstäninyt kuitenkin sen verran, että sain tuosta tilanteesta sopivan raivon päälle japidettyäni oman syöttöni pienten vaikeuksien jälkeen, sain vihdoin aikaiseksi viimeisellämahdollisella hetkellä sen kauan kaivatun vastamurron kolmannellabreikkipallollani. Olen sitä mieltä, että jatkuva kiukuttelu ei auta pelaamistaollenkaan, mutta joskus yksittäinen vihanpurkaus saattaa rentouttaa peliä taisaada esiin sen tarvittavan raivotsempin. Erän loppuun molemmat pitivätsyöttönsä, joten edessä oli tie break, jossa kumpikin syötti todella hyvin.Sain minibreakin onnekkaasti 3-3 –tilanteessa verkkonauhan kautta, muttaseuraavassa kahdessa pisteessä tein kaksi virhettä ja etu kääntyikinDuckworthille. 4-5 –tilanteessa löin kuitenkin yhden ottelun parhaista juoksuohituksistanikämmeneltä pahasta ahdingosta ja tasoitin tilanteen. Duckworth sai seuraavanpisteen hyvällä syötöllä, mutta selvitin 5-6 –tilanteessa ottelupallon myöshyvällä syötöllä. 6-6 –tilanteessa syötin tie breakin ainoan kakkossyöttöni,jonka suuntasin kuitenkin sen verran hyvin suoraan Duckworthia kohti, että sainsillä suoran pisteen. Eräpallossani löin rystykrossini pienellä riskilläjyrkkänä lähelle linjaa niin, ettei Duckworth enää pystynyt sitä palauttamaanja pääsin tuulettamaan toisen erän voittoa yli tunnin väännön jälkeen.

Lähdin kolmanteen erään hyvällä henkisellä otteella,mutta Duckworth selvitti harmittavasti kaikki kolme breikkipalloaniensimmäisessä gamessa hyvillä syötöillä, enkä saanut vapauttavaa murtoa alkuun.Jouduin itsekin seivaamaan seuraavassa gamessa yhden murtopallon, mutta 1-2 –tilanteessapelasin sen verran huonon gamen, että Duckworth pystyi murtoon. Sain kuitenkin seuraavassagamessa taas kaivettua tarvitun raivon esiin ja ohitin Duckworthin kolme kertaamurtaessani takaisin tilanteeksi 2-3. Seuraavat gamet edettiin ilmanmurtopalloja 35 asteen helteen alkaessa vaikuttaa kumpaankin pelaajaan. Oloniei ollut kolmannen erän lopussa enää kovin hyvä ja tuntui kuin olisin voinutoksentaa hetkenä minä hyvänsä, minkä seurauksena jouduin hieman löysäämäänruuveja. Taas tuli kuitenkin huomattua, että siihen ei näissä peleissä ole varaa,ja 5-6 –tilanteessa hain pari kertaa liian nopeaa ratkaisua, joidenepäonnistuttua Duckworth sai murrettua syöttöni toisella ottelupallollaan, jasuureksi pettymyksekseni se oli hän, joka pääsi juhlimaan voittoa kolmen tunninpelin jälkeen.

Oloni oli matsin jälkeen harvinaisen masentunut, enkäpäässyt helpolla hotellille päästyänikään. Käytyäni suihkussa romahdin sängyllelepäämään, mikä oli iso virhe. Ensin vatsalihakseni alkoivat krampata, sittenniitä venyttäessäni takareisi ja lopulta takareittäni venyttäessäni vielä niidenlisäksi samanaikaisesti etureisi, minkä jälkeen en pystynyt enää liikkumaanmihinkään ja jouduin vain makaamaan tuskissani odottaen kipujen hellittämistä. Isojenlihasten kramppaaminen on todella kivuliasta varsinkin, kun niitä ei pystyvenyttämään vastakkaisten lihasten alkaessa tällöin välittömästi krampata. Onneksikrampit lopulta kuitenkin hellittivät, mutta vieläkään en ole uskaltanut mennämakuulle tuon jälkeen.

Päivän otteluni oli siis mielestäni paras matsini tälläreissulla. Syöttöni ja peruslyöntini kulkivat hyvin, ja lisäksi jalkani olivatpitkästä aikaa taas parhaassa iskussaan. En voi siis kai muuta kuin antaa tunnustustavastustajalle, joka pelasi tänään erinomaisesti. Duckworth syötti tänääntodella hyvin, minkä lisäksi hän pelasi todella hyvin päästessään syöttöjensäjälkeen painostamaan vähänkin lyhyeksi jääneiden palautuksieni jälkeen. Hänpelasi tasaisen hyvällä tasolla koko ottelun ajan, ja minun olisi vain pitänytpystyä nostamaan tasoani kolmannessa erässä vielä lisää, jotta olisin pystynytvoittamaan. Myös breikkipallojen voittoprosenteissa ero oli liian suurivastustajan hyväksi (3/5 vs. 2/12). Joka tapauksessa pelasin tänään siis hyvin,mutta se ei vain riittänyt. Tästä täytyy kai siis vain sisuuntua lisää jataistella ensi viikolla vieläkin kovemmin.

Heliövaara/Lindner - Barker/Lavie 6-2, 3-6, 5-10

2010-11-23T07:11:00.002+02:00

Voihan hemmetti! Emme pelanneet parini Joelin kanssatänään välttämättä ihan parhaalla tasollamme, mutta uusiseelantilaiset vastustajammepelasivat kyllä toisen erän lopun ja kolmannen erän tie breakin aivan uskomattomallatasolla. Heillä tuntui onnistuvan oikeastaan kaikki, mitä he yrittivät, jameidän rooliksemme jäi toisen erän lopussa ja kolmannen erän tie breakissalähinnä katsoa sivusta kuinka heidän lyöntinsä viuhuivat rajojen tuntumaankerta toisensa jälkeen. Uskoin, että meillä olisi Joelin kanssa ollutmahdollisuudet mennä kisassa vaikka loppuun asti, mutta tällä kertaatodellisuus oli hieman toisenlainen. Saanpahan toisaalta kuitenkin keskittyätaas rauhassa kaksinpeliin.

Kaksinpelin ensimmäinen otteluni on siis ohjelmassahuomenna, jolloin suurin osa ensimmäisestä kierroksesta pelataan. Vastaaniasettuu nuori australialainen James Duckworth, joka oli juniorienITF-rankingissa tänä vuonna parhaimmillaan jopa sijalla 7. Junioripelit ovatkuitenkin junioripelejä, eikä niissä menestyminen missään nimessä takaamenestymistä miesten peleissä. Treenasin Duckworthin kanssa viime viikolla,jolloin voitin treenierän 6-3, mikä antaa minulle mahdollisesti pienen henkisenetulyöntiaseman huomiseen otteluun. Duckworth pelasi viime viikolla kuitenkinhyvin päästessään semifinaaliin, joten missään nimessä minun ei kannataaliarvioida tulevaa vastustajaani. Duckworthillä on hyvä syöttö ja rysty onmielestäni hänen parempi peruslyöntipuolensa. Kämmeneltä Duckworth pelaa hiemankorkeampaa yläkierrettä, mutta siltä puolelta hän tekee silti enemmän virheitä.

Tarkoitukseni on huomenna saada jalat hyvin liikkeelle,jotta pääsen ottamaan palloa tarpeeksi aikaisin saadakseni Duckworthinmahdollisimman usein puolustamaan. Siinä hän ei ole parhaimmillaan, jotenuskoisin hyökkäystilanteissa olevani vahvoilla. Minun täytyy kuitenkin ollahuolellinen pisteiden lopetuslyönneissäni, koska ainakin toissaviikollanäkemässäni pelissä Duckworth kaivoi pahasta ahdingosta muutaman onnistuneen ”squash”-slaissinvastustajan jo lähes lopetettua pelaamisen. Yritän huomenna myös keskittyähuolella palautuksiin, koska tiedän Duckworthin pelaavan usein syöttö-volleytaollessaan omissa syöttövuoroissaan tappiolla. Kaiken kaikkiaan huomisessaottelussa yritän siis pelata aktiivista hyökkäyspeliä, jolla pyrin pääsemäändominoimaan peliä haluamallani tavalla. Lähden otteluun luottavaisin mielinhyvällä fiiliksellä tämän päivän nelinpelitappiosta huolimatta. Itse asiassatarkistettuani asian muistin oikein pelanneeni Duckworthia vastaan kerranaikaisemminkin vuonna 2007 Australian avointen juniorisarjan ensimmäiselläkierroksella. Silloin Duckworth joutui luovuttamaan jalkavamman takia minunjohtaessa ensimmäistä erää 5-0, joten voisin vaikka yrittää jatkaa tuollalinjalla, etten anna hänelle huomennakaan yhtään gamea. J

Nelinpelimme alku venyi tänään aika pitkälle iltapäiväänyllätys yllätys naisten pelien kestäessä ja kestäessä kentällämme ennenduppeliamme. En tiedä kuinka subjektiivinen näkemykseni on, mutta mielestäninaisten pelit kestävät lähes poikkeuksetta pidempään kuin miesten pelit, vaikkakummatkin pelaisivat vain kaksi erää. Gamet menevät vaikka kuinka usein 40-40 –tilanteeseen,ja mielestäni niin pisteet kuin pisteiden välitkin ovat naisten otteluissapidempiä. Tällaisissa yhdistetyissä kisoissa minusta ei olisi mitenkäänepäreilua peluuttaa naisten otteluja omilla kentillään ja miesten omillaan. Päätinhuvikseni vielä laskea tämän reissun kolmen aikaisemman kilpailun kolmieräisetottelut miesten ja naisten sarjoissa. Naiset ovat pelanneet kolmessa kisassa 26kolmieräistä ottelua miesten 13 vastaan. Tämän pienen otoksen mukaan naistenottelut ovat siis kaksi kertaa todennäköisemmin kolmieräisiä kuin miesten!

Tein tänään aamulla hyvät huolelliset alkulämmittelyt janiiden päälle noin vartin mittaisen spurttitreenin saadakseni jalkojaniparemmin liikkeelle. Tämän jälkeen pallottelin parini Joelin kanssa, minkäjälkeen jäin vielä syöttelemään reiluksi vartiksi. Tämän ei pitäisi varmaanolla mikään suuri yllätys, mutta olen huomannut syöttöni toimivan paremmin, kunteen kisan aikana muutaman spesifin syöttötreenin, joiden ei tarvitse edes ollapitkiä. Tuon ekstrasyöttelemisenhän voisi ottaa jopa ihan tavaksi. Treeninjälkeen söin kevyeksi lounaaksi kanapatongin klubilla ennen otteluamme, jokaalkoi hieman kolmen jälkeen. Matsin jälkeen tulin aika nopeasti takaisinhotellille, jossa lepäilin loppuillan syöden ja juoden paljon, jotta kroppanion hyvin valmis huomiseen otteluun. Lämpötilan pitäisi huomenna nousta tämänpäivän tapaan lähelle 35 astetta, joten hyvä tankkaaminen on ensiarvoisentärkeää. Otteluni Duckworthia vastaan on huomenna toisena otteluna kello 10jälkeen, joten nyt voisi taas olla hyvä aika siirtyä nukkumaan. C u!

2010-11-22T14:15:00.000+02:00

Aurinko paistoi ja lämpötila oli mukavat 30 astetta,joten tästä päivästä tuli hyvä treenipäivä loistavassa säässä. Oli mukavapelata ensimmäistä kertaa kahteen viikkoon tyynessä ilmassa, mikä näkyi hetipuhtaampina osumina ja tekniikan parempana kasassa pysymisenä. Sain myösjalkani tänään paremmin liikkeelle, millä oli myös iso merkitys siinä, ettäpelini tuntui tänään paremmalta kuin kertaakaan viimeisten parin viikon aikana.Peli ja fiilis alkaa siis löytyä juuri sopivasti ennen huomenna alkavia matseja.

Treenasin tänään kaksi tunnin settiä ensin aamullauusiseelantilaisen Michael Venuksen kanssa ja alkuiltapäivästä australialaisenJared Eastonin kanssa. Jännästi molemmat treenit olivat sisällöltään täsmälleensamanlaiset, kun löimme alkuun lyönnit läpi keskeltä ja krosseina, sittenvolleyt ja syötöt läpi ja loppuun kolme syöttögamea molemmilta. Paremmanliikkumisen avulla pääsin tänään paremmin pallolle ja sain tehtyä enemmänpisteitä itse, minkä lisäksi syöttöni kulki ilahduttavan hyvin. Virheitä tulimyös viimeaikaista vähemmän, ja pelaamiseni muistutti enemmän omaa peliäni kuintällä reissulla aikaisemmin. Juuri tällaiset tuntemukset ovat niitä, joitayritän aina ennen kisoja saada esiin, ja toivottavasti pystyn pitämäänfiiliksen yllä kisamatseissakin. Treenaaminen on siitä erikoista, että eilensaattoi tuntua siltä, ettei mistään tule juuri mitään, mutta tänään vastaavastikaikki palikat loksahtelivat kivasti paikoilleen.

Muistin tänään ottaa myös jokusen kuvan klubilta, jollaon peräti 24 kenttää. Kaikilla kentillä on sama, melko karheapintainen alusta,jonka pomppu on siis hieman tavallista korkeampi kuten eilen kirjoitin. Tässäensimmäisessä kuvassa näkyy klubitalo, jonka takana on vielä sivurakennus,jossa pukuhuoneet ja kisatoimistot ym. sijaitsevat.

Tässä kuvassa on keskuskenttä, joka ei välttämättä olemaailman hienoin, mutta kyllä minusta on silti aina mukava huomata, että seneteen on tehty edes vähän ehostustyötä.

Tässä lähes samasta paikasta edellisen kuvan kanssaotetussa kuvassa näkyy etummaisena kenttä 14 ja taustalla kentät aina numeroon24 asti. Kentällä 14 pelaava jotenkuten näkyvä keltapaitainen pelaaja on muutenaustralialainen Dayne Kelly, joka tuli mukaan jälki-ilmoittautuneenakarsintoihin. Hänen pelinsä eivät kuitenkaan tänään sujuneet ihan nappiin, kunsain seurata hänen saavan hävityn ensimmäisen erän jälkeen pisterangaistuksenja toisen erän alussa gamerangaistuksen. Kellyn pää hajosi tämän jälkeen ihantäysin ja hänen lätkäistyä neljännen kerran ottelussa pallon ulos kentältäkisan referee tuli kentälle ja diskasi Kellyn kokonaan ulos kisasta. Kellyheitti tämän jälkeen lompakkonsa refereelle ja ilmoitti lahjoittavansa koko sensisällön Australian tennisliitolle ja ITF:lle, koska heille sen sisältökuulemma päätyy joka tapauksessa. Tuollaisesta defaultistahan pelaaja saa ihanreilut sakot, joten ilmeisesti Kelly halusi heti maksaa sakot pois käteisellä.:-D Tässä kuitenkin siis vielä tuo kuva.

Kisan kaaviot arvottiin myös tänään, ja ensimmäisenkierroksen vastustajakseni kaksinpelissä tulee nuori australialainen JamesDuckworth, joka pääsi kisaan mukaan SE-paikalle viime viikkoisensemifinaalipaikan avulla. Ottelumme on ohjelmassa vasta keskiviikkona, jotenpalaan tuohon otteluun vielä huomenna tarkemmin. Nelinpelissä vastaamme JoelLindnerin kanssa tulee ensimmäisellä kierroksella uusiseelantilainen pariLavie/Barker. Tuo ottelu pelataan huomenna kolmantena otteluna, joten pääsenjoka tapauksessa aloittamaan kisan jo huomenna, vaikka kaksinpelini on vastaylihuomenna. Nyt painun kuitenkin taas unten maille, heippa!

2010-11-21T10:47:00.000+02:00

Hei taas! Heräsin tänään aamulla ulkoa kuuluvaan ropinaan, joka paljastui nopeasti sateeksi, eli aamutreenit jäivät tältä päivältä valitettavasti väliin. Kulutin aamupalan jälkeen siis aikaa hotellilla televisiota katsellen ja kirjaa lukien ennen kuin hain lounaaksi nuudelia läheisestä delipaikasta. Sade oli loppunut puolen päivän aikoihin, joten lähdin iltapäivällä kävelemään klubille, jonne on noin puolentoista kilometrin matka hotelliltani. Treenasin puolentoista tunnin treenit australialaisen Dane Propoggian kanssa hakien tuntumaa uusiin kenttiin ja olosuhteisiin. Kentät ovat täällä suunnilleen samanlaiset ja ainakin samanväriset kuin toissa viikolla Esperancessa. Pinnoite on aika karheat, mutta pallon pomppu on täällä ehkä kuitenkin hieman korkeampi.

Jalkani tuntuivat koko treenin ajan aivan kamalilta. En meinannut lähes mitenkään saada niitä liikkeelle ja tein paljon virheitä huonoista lyöntiasennoista johtuen. Täytyy huomenna yrittää saada terävillä harjoitteilla alkulämmittelyn yhteydessä jalkoja jotenkin auki, ja jos ei sekään auta, täytyy yrittää löytää jostain hieroja tai vastaava, joka voisi saada jalkoihin jotain eloa. Jalkojen liike on tässä lajissa kuitenkin niin elintärkeää, että jos liikkuminen on huonoa, lyönnitkään hyvin harvoin kulkevat.

Tarkoitukseni on huomenna treenata kahdesti tennistä päästäkseni taas iskuvalmiuteen ennen tiistaina alkavia pelejä. Pelaan tällä viikolla nelinpeliä pitkän, australialaisen vasurin, Joel Lindnerin kanssa. Unohdin jostain syystä ihan tyystin ottaa tänään kuvia kentistä tai kaupungista, mutta yritän huomenna laittaa niitäkin taas näkyville blogiini. Siihen asti kuulemiin!

2010-11-20T14:15:00.000+02:00

Terveisiä Traralgonista, Victorian osavaltiosta, Australiasta! Tämä päivä meni aika hyvin niin kuin olin suunnitellut, ja saavuin perille uuteen hotelliini juuri sopivasti viisi minuuttia ennen vastaanoton sulkeutumista viittä vaille yhdeksän! :) Matkani alkoi tänään hieman ennen puoltapäivää uloskirjautumisella hotellista, jonka jälkeen jatkoin järjestäjien ystävällisesti tarjoamalla kuljetuksella Wellingtonin lentokentälle. Olin hyvissä ajoin paikalla, joten ehdin syödä rauhassa lounasta ja ihmetellä lentokentän vasta valmistunutta ulkomaanterminaalia, jonka erikoisesta arkkitehtuurista saa toivottavasti tästä kuvasta edes jonkinlaisen käsityksen. Ja täytyy muuten lisäksi mainita vielä sellainen erikoisuus, että Uudesta-Seelannista lähtiessä jokaisen matkustajan on maksettava ennen passintarkastusta 25 dollarin maastapoistumisvero. Yleensähän tällaiset verot maksetaan jo lentolipun hinnassa, mutta Uudessa-Seelannissa homma toimi maksamalla summa joko käteisellä tai luottokortilla tullivirkailijalle. Erikoista. Mutta tässä siis kuva ulkomaanterminaalin sisätilasta.

Meillä kävi hyvä tuuri konetyypin kanssa, kun Qantasin viimeaikaisten ongelmien takia eri konetyyppejä on jouduttu lennättämään eri reiteillä kuin yleensä, ja lennollemme Melbourneen valikoitui tänään tavallisen JetConnectin operoiman Boeing 737-400 -konetyypin sijasta Qantasin uudenkarhea Boeing 737-800, joka on varustettu viimeisen päälle olevilla jokaisen matkustajan "state-of-the-art" henkilökohtaisilla viihdejärjestelmillä isoilla näytöillä. Katselin lennon aikana pari jaksoa Myytimurtajia ja yhden jakson Top Gearia, mikä sai neljän tunnin lennon sujumaan mukavan nopeasti.

Saavuimme Melbourneen aikataulussa kello 17.05, ja suoritettuani passintarkastuksen, matkatavaroiden keräämisen hihnalta ja yksityiskohtaisen tullivirkailijan kuulustelun, pääsin jatkamaan matkaa bussilla keskustaan Southern Crossin juna-asemalle, jossa tarkoitukseni oli siirtyä Traralgoniin menevään junaan. Jostain syystä junarata Melbournesta Traralgoniin oli kuitenkin matkan alkuosuudelta poikki, joten matkustajat laitettiin ensin 45 minuutin mittaisen pätkän ajaksi busseihin, joista siirryimme Dandenongin asemalla junaan, joka vei meidät vajaassa puolessatoista tunnissa vihdoin perille Traralgoniin. Kirjauduttuani sisään hotelliin hain Domino's pizzeriasta pizzan ja muutaman kanansiiven, joita nautistkelen tässä samalla kuin kirjoitan.

Uusi-Seelanti oli maisemiltaan hieno maa, mutta muuten en jostain syystä siihen kovin paljoa tykästynyt. Ihmiset ovat täällä Tasmanian meren toisella puolella jotenkin paljon mukavampia ja iloisempia yleisen ilmapiirin ollessa ystävällismielisempi myös ulkomaalaisia kohtaan. Lisäksi ilmasto täällä Australiassa on ainakin suurimmilta osin miellyttävämpi kuin Uudessa-Seelannissa ja kaiken lisäksi täällä tulee telkkarista edes joskus jotain muuta kuin rugbya! :-D Tämänviikkoinen kisapaikka Traralgon vaikuttaa oikein viihtyisältä kaupungilta monine ravintoloineen ja puistoineen. Tarkoitukseni on huomenna lähteä aamusta klubille tutustumaan paikkoihin ja ainakin yhdet treenit minulla on jo huomiselle sovittuna. Nyt menen tästä kuitenkin nukkumaan, jotta saan heti hyvin nollattua kahden tunnin aikaeron. Huomiseen!